Painostetaanko muualla tulemaan sairaana töihin?

[-VF-]

Olin itse työuupumisen takia sairaslomalla, työnantaja otti asian Vit#####na ja antoi kirjallisen varoituksen...

Voitko kertoa mitä kirjallisessa varoitusessa sanottiin? Vaikuttaisi asialta jota kannattaa viedä eteenpäin.

p.s. Rohkea veikkaus; työskentelet yksityisessä hoitokodissa...?

Ilman muuta tuollainen asia pitää viedä eteenpäin!

Jos työnantaja perustellusta syystä epäilee sairauslomatodistusta, niin silloin työnantaja voi määrätä omalla kustannuksellaan työntekijän eri lääkäriin.

Mitään varotuksia yms. ei voi antaa sairausloman takia. Aivan käsittämätöntä touhua! Jos tosiaan on kirjallinen varoitus annettu, niin olisi erittäin mielenkiintoista tietää mitä siinä sanotaan.

[miltsi]

Aika työterveyslääkärille oli klo 14.00, sairasloma kirjoitettiin klo 14.30. Työnantaja sai todistuksen klo 15. 00  Varoituksessa olen rikkonut työehtosopimusta, koska Työnantaja ei saanut SV-toditusta VIIPYMÄTTÄ. Olen myös rikkonut Työsopimuslakia, koska en sairaslomallani ole kyennyt  noudattamaan niitä määräyksiä joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Työnantaja varasi jopa ajan lääkärille uudelleen arviointia varten

Asia on viety eteenpäin. Työpaikka on yksityinen sairaankuljetus

[OldOne]

Asia on viety eteenpäin.

Hieno, kerro sitten miten kävi!

Työpaikka on yksityinen sairaankuljetus

Miten tää ei yllätä laisinkaan.  :-

[eemmaa]

Meillä ei kyllä kukaan sano mitään kun ilmoitat saikulle jäämisestä mutta jälkikäteen sitä sitten pyöritellään että mikä tämä tällainen poissaolo on vaikka siinähän se lukee todistuksessa...

Lisäksi meillä on käytössä ns. aktiivinen sairasloma eli ollaan osa aikaa töissä ja osa sairastetaan, näin esim. vaikka jalkakipuisella tms. Myös sitä Norjassa suositaan että jos olet omalla ilmoituksella pois, pitää miettiä että olisiko siellä työpaikalla jotain muuta sellaista tekemistä jonka voisi tehdä jos ei juuri siihen omaan työhön kykene.. joopa joo...

[Vieras: mantaoo]

Kyllä meilläkin on vaikea olla sairaslomalla, kun ei sijaisia löydy ihan heti.

Ja sitten tosiaan ne ketkä on töissä, joutuu tekemään pitkää päivää, poistua kun ei saa talosta ennen kuin seuraava työntekijä on saapunut (olen vammaispuolelle, ja vain yksi työvuorossa).

Olen pomolle koittanut selittää, että on aika vaikea jäädä yhtääkkiä pitkään päivää, kun jonkun on haettava lapset tarhasta ym.

Lasten sairastumiseen tarvii meilläkin aina todistuksen ja todistuksen miehen työajoista miehen työnantajalta. Esim jos itsellä iltavuoro ja mies pääsee kotiin klo 17.00, niin itse täytyy mennä loppuvuoroksi töihin.

Tosin pomo on sanonut, että sairaat lapset voi ottaa hätätapauksessa töihin mukaan. En kyllä ymmärrä miten se palvelee sairasta alle kouluikäistä lasta, saati sitten omia asiakkaita...

[Vieras: susa]

Meillä tuli taas muistutussähköposti HUSsin käytännöistä omailmoitussairauslomiin. Eli jos niitä tulee vuodessa yli 25 päivää tai yli 5 kertaa, pomon (eli oh) on pidettävä jonkinlainen keskustelu tämän työntekijän kanssa. Että onko joku nyt päänupissa vikana. Yksi kaveri oli putkeen pois kuukauden kun luu sanoi naps, olisiko pomon pitänyt puhutella. Itse laskin että olen ollut nyt tänä vuonna sen viisi kertaa omalla ilmolla pois, niistä neljä "alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen". Kohta puhutellaan!

Huomaa, että lapsen sairaudesta myönnetään tilapäistä hoitovapaata, ei sairauslomaa. Joten sitä ei myöskään lasketa sairauslomiin.

[Myyrä]

Onneksi meillä saa edelleen sairastaa ilman huonoa omaatuntoa tai jännitystä mitä oh sanoo, semmonen ei palvele ketään, päinvastoin hidastaa toipumista oli sairauden syynä mikä hyvänsä. Mikähän meitä hoitajia vaivaa, kun usein työtovereidenkin kesken arvuutellaan miksi joku on pois ja onko siihen aihetta vai ei? Kaikki syyt ovat sallittuja vauvasta-vaariin tai kuumeesta-krapulaan,edellisen en toivoisi ketään vaivaavan liian usein sillä siitä tulee aikanaan ongelmia, nimittäin sitä huonoa omaatuntoa eli moraalista krapulaa,YÖK! ;D

[Pernasoppa]

Meillä tuli taas muistutussähköposti HUSsin käytännöistä omailmoitussairauslomiin. Eli jos niitä tulee vuodessa yli 25 päivää tai yli 5 kertaa, pomon (eli oh) on pidettävä jonkinlainen keskustelu tämän työntekijän kanssa. Että onko joku nyt päänupissa vikana. Yksi kaveri oli putkeen pois kuukauden kun luu sanoi naps, olisiko pomon pitänyt puhutella. Itse laskin että olen ollut nyt tänä vuonna sen viisi kertaa omalla ilmolla pois, niistä neljä "alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen". Kohta puhutellaan!

Huomaa, että lapsen sairaudesta myönnetään tilapäistä hoitovapaata, ei sairauslomaa. Joten sitä ei myöskään lasketa sairauslomiin.

Ai nii joo, sanonkin aina siis että skidi on kipee enkä minä.

[Temaka]

Noron aikaan sairastuin yöaikaan, 'asuin' vessassa 00-06 ja sitten seuravana päivänä heräsin klo 13 ja soitin heti OH:lle tilanteesta ja kerroin että olo ei ole mikään maailman elävin ja muutoinkin epävarma, eli en varmaan kykene töihin seuraavana päivänä aamuvuoroon. Vastaus oli "Pitää yrittää tulla töihin, koska sijaisia ei saa ja muitakin on Talossa sairaana". Sinne meni sen viikon ainoa vapaapvä, sain sentäs lievän lupauksen, että jos aamulla vielä olen 'kuolemassa' niin saan lähteä kesken päivän (yeah right); Seuraavana päivänä aamuvuoroon hieman puolikuntoisena muttei enää niiiin kuolevana, niin siinäpä sitten muiden norolaisten (asukkaiden) tuotoksia siivoilemassa koko työvuoron :P

Vaikka sairastinkin vain 6h, niin puolikuntoinen olo kyllä kesti muutaman päivän sen jälkeen, nekin töissä 'toipuen'  :P

Sanonnan 'Hyvä työntekijä sairastaa vain vapaillaan' mukaan karma oikuttelee minulle  ;D

[-VF-]

Vastaus oli "Pitää yrittää tulla töihin, koska sijaisia ei saa ja muitakin on Talossa sairaana". Sinne meni sen viikon ainoa vapaapvä, sain sentäs lievän lupauksen, että jos aamulla vielä olen 'kuolemassa' niin saan lähteä kesken päivän (yeah right);

Pomollasi on selkeästi korkea moraali niin työntekijöiden kuin asukkaiden terveyden suhteen. Noroa vaan levittämään töihin, sillä sijaisia ei viitsitä palkata.

Kyllä MOT:lle olisi paljon jutun juurta kun foorumin väki kertoisi kokemuksistaan sosiaali- ja terveysalan pomojen touhuista.  ;D

[Pikku myy]

Kyllä MOT:lle olisi paljon jutun juurta kun foorumin väki kertoisi kokemuksistaan sosiaali- ja terveysalan pomojen touhuista.  :D

Mä luulen että moinen ohjelma esitettäs vain keskellä pimeintä yötä suurilla varotuksilla, jotta ei ihan kaikki tukehu kahviin...  ;D Ja seuraavana päivän lööppejäki jouduttas sensuroimaan raskaalla kädellä...

[Vieras: inkeri 59]

Ei noista sairaslomista tykätä ja ymmärtäähän sen. Mä olin 2 pv poissa kun olin ollut 2 kuukautta talossa. Sain siitä lääkärintodistuksenkin mutta sittenkin vihjailtiin, että kenellä on minkäkinlainen kynnys olla töistä poissa. Itselläni Migreeni on sellainen todellinen syy ja olen puolikuollut. Sitä esiintyy muutaman kerran vuodessa ja vaatii ehkä yhden päivän poissaolon.

No nyt oli selkä jumissa kun sain lihaskrampin(oma diagnoosi). Olin töissä koko ajan vaikka en pystynyt kunnolla edes ruokatarjotinta kantamaan. En päässyt kyykkyyn, enkä kyennyt nostamaan ketään. Olin ihan jäykkänä ja kalpeana koko päivän. Tein sen mitä pystyin. Kukaan ei sanonut, että lähde kotiin. Seuraavana päivänä osastonhoitaja ja siivooja kysyivät vointiani mutta muut eivät maninneetkaan koko asiaa. En hakenut saikkua vaikka keikkalainen Seuresta kehoitti. Selkä on vielä vähän arka mutta menee liene ohi vähitellen. Meillä on se tyyli, että omat sairaslomat ovat oikeutettuja ja toisten ei. Monet ovat saikulla mutta määräaikasten ei anneta olla pois töistä. Olisinhan minä voinut hakea lomaa mutta ajattelin joutuvani kuulemaan kuittailuja jälkikäteen.

[kikkis]

Meillä ei painosteta. AInakaan en oo kokenut niin. Itselläni on korvien välissä joku vamma kun pitää aina hirveän kauan miettiä et oonko mä tarpeeks kipeä jäämään pois töistä  Kipeä mikä kipeä. Ei se oo kelleen kivaa et yks on puolikuollut ja valittaa koko ajan töissä...kyl mä vielä opin...

[OldOne]

Jos menee kipeenä töihin, siitä ei voi syyttää kuin itseään. Kipeänä ei kenenkään tarvitse eikä pidä mennä töihin. Sen verran pitää osata pitää itsestään huolta eikä odottaa että joku kantaa kotiin sairastamaan.

[Vieras: meho]

Kyllä ainakin meidän yksikössä suhtaudutaan sairaslomiin hyvin nuivasti. Pomo on ylpeä siitä, ettei ole pitkän työuransa aikana ollut pois kuin pari yksittäistä päivää.

Itse ainakin olen hyvällä omallatunnolla pois töistä silloin kun olen kipeä. Viime kuussa meidän yksikössä yksi työntekijä teki töitä kipeällä kädellä, lopputuloksena nivelsidevamma ja parin kuukauden pakollinen huili. Tässäkö sitten on jotain järkeä?

Mun mielestä on parempi olla poissa töistä pari päivää liikaa, kuin pari päivää liian vähän.

Meidän pomo ei myöskään ole koskaan poissa. Pitää lomansakin viikon pätkissä, ettei vaan pääse ajatukset irtoamaan työasioista:)

Norosta on talon omat ohjeet. Kun potilaan oireiden loppumisesta on kulunut 48h, voidaan eristys purkaa. Norosta toipuvan hoitajan on kuitenkin tultava töihin heti kun vointi sallii. 48 tunnista viis.

[OldOne]

Norosta on talon omat ohjeet. Kun potilaan oireiden loppumisesta on kulunut 48h, voidaan eristys purkaa. Norosta toipuvan hoitajan on kuitenkin tultava töihin heti kun vointi sallii. 48 tunnista viis.

Hölmöläisten hommaa. Eli ei ole väliä jos hoitaja levittää tautia. Tolla tehdään potilaidenkin eristys käytännössä täysin turhaksi. HUSsin infektiolääkärin ohje ( mitä myös pitäisi noudattaa) on että työntekijä saa tulla töihin vasta 48 tunnin jälkeen oireiden päättymisestä. Näin siis HUSsissa.

[Naina]

Jos menee kipeenä töihin, siitä ei voi syyttää kuin itseään. Kipeänä ei kenenkään tarvitse eikä pidä mennä töihin.

Näin, ja jos on saikun ottaminen vaikiaa, niin helpottanee ajatus jottei ainakaan tartuta muita.

Pahimmassahan tapauksessa "terveen" duuniporukan pistää saikulle yksi (tai kaikki) enviitsisiollapoissatöistäpienenräkätaudintakia-duunari.

Ei sillä, ymmärrän hyvin miksi ei viitsitä olla poissa jos jalat kantaa, muu työyhteisö kyllä osaa piipittää toisten poissaoloista, valitettavaa :(

[Vieras: meho]

Meillä tuli taas muistutussähköposti HUSsin käytännöistä omailmoitussairauslomiin. Eli jos niitä tulee vuodessa yli 25 päivää tai yli 5 kertaa, pomon (eli oh) on pidettävä jonkinlainen keskustelu tämän työntekijän kanssa. Että onko joku nyt päänupissa vikana. Yksi kaveri oli putkeen pois kuukauden kun luu sanoi naps, olisiko pomon pitänyt puhutella. Itse laskin että olen ollut nyt tänä vuonna sen viisi kertaa omalla ilmolla pois, niistä neljä "alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen". Kohta puhutellaan!

Tietääkseni keskustelu esimiehen kanssa tulee käydä silloin jos nuo viisi eri poissaolokertaa johtuvat samasta sairaudesta. Työnantajan tulee silloin selvittää kuinka se voisi tukea työntekijää työssä.  Ei niin, että keskustelu olisi varsinainen puhuttelu. Valitettavasti moni työnantaja käyttää tätä asiaa "kiristyskeinona" ja lanseeraa sen työntekijöilleen "puhuttelu-asenteella", jotka sitten irtisanomisen pelossa tulevat töihin myös pää kainalossa.[br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 24.01.08 - klo:18:10

---

Norosta on talon omat ohjeet. Kun potilaan oireiden loppumisesta on kulunut 48h, voidaan eristys purkaa. Norosta toipuvan hoitajan on kuitenkin tultava töihin heti kun vointi sallii. 48 tunnista viis.

Hölmöläisten hommaa. Eli ei ole väliä jos hoitaja levittää tautia. Tolla tehdään potilaidenkin eristys käytännössä täysin turhaksi. HUSsin infektiolääkärin ohje ( mitä myös pitäisi noudattaa) on että työntekijä saa tulla töihin vasta 48 tunnin jälkeen oireiden päättymisestä. Näin siis HUSsissa.

Voisitkin laittaa meidän sairaalan johdolle sekä hygieniahoitajalle vähän infoa myös henkilökunnan osalta!

[gartsu]

Jos menee kipeenä töihin, siitä ei voi syyttää kuin itseään. Kipeänä ei kenenkään tarvitse eikä pidä mennä töihin. Sen verran pitää osata pitää itsestään huolta eikä odottaa että joku kantaa kotiin sairastamaan.

Ei lisättävää.

Silloin kun ollaan kipeitä, silloin ollaan kotona eikä töissä.

[Jasu]

Kenenköhän tässä työvoimatilanteessa tarvii pelätä potkuja siksi, että on sairaslomalla silloin kun on sairaana? Osaahan ne pomot valittaa saikulla olosta ja sijaisten saannin vaikeudesta.. Minkään krapulan tms takia en ole töistä ollut ikinä poissa, mutta silloin kun  olen sairaana, jään sairaslomalle, sanokoon kuka tahansa mitä tahansa.

Ihmetyttää muutenkin, onko tällaista muilla aloilla ettei yhtään luoteta työntekijöihin? Niin kauanhan meitä kohdellaan kynnysmattoina sairasloma-asioissakin, kun siihen itse suostumme.

[blondi]

Minä yritän aina painostaa työkavereita jäämään sairaana pois töistä mutta suurin osa heiluu kuitenkin siellä räkätaudissa tai selkä paskana tai migreenissä, eivätkä tietenkään pysty tekemään puolikuntoisina täyttä työpanosta. Eniten minua häiritsee nuo flunssaiset jotka tulevat sinne tartuttamaan potilaita ja työkavereita. Lyhytnäköiset Pomot sen sijaan tykkäävät tietenkin kun tullaan sairaana töihin.

[Pöllö]

Päivystyksen teksti ei riittänyt vakuuttamaan oh:ta ja hän ei pitänyt Migreeniä minään syynä olla pois.

Jälleen näitä todellisuudesta harhautuneita osastonhoitajia, joille suosittelisin paikkaa muukalaislegioonan vääpelinä. Paitsi että muukalaislegioonassakin lekurin todettua vamman tai vaivan voi olla mahdollisuus olla palveluksesta pois.

Lienee yksi maailman luonnollisimmista asioista, että ihminen sairastuu ajoittain, eikä tietyn rajan jälkeen ole järkevää tehdä työtä. Työntekijä ei ole vastuussa sijaisten palkkaamisesta tai hankkimisesta, vaan työnantaja.

Jos esimies on umpitaitamaton ja realiteeteista harhautunut tumpelo, kannattaa äänestää jaloillaan. Ihmetelkööt "johtamistaitojaan" mieluummin ilman alaisia.

[Pöllö]

Varsinkin nyt Noron aikaan potkitaan heti kotiin! Sehän vasta onkin osastolle parempi, että tartuttaja lähtee!

No ex-duunissa kun soitti, että tavaraa tulee molemmista päistä, niin vastaus puhelimella aamusella kilautettuun poissaoloilmoitukseen oli selvä: pysy kotona ettet tartuta ketään muuta. No, nythän on sitten pitänyt paikoin laatia ihan viralliset ja korkealta tulevat ohjeet (lue: määräykset), että tietyissä vatsatautiepidemioissa ei sitä sairasta työntekijää todellakaan käytännössä saakaan päästää muita (potilaita ja henkilökuntaa) tartuttamaan.

Tuossa edellä kun on pyörinyt näitä esimerkkejä, niin kyllä siinä alkaa montaa asiaa miettimään. Onko jollakulla hoitajalla niin kova tarve päteä, että kyseenalaistetaan lääkärintodistukset? Vai onko se kiltin pikkutytön syndrooma, että täytetään kaikki "odotukset" ns. tärkeisiin suuntiin (isi/äitihahmoille sinne johtoportaaseen, keksitään pari vaatimusta lisää tai projisoidaan lapsuuden traumoja), on omaksuttu potilaiden hyvä ja pyyteetön rooli niin syvälle, että henkilökunnalla ei ole mitään arvoa potilaiden (paikoin hyvin näennäisen) hyvän edessä... Vai onko "johtajuus" niin tuloshulluutta, että mitään virhettä, poikkeamaa ei sallita, ja vainoharhaisuuksissa jo keksitään työpaikan olevan niin "hyvä", ettei sairaspoissaoloja (muka) ole... Vai onko se "johtajuus" todellisuudessa ollut vain asemaan pyrkimistä, ja ne omat taidot ovat oikeasti niin huonot, ettei yksikköä osata pyörittää tai kyetä löytämään korvaavaa resurssia, jos jokin pala ei olekaan just kohdallaan? Vai onko ihminen vain niin kunnianhimoinen, ettei hän edes tajua, että hän toteuttaa kunnianhimojaan lähinnä muiden selkänahalla, ilman, että itse viitsii tai osaa laittaa omaa osaamistaan peliin? Vai onko kunnianhimo ja vaatimustaso irtautunut omalla kohdalla aikaa sitten todellisuudesta, eikä enää ymmärretä, mikä on kohtuullista/järkevää/laillista muiden kohdalla?

Vai onko se asema (lue: itsetunto) niin hauras ja herkkä, että pienikin puutos ja siitä mahdollisesti seuraava kritiikki tai mahdollinen "tason lasku" tarkoittaisi niin kovaa kasvojen menettämistä, ettei henkilö sitä kestä... Vai onko moinen ihan vain perinteistä nokittelua, oman aseman korostamista ihan vaan sen aseman korostamisen vuoksi? Niinkuin se sitten tekisi jotenkin tosi päteväksi, hyväksi, tunnolliseksi saati hyväksi "johtajaksi"? Vai onko johtajuus pelkästään vastuun lykkäämistä alaisille... Vai onko sairaan töissä pitäminen harkittu, tietoinen riski (josta esimies myös kantaa vastuun!!!), työntekijöitä ei ole, ja sairaasta työntekijästä tarttuva sairaus, vajaakuntoisen työntekijän virhe tai sairauden pitkittyminen (ja jälkisairaudet) todellakin niin paljon pienempi paha kuin päivän, muutaman puute resursseissa, että se kannattaa ottaa? Edit: Lisätään listaan marttyyrit, jotka ovat uhrautuvinaan organisaation puolesta, mutta uhraavat käytännössä kaikki muutkin. Valitettavasti joillain ihmisillä myös hoivavaisto on täysin suhteeton. Tuntemattomien alkoholistien paijaajia näkyy ajoittain, välillä ihminen ei osaa päästää irti lapsestaan, tai joku täysin sivullinen (kuten potilaat) saavat sitten sairaalloisen hoivavaiston osakseen. Millään muulla ei ole väliä, näitä "pentuja" "naarastiikeri" sitten sairaalloisesti hoitaa.

Lääkärikunnassahan on elänyt tämä ihmeellinen perheen, elämän (joskus hyvinkin konkreettisesti) uhraaminen tolkuttomiin työputkiin, 36-tunnin vuoroihin, jopa kisaan siitä, kuka on joulupäivänä ensimmäisenä tekemässä praktiikkaa/tutkimusta vapaaehtoisesti vapaapäivänään. Ja tätä vaaditaan muilta, mitään muuta elämän- ja työnsisältöä ei nähdä, eikä työturvallisuusriskeistä ole mitään hajuakaan. Ja joku on sitten osastonhoitajista lähtenyt samalle linjalle. Ei järkeä, ei logiikkaa, eliniänodote voi tuolla elämänrytmillä jäädä sinne 50:een (moni perhetuttu haudattu ennen eläkeikää), mutta mikäs teet, kiilto silmissä ja otsassa on vielä isompi asia...

Edit: On erittäin ikävää kuulla tarinoita vallankäytöstä ja huonosta johtamisesta, jopa suoranaisista ajojahdeista, jotka eivät pääty silmätikun vaihdettua työpaikkaa, haukkuminen jatkuu jopa uhrin tehtyä itsemurhan. Tässä mielipiteessä kuvatut tunnevammaiset "johtajat" ovat todellisuudessa mitä suurin uhka myös potilaille. Jos henkilökunta ei voi hyvin, ei työpaikka voi hyvin, eivätkä potilaat voi hyvin. Jos "johtaja" on täysin kyvytön vaistoamaan alkeellisimpiakaan henkilökunnan hyvin- tai pahoinvoinnin tunteita, tuskin mikään hyvän johtamisen tai hoitotyön periaate voi toteutua hänen "johtamallaan" työpaikalla. Lopputuloksena on käytännössä työntekijöiden pahoinvointi, siirtyminen työpaikasta toiseen, alan vaihtamiset, ja terveydenhuollon VARSIN HUONO MAINE työnantajana. Tästä kärsivät kaikki hoitoketjun osaset, potilaasta työntekijöihin. Huonot "johtajat" eivät välttämättä edes ymmärrä kärsiä, heissähän ei ole mitään vikaa. Ulkoisesti sairaalloisimmat "johtajat" eivät voi paeta edes geenivirheen, aineenvaihduntahäiriön tai traumojen taakse. He eivät voi syyttää umpitunnevammaisuudestaan ketään muuta. Pahuus, ilkeys ja asennevammaisuus on täysin itse kehitettyä, tai ainakin aikuisen ihmisen pitäisi osata ottaa oikeasti vastuu omasta omista asenteistaan ja toimistaan.

Valitettavasti huonot "johtajat" eivät ehkä koskaan saa edes rehellistä palautetta toiminnastaan. Osa työntekijöistä yrittää vain selvitä ja on hälläväliä -asenteella, aina löytyy idioottien mukaan pyrkyreitä, hännystelijöitä ja p*****nnuolijoita. Osa pelkää rangaistusta, mielivaltaa tai muita seuraamuksia. Ja osalla on ajatuksissa tulevaisuus jossain muualla, eikä palautteen antaminen kiinnosta pätkääkään. Helpommalla pääsee, kun vaikka mielistelee loppuajan. Suurin osa työntekijöistä käyttää tervettä järkeä eikä sano rehellistä mielipidettään, koska "johtaja" ei sitä ymmärtäisi, tunnepuuskissaan vain jossain vaiheessa tekisi jonkun olon vielä huonommaksi.

Kyllä, olen ollut kipeänä työssä lähinnä omia ambitioitani, ja kyllä sitä on miettinyt, mikä järki siinäkin on ollut... Ja ihanaa, kun joku tunnustautuu osastonhoitajaksi ja vielä sanoo esimerkillisesti ääneen, ettei ihan tosiaan aina sairaana töihin pidäkään tulla. Rajat ne ovat siinä, miten töistä jää pois, mutta myös siinä, missä kunnossa töihin lähdetään uhmaamaan tervettä järkeä.

Huomautus: sana "johtaja" tai "johtajuus" lainausmerkeissä ihan siksi, että ei moinen ole johtamista, vaan enemmän sairautta. Jos joku on tunnistavinaan tästä itsensä ja saa hepulin, haluaa käräjille, niin kiitos vain. Saa ihan hauskan jutun iltapäivälehtiin niistä käräjäpapereista, päätyi juttu miten tahansa...  ::) Harmi kyllä, kommentti kritisoi yleisesti erästä oletettua ryhmää kokonaisuudessaan, ei mainitse ketään nimeltä, on enemmän pohdiskelevaa kuin sormella osoittavaa ja eikös se koira älähdä, johon kalikka... Jos joku haluaa printata tekstin jollekin "johtajalle" luettavaksi, niin muovihansikkaat käsiin, eräs "johtaja" laski palautekyselyssään "leikkiä" sormenjälkien ottamisesta. Joku noista häiriintyneimmistä johtajista valitettavasti miettii kovastikin konsteja, millä saisi ikävän palautteen antajan selville.

[pingu]

juu,eipäs meilläkään paljon tykätä kun sairaslomalappuja toimistoon viedään. Ihan hirveä haloo nousi kun viimeksi vein (kesällä) oman 2vko:n lapun. Oikein isoon ääneen oh kailotti johtajalle että täällä nyt olisi tämmönen patellan luxaatio ja voi voi.. mistä me sijainen saadaan näin pitkäksi aikaa ja miten tämä on tullu sulle?ai että ihan töissä..ja miten se on mahdollista? Olipa mukava sit lähteä kipeän polven kanssa sairaslomaa viettämään kun huonon omantunnon vielä mulle saivat. että näin meillä ;)

[Vieras: Sara]

Kyllä se on monessa paikkaa sellasta narinaa jos joku sairastuu. MInkäs sille voit. Musta on parempi olla poissa kun kipeenä töissä.