Jump to content
MAINOS

Keikkalaiset ja lääkkeiden jakaminen ja anto


Blueangel

Recommended Posts

No niin, valaistakaa nyt vähän, sillä teen keikkatyötä kuntoutusosastolla ja ensimmäinen työpäivää sairaanhoitaja vastasi minulle että minä en koske lääkkeisiin  ;) Lähihoitajana luulisin että lääkkeiden jakaminen ja anto kuuluisi myös olla vastuullani. Onko keikkalaiset asemaa jotenkin huonompi kun perehdytystä ei ollut ja joudun kysymään koko ajan jos haluan tietoa jostain potilasta. En pääse edes tekemään hoidollisia tehtäviä ja saamaan kokemusta. Kuuluuko olla näin?  :-  Kiitos vastauksista  :D

Link to comment
Share on other sites

Jos et pääse tekemään hoidollisia tehtäviä, niin.... mitä ihmettä teet siellä?

Joissain paikoissa missä olen keikkaillut ei tosiaan peehoota tehdessä kuulunut tehtäviin lääkitykset eikä lääkärinkierrot (ainakaan uutena keikkalaisena). Lähinnä näin siis hussilla.

Peijaksesta olen sellaista huhua kuullut, että siellä ei lähihoitajat lainkaan lääkehoitoon sekaantuisi, liekö tarua vai totta?

Kaikkea muuta käytännössä sai (  ;) )sitten tehdä heti alusta saakka.

Riippuen paikasta, joissain on suuremman organisaation lääkelupajuttuja, joissain paikoissa talokohtaisia lupia, joissain ei lupia kysellä jne...

Minusta tuntuu ennemminkin että on ollut niin päin, ettei olla liikoja todellakaan kyselty, vaan esim ekassa paikassa missä olin sijaistamassa lyötiin lääkekaapin avaimet ja lääkkeenjakovuoro kouraan heti kohta. Tietty olin ollut samaisessa paikassa harjoittelussa mutta mutta.. kun sielläkin olisi kuulunut olla joku lääkkeenjakolupa.

Semmottis tääl. Kovasti olen yrittänyt jotain virallista kantaa sh-opiskelijana peehoota tehdessä saada, mutta eipä ole tullut...

Nyt pitäs sitten saada tietää, mitä saa shoppina äshoota tehdessä tehdä kyseisessä lafkassa, kun en ole siellä ennen tehny.

Nokka kohti uusia tuulia.

Link to comment
Share on other sites

Sitä minäkin ihmettelen...  Työt mitä siellä olen tehnyt eivät vaatineet mitään koulutusta  ;) Kerroin kyllä avoimesti että tarvitsen kokemusta ja olen hyvin motivoitunut oppimaan paremmin.  On minulla lupaa kyllä tehdää lääkkeiden jakaminen ja anto. Sulta ei kysytty ehkä sen takia että tietävät mitä olet opiskellut (suorittanut mm kaksi lääkehoitokurssia?) No, on minulla vielä kaksi työhaastatteluja. Jos työtehtävät ei muuttuu on sitten pakko mennää muualle. On se tuntipalkkaa myös aikaa alhainen  huh.gif

Link to comment
Share on other sites

tottahan toki se on keikkalaisen asema huonompi. Perehdytykset on niin ja näin ja lähinnä perehdytystä saa kun sitä osaa olla vailla. Ymmärrettävää kyllä.  Mä olen kanssa sijainen, vaikkakin jonkin aikaa jo samalla osatolla ollut. Täällä on niin että kun tekee enemmän keikkaa niin sit saa lääkkeenjakoluvan- lääkevuoroon ei siis noin vaan. Jossakin yksityisissä paikoissa tuolla pitkin ja poikin (avopuolella) saa N-lääkkeitäkin jakaa vaikka ilman tutkintoa oleva opiskelija. Täällä ei taas valmis, lääkeluvan omaava Lähäri ::) yks lysti mulle, mut huvittavaa vähän juu. Ja toisaalta hurjaa meinikiä taas jossain et ihan miten sattuu.

Herättäkää minut kun työaika loppuu

Link to comment
Share on other sites

Onko kukaan nähnyt tästä lupamenetelmästä mitään valtakunnallista sääntöä/ohjetta/suositusta, tai ees jotain sinnepäin? Mahdotonhan sellainen ois toteuttaa käytännössä, mutta luulisi tämmöisestä EU:n malli maasta (tottelevaisuudessa ja pilkun*piip*) sen löytyvän? ::)

-tule turma tuonen tietä, pikku reppu selässä, pikku kirves kontissa. Napsauta sillä ohtaan, justiinsa nokan kohtaan-

Link to comment
Share on other sites

aika monessa asiassa tulee mieleen että löytyykö niistä valtakunnallista ohjeistusta. Mä luulet että täsäki lääkelupa-asiassa löytyy joku ohjeistus/laki jonka pohajlta näin voi toimia. Vois kait sitä ettii. ..

Herättäkää minut kun työaika loppuu

Link to comment
Share on other sites

Meilläkään ei lähihoitajat/perushoitajat lääkkeisiin liiemmin koske. Joskus saattavat jotain peruskipulääkettä potilaalle viedä, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa ettei sh jostain syystä ehdi tms. Lääkkeiden jako tarjottimelle ja potilaalle on sh:n hommaa. Näin siis erikoissairaanhoidon puolella.

Sodassa, rakkaudessa ja yleisessä vitutuksessa kaikki on sallittua.

Link to comment
Share on other sites

Onko kukaan nähnyt tästä lupamenetelmästä mitään valtakunnallista sääntöä/ohjetta/suositusta, tai ees jotain sinnepäin? Mahdotonhan sellainen ois toteuttaa käytännössä, mutta luulisi tämmöisestä EU:n malli maasta (tottelevaisuudessa ja pilkun*piip*) sen löytyvän? ::)

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/02/pr1139565646410/passthru.pdf

sivu 48, kappale 6.3 Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako

Kts myös sivu 53 Lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön valmiudet ja edellytykset osallistua lääkehoidon toteuttamiseen nykyisten koulutusvaatimusten pohjalta

Siellä puhutaan laillistetuista ja nimikesuojatuista. Kertauksena, laillistettu: lääkäri, sh jne, nimikesuojattu: ph, lh jne.

Link to comment
Share on other sites

Meillä(tk akuuttiosasto) lääkehoito on sh:n vastuulla. Talossa  jollakin osastolla kaikki tekee kaikkea, mutta meillä näin. Ehkä tulevaisuudessa asiat muuttuu.

Kysely tuli jokaiselle ph/lh:lle, jossa kyseltiin lääkehoidon koulutusta ja koulutustarvetta. Asian tiimoilta oli henkilökunnan keskuudessa keskusteluja, että lääkkeitä ei jaeta, ellei tule lisäkorvausta palkkaan. Saa nähdä miten käy...

"Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)

Link to comment
Share on other sites

Meillä (psyk. osasto) lähihoitajat ja sairaanhoitajat osallistuvat lääkehoitoon aivan samalla tavalla. Ainoa ero jonka laki vaatii on, että sairaanhoitajat hoitavat mahdolliset N- lääkitykset. Uudet lähihoitajat perehdytetään osastolla lääkehoitoon ja saavat sen jälkeen luvan jakaa lääkkeitä ja pistää injektioita.

Link to comment
Share on other sites

Ainoa ero jonka laki vaatii on, että sairaanhoitajat hoitavat mahdolliset N- lääkitykset.

huh.gif Puurot ja vellit sekaisin, eihän mikään laki estä nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattilaisia koskemasta huumeisiin.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Ainoa ero jonka laki vaatii on, että sairaanhoitajat hoitavat mahdolliset N- lääkitykset.

huh.gif Puurot ja vellit sekaisin, eihän mikään laki estä nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattilaisia koskemasta huumeisiin.

No ei sellaista lakia, olis hieman ikävä tilanne jos lanssissa tarjottaisiin rintakipuiselle Buranaa kun ei ole sh:ta autossa ja Oxanestiä ei saisi antaa...

Link to comment
Share on other sites

No sekään ei tosin ole mukavaa, että joudut antamaan potilaalle lääkekiposta lääkkeet vaikka et tiedä yhtään mitä siinä on(Tällasita olis siis yhdellä osastolla jossa tein peri keikkavuoroa). Lääkkeet on jakanut kippoon milloin kukin hoitaja ja joku sitten jakaa kipot potilaiden pöydälle ja sitten pitäisi antaa ne potilaan suuhun. On tarvinnut välistä kieltäytyä siitä, kun ei yhtään tiedä, onko kipossa sitä mitä pitäisi. Ainoastaan jakanut hoitajat on nähnyt lääkekortin ja hänen erehtymättömyyteensä sitten pitäisi luottaa.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Link to comment
Share on other sites

Jos oikein mennään lain mukaan pilkun tarkasti, niin lääkkeen jakaja, joka tuo lääkkeen potilaalle on vastuussa mitä antaa potilaalle ja hänen tulisi antaa lääke potilaalle. Käytännössä se ei kuitenkaan mene sillä lailla.

"Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)

Link to comment
Share on other sites

Kyllä näyttää olevan paikoissa eroa. Eräässä paikassa vain sh:t koski lääkkeisiin ja lähihoitajat teki sen perushoidon. Ei edes tippapussia saannu vaihtaa lähi/perushoitaja vaan sairaanhoitajalle joutu aina huikkaa et tuus ny vaihtaa uus pussi. Olihan se aikamoista sairaanhoitajien pommittamista ;D, mutta minkäs sille teki säännöt oli sääntöjä.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Mielenkiintoisia kirjoituksia. Mikähän minkäkin paikan päätöksen takana toimintatavoista on? Onkohan ihan kaikessa kauheasti järkeä? Eli miten voidaan jokin tilanne perustella?

Jokainen tekee joskus virheitä, on totta. Lääkevirheet taitaa olla ne ykköset? Enkä ihmettele, näitä(kin) kirjoituksia lukiessani.

Lääkkeistä on kehkeytynyt yksi vallankäytön väline tai ainakin kiistakapula. On näemmä lanssia lukuunottamatta unohtunut lääkkeen terapeuttisuus.

Ei sen puoleen. Ihan samoihin asioihin olen kyllä törmännyt kentällä. Paskanpätemistä ja omituisilla asioilla kikkailua... Kun sen kaiken paskan saisi valjastettua voimavaroihin tehdä hyvää hoitotyötä ja vielä sallia sen toteutuminen kolleegallekin, niin ei tokko tarttis olemattomista vääntää. (mutta kun ne on välillä niin tosissaan???)

Henkilökohtaisella tasolla haluan toteuttaa lääkehoitoa mahdollisimman tarkasti, enkä huolimattomasti. Minusta ei ole iso vaiva tarkistaa lääkkeiden lukumäärä oikeaksi kiposta->potilaalle. Sillä harva tilanne on sellainen, että lääkkeen ulkomuodollisesti voi lähteä tarkistamaan. Eli luotettava on myös. Eri kauppanimetkin ja valmistajat tekee pirkules erivärisiä nappuloita!

Lähtökohtaisesti: Kokemusta ei voi saada harjoittelematta. Mutta mitään, mitä ei todellakaan osaa tai ei tiedä tehtäväksi ei tule suorittaa myöskään. Suut on kaikilla, jos vaan on keltä kysästä. 

Link to comment
Share on other sites

Mä olen sh opiskelija ja tehnyt sisätautiosastolla työharjotteluni jälkeen keikkaa nyt about pari vuotta, ensin ph:na ja sitten sh-sijaisena. Lääkkeet meillä on ollut kyllä silleen, että ph:t on kipulääkkeitä ja muita sellaisia vienyt potilaalle, mutta he kysyvät aina ensin sh:lta mitä potilaalle annetaan ja paljonko. Opiskelijoilla jotka harjoittelussa ovat eivät omaa ollenkaan pääsyä omin avaimin lääkehuoneeseen ja joskus kun he tekevät keikkaa ei kaikilla ole silloinkaan pääsyä sinne. Itse olen kuitenkin lääkkeitä jakanut jne kun töissä olen ollut sh-sijaisena. Mutta olen hyvin tarkka siitä mitä lääkettä annan ja kenelle, eli vaikka olisin itse jakanut lääkkeet, usein ne vielä tarkistan ennen kuin potilaalle niitä vien, koska on parempi olla tarkka kuin katsoa ja katua. Eikä se vie paljoa aikaa työstäni. Samoiten kuin sekään että otan selvää mihin vaivaan mikäkin lääke on jos en lääkettä tunne. Mutta sitä on perusteltu sillä että olen osaamiseni näyttänyt harjoittelun aikana, joten olen ns. ansainnut luottamuksen tietyissä asioissa ja olen aina tehnyt selväksi etten anna mitään sellaisia lääkkeitä joita en tunne ellei joku auta ja neuvo jne.

HUS kyllä vissiin tiukensi yleisesti ohjeitaan jossain vaiheessa siihen ettei ph saa enää koskea lääkkeisiin, mutta oikaiskaa jos olen väärässä.

Mielestäni kyllä lh/ph saa koskea lääkkeisiin, jos tuntee lääkkeet jne. mutta keikkalaisena asiassa on se puoli että jos sinut otetaan sinne yhdeksi vuoroksi ja seuraavana päivänä olet jossain muualla, niin ei voi millään tuntea potilaita ja kaikkia lääkkeitäkään. Ja kun vastaan on joskus tullut opiskelijoita, jotka kokevat osaavansa vaikka mitä, mutta todellisuus on toinen (ketään syyllistämättä) niin se tekee varovaiseksi. Ja kyllä niitä lääkkeitä ehtii valmistuttuaan vielä monen monta kertaa jakamaan ja tutkimaan, se into vaan joskus pukkaa liialliseksi ja totta on sekin että harjoittelematta ei voi oppia..

"Ei kuullosta kovin järkevältä", sanoi Kani. "Ei", sanoi Puh nöyrästi. "Ei kuulostakkaan nyt kun sen sanoo. Sitä ennen se kuullosti aivan järkevältä."

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."

-Nalle Puh

Link to comment
Share on other sites

Meillä (kunnallinen vanhainkoti) on se periaate, että vakituiset ja pitkäaikaiset sijaiset (joilla koulutus, SH,LH,PH) saa suorittaa lääkkenjako-luvat. Eli jakaa 5x viiden asukkaan dosetin ja sairaanhoitaja tarkistaa jaot. Yhtään virhettä ei saa tulla.

Lisäksi lupa-"näyttöön" kuuluu lääkehuoneen esittely, N-lääkken anto ja kirjaaminen ja inskojen pistäminen, toistaiseksi LH:t ja PH:t ei pistele IM.sti, ja harvoin on siihen ees tarvetta, kun Coheminit ym yleensä pistää SH:t.

Meillä on käytössä lääkekärryt, joten dosettien tai tarjottimien/kippojen kanssa ei enää pelata. Lääkekärrystä on musta tosi helppo antaa lääkket suoraan asukkaille kun jää se dosetista tarjottimella plärääminen väliin. Samalla myös virheiden mahdollisuus pienenee.

Kärrystä saa meillä antaa lääkkeitä lyhytaikaisetkin sijaiset jos ovat valmistuneita (siis LH:opiskelijat eivät saa koskea lääkkeisiin ilman valvontaa).

Sitä olen kyllä hieman ihmetelly, että meillä SH-opiskelijat ovat selvinneet lääkkenjako näytöstä jakamalla yhden asukkaan lääkkeet ja SH on tarkastanut, mutta meiltä jo valmistuneilta LH:lta ja PH:lta vaaditaan tosiaan viiteen kertaan viiden ihmisen lääkkeen jaot. Ja tosiaan LH-opiskelijoilla ei ole minkäänlaista mahista päästä lääkkeitä jakamaan, edes vaikka tekisisvät näytöt. (ajatellen esim koko kesän työskentelevää lomittajaa jolla olisi hyvä ehkä ollakin jakoluvat...)

Rock´n´roll is never too loud.

Link to comment
Share on other sites

Guest helena80

Siis jos nyt käsitin oikein niin tulit keikkalaisena ensimmäistä päivää sille osastolle. Niin et voi olettaa että pääsisit heti lääkkeitä jakamaan. Ja riippuu tosiaan ihan paikasta että jakavatko siellä edes lähihitajat lääkkeitä. Ja kun tulet keikalle niin silloin on yleensä kysymyksessä äkillinen sairasloma eli silloin ei siinä ehditä kauheita perehdytyksiä antaa ku joudut kuitenkin suoraan remmiin etkä ole millään tavalla ylimääräisenä työntekijänä. Silloin yleensä menee niin, että joutuu siinä työnteon lomassa kyselemään asioita. Toki kuitenkin varmaan raportin potilaista sait. Yleensä ku tulee ekaa päivää niin tutustut yleensä siihen paikkaan ja muutenkin henkilönkunnan pitää ensin nähdä että millainen työntekijä olet. Ja se on kyllä totta että muutenkin harvemmin keikkalaiset niin vastuullisesta asiasta vastaavat kuin lääkkeistä, sitten asia on jo erikseen, jos olet pitkäaikainen sijainen eli sulla on täydet listat sanotaanko vaikka puolen vuoden ajalta. Eli vastuuta lisätään sitä mukaan ku henkilöön aletaan luottaa ja tiedetään et se tekee hommansa ja kun tunnetaan jo henkilö jollain tavalla.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä meillä (hus sairaala osasto) ph/lh saa vaihtaa ab:hen huuhtelun, korkittaa, ja ottaa kanyylin pois. Viedä potilaalle lääkeet, ja jos on saanut luoton itselleen niin saa jopa mennä lääkekaapille ja ottaa potilaalle peruslääkeeitä (para-tabs, tenox yms.) ilman sh:n vaivaamista..mutta tämä on vasta sitten kun tiedetään että osaat ja tajuat katsoa papereista voiko antaa ja silleen..

Link to comment
Share on other sites

Guest rianne

Meillä (erikoissairaanhoito) sh:t saavat automaattisesti jakaa ja antaa kaikkia lääkkeitä. Lähihoitajat saavat lääkkeenjakoluvan, kun ovat valvonassa jakaneet ja antaneet lääkkeitä joitakin viikkoja. Huumelääkkeitä lähihoitajat eivät koskaan saa jakaa tarjottimelle, tarjottimelta saavat kyllä antaa potilaalle.

Link to comment
Share on other sites

No niin, valaistakaa nyt vähän, sillä teen keikkatyötä kuntoutusosastolla ja ensimmäinen työpäivää sairaanhoitaja vastasi minulle että minä en koske lääkkeisiin  >:D Lähihoitajana luulisin että lääkkeiden jakaminen ja anto kuuluisi myös olla vastuullani. Onko keikkalaiset asemaa jotenkin huonompi kun perehdytystä ei ollut ja joudun kysymään koko ajan jos haluan tietoa jostain potilasta. En pääse edes tekemään hoidollisia tehtäviä ja saamaan kokemusta. Kuuluuko olla näin?   :-  Kiitos vastauksista  8)

Osastoilla on kyllä perinteisesti aika hierarkiset järjestelmät ja säännöt kuka tekee mitäkin.

Lääkehoidon toteutuksesta pitäisi olla nykysäädösten mukaan toimipaikkakohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, mihin on kirjattu kuka ja millä koulutksella toteuttaa lääkehoitoa... Onkohan teidän osastolla kyseistä suunnitelmaa?

Uuden läkelain voimaantulon jälkeen nämä lääkehoidon toteutusta koskevat suunnitelmat tarkentavat sinänsä aika ylimalkaista ja mielestäni huonoakin lakia.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
Guest Hoitaja80

Muistan kun aikoinaan suoritin suuntautumisopintoja psyk. kuntoutusosastolla. Aamuvuorossa olin opiskelijana ja kesken työvuoron yks hoitaja ilmoitti olevansa sairaana iltavuorosta ja seur.päivän aamuvuorosta. No lupasin keikkalaisena tehdä nämä vuorot. Hoitajalla olisi ollut lääkevuoro ja hoitajat kysy multa et ottaisitko sinä lääkevuoron. Eipä siinä mitään, mä olin sit 2 vuoroo lääkehoitajana. No, tosin olin jo aiemmin opiskelijana lääkkeitä jakanu ja edellisenä kesänä olin ollut psyk. puolen varahenkilöstössä mielisairaanhoitajana jossa hommassa jaoin myös osastoilla lääkkeitä ::)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Meillä (vk:ssa) on semmoinen "sääntö" että yhden-kahden päivän keikkalaiset eivät anna lääkkeitä, koska eivät tunne asiakkaita. Kun alkavat tuntea asiakkaat niin saa antaa lääkkeitä. Lääkkeenjaossa on se, että 3 krt pitää näyttää/tarkistuttaa lääkkee jaot toisella ja pyytää lääkärin allekirjotus lääkkeen pisto/jakamislupa.. niin sitten asiat kunnossa ja homma jatkuu..

Omahoitajat meillä jakaa lääkkeet dosettiin/korvaava ja jokainen tietenkin lääkkeen annon yhteydessä pitäisi tarkistaa, että onko kaikki lääkkeet oikein.

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...