vainajan laitto

[Veera]

Tämä kai meni vähän off topiciksi, mutta tuosta pää menosuuntaan -aiheesta: mulle neuvottiin harjoittelussa, että jos potilas on pahoinvoiva, kuljetetaan jalat menosuuntaan, saattaa helpottaa pahoinvointia kun näkee (jos näkee) mihin on menossa.

Onko monessa paikassa kielto, ettei saa sytyttää kynttilöitä vainajan muistolle paloturvallisuussyistä? Tämmöiseen törmäsin jokin aika sitten, jäi mietityttämään.

[Söppe]

On tulipalokunnan kanssa käyty osastolla kun kynttilät ovat aiheuttaneet väärän automaatti hälytyksen. Tämä saattaa olla yksi syy.

[-VF-]

Onko monessa paikassa kielto, ettei saa sytyttää kynttilöitä vainajan muistolle paloturvallisuussyistä? Tämmöiseen törmäsin jokin aika sitten, jäi mietityttämään.

Kynttilät saattavat aiheuttaa tulipalon, siksi niiden käyttöä varsinkin sairaaloissa on vältettävä. Potilaiden saama lisähappi ei myöskään ole hyvä yhdistelmä tulen kanssa. Happi lisäksi kerääntyy esim. liinavaatteisiin ja potilaiden hiuksiin jotka saattavat leimahtaa hyvinkin herkästi jos avotulta käsitellään niiden lähellä. Lisäksi pienten potilashuoneiden happipitoisuudet saattavat olla jotain muuta kuin 21% jos happea annostellaan reilulla kädellä. Siksi en itse ainakaan suosittele kenenkään käyttävän avotulta paikoissa joissa happea käsitellään.

[Pöllö]

Onko monessa paikassa kielto, ettei saa sytyttää kynttilöitä vainajan muistolle paloturvallisuussyistä? Tämmöiseen törmäsin jokin aika sitten, jäi mietityttämään.

VF kirjoitti hapen ominaisuuksista avotulen (tms. sytytyslähteen...) kanssa ansiokkaasti auki.

Tietyt paloilmaisimet ymmärtävät reagoida useampaan kynttilään, olisiko liekki-ilmaisin (infrapuna-liekki-ilmaisin) tätä tyyppiä? Lautasellisella tuikkuja saattaa saada käytävällä kuulumaan outoa piipitystä ja kypäräpäisiä vieraita seuraan savunhajuisine haalareineen. Samat oudot vieraat nähtiin muuten eräissä pikkujouluissa taannoin, tahtoivat kovasti saunatiloihin - eikö niillä tosiaan vieläkään ole omia... Ko. ilmaisintyyppi on erinomainen tietyntyyppisissä tiloissa ja tilanteissa, mutta parista vikahälytyksestä eri syistä olen kuullut - tai ollut tarkemmin sanottuna paikalla. Parempi tietysti hälytys ilman syytä kuin ei hälytystä lainkaan tositilanteessa.

Potilastila voi olla vähän huono paikka valvomattomalle pienelle liekille. Voi olla liikettä, tapahtumaa, happea, huitomista, vahinkoja - ja "mielenkiintoisia" potilaita vielä mielenkiintoisempine ajatuksineen. Lakanaa, väljää sairaala-asua takkeineen, verhoa ja suojaverhoa. Vaikka moni sairaalatekstiili on palosuojattu, ja periaatteessa monet huonosti muuten palavista materiaaleista, palosuoja-aineet ovat voineet kadota pesujen myötä, näitä on taidettu hieman mittaillakin. Vahingossa kaatunut kynttilä ja yksinomaan "vääriä" henkilöitä lähettyvillä, hyvin huonolla tuurilla ollaan sanomalehdissä. No, tietysti tervettä järkeä saa käyttää myös, mitä oikeasti voi tehdä ja missä.

Kauniin ja omaisille (sekä henkilökunnalle) tärkeänkin eleen voi tietysti korvata jollain muulla kauniilla, hyvin ymmärrettävällä ja erottuvallakin muistamisella. Sairaalassahan voi tietenkin olla kappeli tms. muu tila, jossa kynttilöiden sytyttäminen on sallittua, jopa erittäin toivottua.

[Veera]

Kynttilät saattavat aiheuttaa tulipalon, siksi niiden käyttöä varsinkin sairaaloissa on vältettävä. Potilaiden saama lisähappi ei myöskään ole hyvä yhdistelmä tulen kanssa. Happi lisäksi kerääntyy esim. liinavaatteisiin ja potilaiden hiuksiin jotka saattavat leimahtaa hyvinkin herkästi jos avotulta käsitellään niiden lähellä. Lisäksi pienten potilashuoneiden happipitoisuudet saattavat olla jotain muuta kuin 21% jos happea annostellaan reilulla kädellä. Siksi en itse ainakaan suosittele kenenkään käyttävän avotulta paikoissa joissa happea käsitellään.

No joo, eipä tullut edes mieleen tuo hapen käyttö.  Noloa...

[Vieras: Sinde]

Onhan niitä sähkökynttilöitä.... ;)

[holo]

Itse päädyin laittamaan vainajaa tuossa joulun jälkeen ensimmäistä kertaa vuosiin. Oltiin vielä kyseisessä hommassa OH:n kanssa, joka taasen oli ollut pitkään poissa kenttätöistä ja jouduttiinkin oikein miettimään, mitenkäs tämä nyt menikään. Yhteisellä päätöksellä, kun kumpikaan ei tiennyt potilaan uskonnollista vakaumusta, jätimme päällilakanasta ristin pois - voihan se olla, että potilas oli ateisti enkä ainakaan itse ateistina haluaisi ristiä lakanaan (vaikka enhän minä sitä ole enää näkemässä siinä vaiheessa).

[nanna]

Nää vanhojen tapojen taustat on just tosi mielenkiintoisia.

Kolikot vainajan silmillä en ole törmännyt koskaan, mutta epäilemättä ne ovat voineet olla käytössä, koska aiemminhan ihmiset kuoli kotiin ja tuskin lakanoista alettiin sellaisia pikku silmälappuja repimään (sideharsot olivat harvinaisia ja sairaaloissakin monikäyttöisiä).

Jalat edellä viedään tosiaan vainajaa eikä sitten sen vuoksi viedä potilasta leikkuriiin jalat edellä ettei olis huono enne. Käännetään sänky pää menosuuntaan, vaikka se olis kapealla käytävällä miten hankalaa tahansa. Vaikka toisaalta jalat edellä potilaskin voisi nähdä mihin ollaan menossa...

Esilääkitty potilas voi paljon paremmin jos hänet viedään jalat edellä odottamaan saliin pääsyä, kuin et retuutetaan menemään pää edellä pitkiä käytäviä. (Opettajan näkemys.)

Ja kokemuksella, aivotärähdyksen ja hetkellisen tajuttomuuden jälkeen, paljon verta nielleenä pitkin käytäviä pää edellä sängyllä kuljetetun ja hissiajelun jälkeen väkisinkin lensi laatta..

MUTTA kauhistuisin jos minua vietäsiin jalat edellä yhtään mihinkään, ellei siihen olisi syynä tilan ahtaus tai muu anteeksiannettava seikka.

[Vieras: Sinde]

Äääääh, miten olis kompromissina vaikka kylki edellä? Jos mä joskus olen potilaana, niin mun puolesta saa viedä ihan niin päin kun se sänky siinä käytävässä sattuu olemaan. Itse hoitsuna tietenkin toimin "kirjoittamattomien" (?) sääntöjen mukaan.

[Pärde]

Kolikoita en ole vainajan silmille koskaan laittanut, kostutetut taitokset kylläkin.

Aina olen tottunut kuljettamaan potilaita pää menosuuntaan, ja vainajat jalat edellä. Taitaa olla iänikuinen kirjoittamaton sääntö.

Kynttilöitä en suosittele kenenkään polttelevan. Hienosti nykyään omaisetkin ymmärtävät, että kynttilöiden poltto on kiellettyä turvallisuus syistä. Voihan sen vainajan huoneen laittaa muuten siistiksi, ja parilla kukalla kauniiksi, niin ei sitä kynttilää osaa kukaan kaivatakaan.

[dino]

Kynttilöitä en suosittele kenenkään polttelevan. Hienosti nykyään omaisetkin ymmärtävät, että kynttilöiden poltto on kiellettyä turvallisuus syistä.

Olisiko näin nykyaikana led-kynttilä hyvä kompromissi.. http://www.qnet.fi/casmi/merchant.ihtml?pid=4412&step=4

[Waltte]

Nää vanhojen tapojen taustat on just tosi mielenkiintoisia.

Kolikot vainajan silmillä en ole törmännyt koskaan, mutta epäilemättä ne ovat voineet olla käytössä, koska aiemminhan ihmiset kuoli kotiin ja tuskin lakanoista alettiin sellaisia pikku silmälappuja repimään (sideharsot olivat harvinaisia ja sairaaloissakin monikäyttöisiä).

Esilääkitty potilas voi paljon paremmin jos hänet viedään jalat edellä odottamaan saliin pääsyä, kuin et retuutetaan menemään pää edellä pitkiä käytäviä. (Opettajan näkemys.)

Ja kokemuksella, aivotärähdyksen ja hetkellisen tajuttomuuden jälkeen, paljon verta nielleenä pitkin käytäviä pää edellä sängyllä kuljetetun ja hissiajelun jälkeen väkisinkin lensi laatta..

MUTTA kauhistuisin jos minua vietäsiin jalat edellä yhtään mihinkään, ellei siihen olisi syynä tilan ahtaus tai muu anteeksiannettava seikka.

Jalat edellä viedään tosiaan vainajaa eikä sitten sen vuoksi viedä potilasta leikkuriiin jalat edellä ettei olis huono enne. Käännetään sänky pää menosuuntaan, vaikka se olis kapealla käytävällä miten hankalaa tahansa. Vaikka toisaalta jalat edellä potilaskin voisi nähdä mihin ollaan menossa...

Mielenkiintoinen uskomus tämä "jalat edellä hautaan" !!! Sinällään erikoista että meijän ambulanssin paarit on suunniteltu niin että niitä työnnetään jalkapää edellä...  kukaan potilas ei oo koskaan valittanut...

Oma mielipide on se että on aivan sama miten päin sitä mihinkin mennään mm leikkaustasot joskus saattaa joutua työntää saliin jalat edellä JA ihan varmasti sen tein jos vaihtoehtona on ahtaassa salissa pelleileminen tason kanssa... Tietenkin ihmisten mielipiteitä pitää kunnioittaa ja jos joku joskus asiasta mainitsee niin varmaan ne paaritkin kääntyy mutta onneks ollaan pikkuhiljaa pääsemässä näistä jutuista eroon  ;) :)

Aina olen tottunut kuljettamaan potilaita pää menosuuntaan, ja vainajat jalat edellä. Taitaa olla iänikuinen kirjoittamaton sääntö.

Ei taida olla sääntö vaan wanhan kansan uskomus... 

[Vieras: Sinde]

Mielestäni ei ollut toi Led-kynttilä edes kovin kallis. Tai siis luulin sitä kalliimmaksi. Mutta tommosen hommaaminen kuuluukin sitten mielestäni taas omaiselle. Vai onko jonkun mielestä osaston tehtävä hommata kynttilät?

[Pöllö]

Mielenkiintoinen uskomus tämä "jalat edellä hautaan" !!!

Tietyillä ihmisillä ja jossain sukupolvessa aika vahvakin sääntö. "Kuljettaa jalat edellä" todella tarkoitti vainajan kuljetusta - kuvaannollisestikin "mennä jalat edellä" tarkoitti hyvin läheisesti vainajaa - tai täysin hengetöntä (tai ehkä toivotonta) asiaa. Joku pari sukupolvea takaperin kertoi yhdeksi selitykseksi sen, ettei potilas näe, mihin häntä viedään, mikä odottaa, eikä "osaa pelätä".

Paternalismi on tainnut ainakin hoitotieteen teoriassa vähentyä, ja moni potilas voi olla hyvinkin kiinnostunut näkemään ja ylipäätään tietämään, mihin häntä viedään. Katsekontakti takaapäin sänkyä työntävään hoitajaan tietysti voi katketa - ehkä tämäkin on aiemmin ollut yksi peruste. Hmm, jos paternalistinen ajattelutapa on ainoa peruste kuskata potilasta tietyin päin, niin siitä voinee samantien luopua. Ja kyllähän noita ihmisiä näkyy kuskattavan ajoin eri päin. Eipä sitä rullatuolillakaan juuri ketään kuskata selkä menosuuntaan - ellei ole ylitettävä suurempaa kynnystä. Kantotuolia on tietysti kiva ja mukava vetää perässään ainakin kenttäolosuhteissa. Jos sieltä löytyy kiveä tai kynnystä, ei asiakas (ja erityisesti pää) heilahtele niin paljoa.

Harmillisesti moni ihminen tosiaan alkaa voimaan pahoin, jos häntä kärrätään selkä menosuuntaan. Erityisesti mutkaisemmissa ja mäkisemmissä paikoissa. Toisin sanoen, eritoten autossa. Tästä syystä liikennevälineissä istutaan nenä menosuuntaan. Junissa, joiden kulkusuunta vaihtui matkalla (Kouvola...), tai jotka eivät voi tehdä lenkkiä radan päätepisteessä, on sitten penkkejä molempiin suuntiin. Joskus busseissa jonkin pöydän vuoksi ja siksi, että voi istuskella ainakin jotkut kasvokkain.

En sitten tiedä, onko selkä edellä -ajattelussa ajateltu turvallisuutta. Lasten turvaistuimet autossa asetetaan sattuneesta syystä selkä menosuuntaan, ja oksennuksia voikin sitten siivoilla joidenkin tenavien kohdalla. Vaakatasossa remelit tietysti hidastavat äkillisiä kiihtyvyyksiä kulkupelin suhteen heikemmin, ja kaularanka voi sitten toimia jousena kehon nuppiosan kohdatessa kiinteitä materiaaleja semminkin jos pää on edessä. Muutenkin kolhuissa voi nenu menosuuntaan -asennossa olettaa ylävartalon heilahtavan enemmän.

Summa summarum: sairaalaoloissa - jos ihmiset voivat selkä menosuuntaan huonosti - voisi olla järkeä kuskata toisinkin päin. Mukavaa myös noin maisemien katselemisen kannalta. Jos ihmeempiä perusteluja kuin vanha ja ehkä huono tapa ei ole, niin  tuskin mikään estää kuskaamasta asiakasta nenu menosuuntaan. Tietyn polven ihmisille voi selittää suoraan syyn - joskus ihmiset voivat huonosti siinä vanhassa tavassa, tai "teidät asetetaan tietyin päin toiselle vuoteelle, siellä on hieman ahdasta kääntää petiä". Ei tule sitä "huonon hoidon leimaa", kun wanhaa tapaa ei noudateta, vaan saattaa saada jopa rupattelun aihetta, hyvällä tuurilla jopa hyvänkin ajattelun palautetta. Etenkin kun mainitsee olevansa kyllä tietoinen tavasta. Ikävää vain, jos sattuu olemaan se taikauskoinen tapaus, ehdottoman fakki-idiootti henkilö tai oveen teipatusta tekstistä "leikkaussali" tms. seinille kiipeävä henkilö. En tosin tiedä, onko maailmalla tutkimusta, jonka mukaan selkä- tai kasvot edellä kuljettaminen olennaisesti vaikuttaisi hoitotulokseen? En kyllä ihmettelisi, jos joskus joku olisi tällaistakin arvioinut...

Liikenteessä turvallisuus voisi antaa aihetta ajatella perinteisempää menoa - ainakin teoriassa. Jos monessa lanssissa siellä kuskinpenkin takana on se paikka puuhastella heikkokuntoisemman asiakkaan hengityksen kanssa, jos boksissa on enemmänkin porukkaa. Ainakin erään perinteisen tilajärjestelyn mukaan.

Auts. Tuli melkein ajateltua, alkoi päätä särkemään. Pitää lopettaa. Ensi vuonna taas uudestaan. (Sori, pitkä päivä takana ja vielä jatkuu...)  ;D

[Vieras: StellaN]

  On tuo kolikonlaitto ollut käytössä joskus täälläkin, mutta suuhun se kai on laitettu...löysin sukututkijoitten sivuilta muutakin mielenkiintoista:

http://www.turunsuku.fi/artikkelit/a973_2s.htm

  Ja tuosta jalat edellä/pää edellä- jutusta:

Reilu 10 vuotta sitten potilaana synnärillä tuntui pahalle lykätä omaa vauvaansa jalat edellä, vaikka ne kopat olikin niin suunniteltu kuljetettavaksi.

Vaikka oli hankalampaa, niin aina käänsin ne "väärinpäin", mutta henkilökunnasta 1 nappasi aina nähdessään riuskalla otteella "kärryt " toisinpäin ja piti melko puhuttelun kun en kerrasta edes uskonut...!

[janina]

 Ja tuosta jalat edellä/pää edellä- jutusta:

Reilu 10 vuotta sitten potilaana synnärillä tuntui pahalle lykätä omaa vauvaansa jalat edellä, vaikka ne kopat olikin niin suunniteltu kuljetettavaksi.

Vaikka oli hankalampaa, niin aina käänsin ne "väärinpäin", mutta henkilökunnasta 1 nappasi aina nähdessään riuskalla otteella "kärryt " toisinpäin ja piti melko puhuttelun kun en kerrasta edes uskonut...!

Tottelematon äiti  :P mitä sää nyt noin meet tekemään

[krissy]

Koskaanpa en oo kolikon laittamisesta vainajan silmille kuullut. Siis Suomessa.

Toi potilaan kuljettaminen pää edellä on vissiin kanssa Suomalainen perinne. Englannissakin kuljetettiin pääsääntöisesti jalat edellä, perusteluna se että potilaalla oli turvallisempi olo kun näki minne ollaan menossa. Samoin tuo pahoinvointiasia, eli ei tule niin helposti pukli kun näkee minne mennään.

[Vieras: takapäivystäjä]

Toi potilaan kuljettaminen pää edellä on vissiin kanssa Suomalainen perinne. Englannissakin kuljetettiin pääsääntöisesti jalat edellä, perusteluna se että potilaalla oli turvallisempi olo kun näki minne ollaan menossa.

Itselläni vähemmän kokemusta vainajan laitosta mutta tuosta menosuunnasta sanoisin että se koskee lähinnä vanhempaa kaartia ja eritoten miehiä. Harvoin potilas huomauttelee asiasta vaikka mentäisiinkin jalat edellä.

[Asswiper]

Mun mielestäni perinteitä täytyy kunnioitta, ja viedä potilas jalat edellä. Yleensä jos itse oon viemässä vainajaa, niin jo mun ilmeestä voi päätellä kilometrin päähän, että mikä kyyti on menossa. Sen verran vähän on vasta kokemusta kuoleman kohtaamisesta. Ja niistä kolikoista; ainakin itse toivoisin, että sitten kun minusta aika jättää, niin toivoisin että joku laittaisi ne kolikot silmille, että varmasti pääsee perille  :D

[dino]

Toi potilaan kuljettaminen pää edellä on vissiin kanssa Suomalainen perinne. Englannissakin kuljetettiin pääsääntöisesti jalat edellä, perusteluna se että potilaalla oli turvallisempi olo kun näki minne ollaan menossa.

Itselläni vähemmän kokemusta vainajan laitosta mutta tuosta menosuunnasta sanoisin että se koskee lähinnä vanhempaa kaartia ja eritoten miehiä. Harvoin potilas huomauttelee asiasta vaikka mentäisiinkin jalat edellä.

Joo, ei enää kovin paljoa huomautella. 15 - 20 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen.

[TimoM]

Ne kolikot silmien päällä on ollut käytössä antiikin kreikassa n. 2000 vuotta sitten. Siellä uskottiin että ne tarvitaan maksuksi lautturille, jotta vainaja pääsee "perille". Tai jotenkin näin.

Antiikin Kreikassa maksukolikko laitettiin vainajan kielen alle. Roomalaiset vaihtoivat paikaksi silmät. Ja kyllä, kolikko/kolikot oli maksuksi Styx-joen lautturille Charonille, jotta vainaja pääsi perille eikä joutunut jäämään haahuilemaan joen rannalle.

Antiikin manala (Hades) on siis ihan eri paikka kuin meidän ajattelemamme helvetti.

t. aikaisemmassa elämässä sivuaineopinnot klassisessa arkeologiassa tehnyt

Ei voi kun sanoo: WAU!

Tääkin topic on sivistävä!

[Keep the faith]

Tämän päivän HS:n paperiversion yleisöosastolla oli kirjoitus. Ko. kirjoituksessa jo edesmenneen sotaveteraanin tytär kritisoi paikkaa, missä vainaja oli ja missä hänkin jätti viimeiset hyvästit; osaston kylpyhuone.

Kirjoittaja koki mm. avonaisen wc-pöntön läheisyyden loukkaavana edesmennyttä kohtaan.

Luettuani tajusin jälleen, miten päivänselvyys meille hoitajille tuo kylppäri on. Kyseisessä tekstissä paikan kerrottiin olevan Hgin yksi KauSa:n yksikkö, Herttoniemen sairaala, osastoa ei mainittu.

Omalla työpaikallani myös vain kylpyhuoneet käytössä. Yksi niistä tehty puitteiltaan sellaiseksi, että saa ikäänkuin "romut piiloon" eli vedettävillä verhoilla ja ikkunamaalauksilla ulkoasu muuttuu jonkin verran.

Tulevaisuuden rakenteilla olevaan sairaalaan tulee omaisten jäähyväishuone tms., kappelikin?

Me moni varmasti ajattelemme, että kuoleman jälkeen vainaja ei ymmärrä enää loukkaantua wc-pöntön läheisyydestä. Eikä vaatteita vaihtavista hoitajista, samassa tilassa ja itsekkin monen vainajan läsnäollessa vaatteita vaihtanut.

Mutta omaisille nämä on tärkeitä asioita, muistutus jälleen siitä.

[jätti]

Joo, ikävän usein se on se kylppäri. Siihen jotenkin turtuu, mutta kyllä se itsestäkin on pahalta tuntunut joskus jättää vainaja sinne suihkuverhojen keskelle. Omaisiakin joku mennyt sinne joskus päästämään kun liki pakko on, itse olen pyrkinyt aina suosittamaan, että tulevat katsomaan vasta kun vainaja on viety kappeliin/kylmiöön. Mutta kun jotkut haluavat vielä tänä päivänäkin itse olla laittamassa vainajaa, mikä sinällään on aika hienoa.

Nykyisessä duunissa on onneksi ns. vierashuone, johon voi aina vainajan viedä ja jossa omaiset voi myös käydä vainajaa katsomassa ennen kylmiöön vientiä. Meillä on myös aika paljon yhden hlön huoneita, joita harvoin on niin kiire siivota, ettäkö niistä tarvitsisi vainajaa siirtää ennen kuin on aika viedä kylmiöön. Ja näin sen pitäisikin olla, että olisi edes hetki aikaa ja rauhaa, jotenkin sen nyt tajuaa selkeämmin, kun meillä kuollaan paljon. :D Eli meillä hoidetaan melko paljon palliatiivisia ja saattohoitopotilaita. Jos uutta potilasta pukkaa kiireesti, niin kiitos potilaspaikkavähennysten, meillä on aina yleensä joku ylimääräinen punkka vapaana siksi pariksi tunniksi.

Itse olen muuten kerran törmännyt siihen, että vainajan silmille laitettiin kolikot. Kyseessä ei kyllä ollut kristitty vainaja ja omaiset kävivät vainajan laittamassa. Tapa ei tullut yllätyksenä sinällään, mutta olenkin itse ollut aina melkoinen historian lukutoukka. Kolikot silmillä näkyy usein vanhoissa piirroksissa ja maalauksissa. Itse olen kyllä ollut ymmärryksessä että vähän lähempänä nykyaikaa tapa on ollut ihan myös käytännöllinen, eli kolikko on toiminut painona jotta luomet pysyy kiinni. Vaikka siis historiallinen tausta on täälläkin jo kuvattu hyvin.

Kuinka moni muuten avaa ikkunan "sielun mennä"? Itsellä tämäkin tapa on, vaikken henkilökohtaisesti omaa mitään vakaumusta.

[Pupulaakso]

Itselläni on tapana siistiä huone kaikesta ylimääräisestä tavarasta. Pöydälle kukkia jos mahdollista. Ja ikkunan aukaisen, jotta sielu pääsee taivaaseen. Ja myös ilmanvaihdontakia!!

[Aadelheid]

Ja myös ilmanvaihdontakia!!

Miksi se ilmanvaihto laitetaan vasta siinä vaiheessa kun ihminen on jo kuollut? <: Olis se varmaan vähän mukavampaa viimeiset hetket viettää ilmastoidussa huoneessa.