Vanhuspalvelulaki

[Makro]

Tehy lehden artikkeli asiasta: http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2012/7-2012/osaaminen-kirjataan-lakiin/

Kannattaa lukea ajatuksella jos asia kiinnostaa :)

[dino]

Tässä erään kansanedustajan ja hoitajan näkemys asiasta; http://www.arjajuvonen.fi/artikkelit&tiedoteid=35

Mites, liittyykö hoitolaitoksen henkilöstömitoitukset ja sitä kautta hyvä hoito yksilön oikeuksiin? Jos liittyy, niin perustuslain mukaan mitoituksia ei vois edes asetuksella määrittää; http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (pykälä 80) Ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Asetus

[Makro]

Mites, liittyykö hoitolaitoksen henkilöstömitoitukset ja sitä kautta hyvä hoito yksilön oikeuksiin? Jos liittyy, niin perustuslain mukaan mitoituksia ei vois edes asetuksella määrittää; http://www.finlex.fi...a/1999/19990731 (pykälä 80) Ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Asetus

Eiköhän nämä asiat ole otettu huomioon lain valmistelussa. Ei kai lakia valmistellut työryhmä sellaista esittäisi jossei se olisi mahdollista. Henkilökohtaisesti en näe henkilöstömitoituksia yksilön perustuslaillisena oikeutena, menee vähän kaukaa haetuksi. Toki en ole mikään lakiasiantuntija, siksi luotan asiaan perehtyneiden ja asiaa valmistelleiden asiantuntijoiden lausuntoihin.

Mitä tuohon viittaamaasi kansanedustajan bloggukseen tulee, niin tokikaan asetus ei sido niin voimakkaasti kuin laki, mutta toisaalta se ei myöskään jousta muuttuvan ympäristön tarpeiden yms kanssa kuten asetus. Se on "jäykkä", kuten noissa teksteissä on useasti todettu.

[Makro]

http://www.ess.fi/?article=380039

Tossahan ollaan asian ytimessä :)

Henkilöstön lukumäärän sijasta tulisi keskittyä osaamiseen, moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen ja asenteisiin.

Yhden esimerkin tarjoaa alkuvuodesta palkittu Koskelan vanhustenkeskus Helsingissä. Kaksi vuotta sitten 70 prosenttia osaston vanhuksista makasi päivät sängyssä ilman tekemistä, nyt 20 prosenttia.

Parissa vuodessa toteutettu toimintamallin muutos tehtiin ilman ihmetemppuja eikä hoitajien määrää lisätty. Miksi näitä hyviä käytäntöjä ei levitetä ympäri maan?

[dino]

http://www.ess.fi/?article=380039

Tossahan ollaan asian ytimessä :)

Voi hyvin olla että sitovan henkilöstömitoituksen säätäminen asetuksessa olis se fiksuin juttu. Mutta kuten alussa sanoin että ihmetyttää saman alan asiantuntijoiden hyvinkin poikkeavat ja osin epäselvästi ilmaistut mielipiteet ja sen takia tätä juttua pitää vähän pähkäillä..

[Liisa]

Henkilöstövoimavarojen minimimitoitus toimii henkilöstövoimavarojen resursoinnissa ohjeellisena tekijänä. Minimitoitus on resursointimenetelmänä joustamaton. Joustamattomuus ilmenee muun muassa minimin mittaamisessa; tulkitaanko minimi myös maksimiksi. Jos vaikkapa vanhainkodissa tulee tilanne, että hoidossa on 20 ns. hoitoisuudeltaan perushoitoisia ja tilanne muuttuu; osastolla viisi saattohoidettavaa/sekavia/raskaammin hoidettavia, ei minimitoitus rsursointimenetelmänä turvaa llisähenkilökunnan saantia. Minimitoituksen säätämisessä ja käyttämisessä hoitoalalla on siis se ongelma, että se ei huomioi työn kuormittavuutta ja vaihtelevia tilanteita. Toisaalta tiedetään, että se saattaa lisätä työhyvinvointia ja henkilökunnan pysyvyyttä, koska periaatteessa menetelmän perusteella alle minimin ei työskennellä. Käytännössä mietin tätä; henkilöstövoimavarojen päivittäinen reusrsointi pitää olla organisaatiotasolla todella hyvin johdettu, jotta minimimitoitus voidaan taata. Olen sitä mieltä, että jos menetelmä otetaan käyttöön, pitää taata se, että minimi ei ole myös maksimi ja se, että minimi henkilökunta määrä voidaan käytännössä myös taata esim. varahenkilöstön tvst. järjestelmän avulla. Jos alle minimin tehdään töitä, piilee tässä vaara, että seuraavaa budjettia laatiessa, katsotaan, että yksikössä A on pärjätty kolmella, neljän sijasta ja päädytäänkin kutistamaan minimiä. En tiedä millä perusteella minimiä mahdollisesti ollaan määrittelemässä, mutta yhtenäiset perusteet tähänkin tarvitaan.

[dino]

Näyttää siltä että MGR jyrätään omien toimesta; http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012080615922712_uu.shtml

Tavallaan tuon nyt ymmärtää tässä taloustilanteessa, olishan sitova henkilöstömitoitus tarkoittanut kuntaliitoon laskelmien mukaan 240 miljoonan euron lisämenoja kunnille, eli reilun 5000 hoitajan lisäystä vanhussektorille.

[-VF-]

Näyttää siltä että MGR jyrätään omien toimesta; http://www.iltalehti...922712_uu.shtml

Tavallaan tuon nyt ymmärtää tässä taloustilanteessa, olishan sitova henkilöstömitoitus tarkoittanut kuntaliitoon laskelmien mukaan 240 miljoonan euron lisämenoja kunnille, eli reilun 5000 hoitajan lisäystä vanhussektorille.

Arvovalintakysymys. Kunnat voivat budjeteissaan määritellä mihin rahaa laitetaan ja mihin ei. Sosiaali- ja terveysmenot ovat olleet perinteisesti niitä, joista ollaan karsittu aina ensimmäisenä kun rahaa on tarvittu johonkin muuhun. Mikään ei estä kuntia karsimasta muista menoista enemmän ja ohjata nämä rahat henkilöstövoimavarojen lisäämiseen.

Jos esimerkkinä käytetään Helsinkiä, niin tänne suunniteltu Guggenheim-museo olisi tarvinnut kaupungilta tukea 6.8 miljoonaa euroa joka vuosi. Sama summa riittäisi 200 hoitajan vuosipalkkaan.

[dino]

"Guzenina-Richardson ei tiistaina osannut sanoa, tarkoittaako henkilöstömitoitus sitä, että vastaisuudessa kymmentä vanhusta hoitaisi kaikissa vuoroissa seitsemän hoitajaa."

http://www.hs.fi/politiikka/Peruspalveluministerin+luku+07+ihmetyttää+vanhustenhoidon+ammattilaista/a1305592601623

Eli ministeri tekee lakiehdotuksia mutta ei hänellä ei ole pienintäkään käsitystä siitä mitä on ehdottamassa. Huoh...

[-VF-]

"Guzenina-Richardson ei tiistaina osannut sanoa, tarkoittaako henkilöstömitoitus sitä, että vastaisuudessa kymmentä vanhusta hoitaisi kaikissa vuoroissa seitsemän hoitajaa."

http://www.hs.fi/pol.../a1305592601623

Eli ministeri tekee lakiehdotuksia mutta ei hänellä ei ole pienintäkään käsitystä siitä mitä on ehdottamassa. Huoh...

Demokratiassa kansaa saa sellaiset ministerit jotka se on ansainnut. :)

Sinänsä mielenkiintoista on se, että suuren ministeriön johdossa on henkilö jolla ei kertakaikkiaan ole mitään hajua edustamansa ministeriön asioista.

[carlino]

Miten on alla mainitun kohdan toteuttaminen tehostetun hoidon palveluasumisessa? Mikä on tämänhetkinen minimi; onko se rannekkeen napin päässä oleva yksi yöhoitaja/kerros vai yöhoitaja/koko talo

• quote )Hoitotyössä on oltava potilasturvallisuuden ja asianmukaisen hoidon edellyttämä riittävä koulutettu hoitohenkilöstö jokaisessa työvuorossa ja kaikkina vuorokauden aikoina.
  

[Pöllö]

Hm, jos nyt mennään vaikka 0,5 hoitajan miehityksellä, on mielenkiintoista pelätä, että 0,7 hoitajan vaatimuksesta tulisi samalla maksimi ja minimi... Numeerinen järjestelmä on selkeä, koska periaatelainsäädäntö aiheuttaa runsaasti tulkinnanvaraa. Toisaalla työssä on tullut pyöriteltyä sekä ohjeisiin että säädöksiin pyöriteltyjä raja-arvoja. Ohjeet ovat olleet milloin hyvät, koska periaatteessa on voitu joustaa. Toisaalla ne ovat luoneet järjettömiä tilanteita eri osapuolten tulkitessa niitä miten lystää, välillä niitä on vedetty kertaluokkia vääriin suuntiin - jos valvova viranomainen itse niitä tulkitsee, tai heitä ei asia kiinnosta, niin ollaan oltu aika tyhjän päällä.

Säädös määrittää yksiselitteisesti minimin, eikä ole estänyt toimimasta tarvittaessa laadukkaammin. Säädöksessä (laki, asetus jne) on myös se etu, että systeemi on yksiselitteinen ja tulkintajärjestelmä olemassa: tuomioistuimet, jotka myös pyrkivät vertaamaan tuomioitaan oikeudenmukaisuusperiaatteisiin sekä kansalaisten tasavertaisuuteen eri puolilla maata. Osassa säädöksiä on sitten kirjattu hallituksen esityksiin säädöksen perustaa ja lähtökohtia, miten säädöstä tulkitaan. Joskus myös on kirjoitettu erillisiä julkaisuja, mitä laki käytännössä tarkoittaa - viime kädessä asia toki ratkaistaan tuomioistuimessa. Ikävä kyllä, suomalaisen lainsäädännön valmistelu on kiireistä, usein joidenkin etunäkökulmien värittämää, usein ympäripyöreään ja hyvin tulkinnanvaraiseen lopputulokseen johtavaa, taustaselvityksiä tehdään hyvin pienellä budjetilla konsulttivoimin, ja kyseiset ohuet selvitykset eivät tavallisesti ole edes julkisia.

Keskustelu on ehkä hakautunut pohtimaan, onko oikein kirjata numeerista tavoitetta ja mitä ihmettä sekään tarkoittaisi. Lain tulisi olla selkeä, yksiselitteinen - numeeriset arvot usein ovat - ja numeron tulkinnan tulisi olla myös selkeästi avattu. Tuossa numeron tulkinnassa tulisi huomioida hoitajien määrään vaikuttavia asioita - oli se sitten potilaan raskashoitoisuutta tai mihin hoitajien työaika menee, hoitamiseen vai siivoukseen. Kun vanhustenhoidon laatu ja hoitajien määrä ei näköjään muuten meinaa avautua, ja potilaiden oikeudet vaihtelevat runsaasti, vaihtoehtoja alkaa olemaan aika vähän. Totta kai moinen laki johtaa kustannusten lisääntymiseen, jopa joustamattomuuteen ja jossain siitä minimistä voi tulla myös maksimi, mutta tapahtuuko muuten mitään?

Keskusteluissa ei myöskään ole näkynyt se iso kysymys, miten rahat jakautuvat terveydenhuollon sisällä. Jos kunnassa A vanhustenhuolto on retuperällä ja muu terveydenhuolto pyörii huonosti, siirretäänkö lailla resursseja muusta terveydenhuollosta vanhustenhuoltoon, jolloin muu terveydenhuolto suorastaan romahtaa? Siirtyvätkö vanhukset kotihoidon piiriin? Olisiko tämä vahva argumentti vanhustenhuollon parantamista vastaan, vai onko terveydenhuollolle pitkällä aikavälillä edullista, että erilaisille toiminnoille aletaan asettamaan selkeitä, numeerisia tavoitteita? Vaikkapa hoitotakuussa on selkeä numeerinen aikaraja potilaan oikeuksien vuoksi. Edellä myös kyseltiin parhaiden käytänteiden leviämisestä, näköjään vapaaehtoisesti sekään ei tule tapahtumaan, joten siinäkin voinee alkaa miettiä, pitäisikö periaatteita alkaa kirjaamaan lakiin asti? Vai pitäisikö alkaa hoitajamiehityksen sijaan - tai sen rinnalla - jo väkertämään ohjeita, joissa aletaan kellottamaan, miten usein vaippa täytyy tarkastaa ja koska se pitää vaihtaa?

Säädöksenhän ei tule olla kiveen hakattu. Huonoa säädöstä täytyy voida kehittää ja muuttaa. Onhan noita lakeja, joiden pykäliä on korjailtu jokunen vuosi lain ilmaantumisen jälkeen, ja koko laki on saatettu kirjoittaa uusiksi 10 - 20 vuoden väleinkin. Säädösten seurauksia pitäisi kyetä seuraamaan paremmin, vaikka se syö resursseja sekin. Ikävä kyllä, Suomella on sellainen ongelma, että osaa lainsäädäntöä ei oikeasti noudateta vaikkapa kuntien toimesta, eikä siitä seuraa mitään.

Edellä mietittiin myös, voidaanko asetuksella säätää eräistä asioista. No ei voida, mutta paljonhan Suomessa on kirjoitettu lakeja, joissa määritellään ne keskeiset oikeusperiaatteet ja suunnat, ja laki antaa mahdollisuuden asetuksella tarkentaa vaikkapa tarkkoja numeerisia tasoja, joille mennään. Näin suuret periaatteet on laadittu ainakin näennäisesti riittävän raskaalla tavalla, mutta detaljitason viilaaminen voidaan jättää alemmalle ja joustavammalle tasolle.

[Makro]

Se mikä tässä nyt tuntuu unohtuvan on se, että vanhuspalvelulain tarkoitus on parantaa vanhusten oloja, hoidon laatua jne. Kun vanhukset voivat paremmin, meidän hoitajienkin työtaakka helpottuu. Laki sisältää paljon muitakin elementtejä kuin tämä numero. Ne jotka kuvittelevat, että pelkastään kirjaamalla hoitajalukumäärä lakiin/asetukseen on tie onneen, tulevat pettymään pahasti. On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä kuinka työtä uudelleenorganisoimalla ja vanhoja tapoja muuttamalla hoidon laatua on saatu nostettua yhtään henkilökuntaa lisäämättä. Miksi tästä ei puhuta? Tämä on paljon realistisempi tie parantaa hoidon laatua, koska kaikkeen tarvitaan rahaa. Ihan kuin se nuppimäärä olisi joku oikotie onneen. Ihmisten hoitoisuus vaihtelee koko ajan. Jonain aikona potilas x tarvitsee enemmän apua, toisina vähemmään. Ei mikään laki pysty tällaista huomioimaan aukottomasti. Yksikössä voi olla vaikka 10 hoitajaa potilasta kohti, mutta jos työ on huonosti organisoitu, hoito voi olla huonoa.

edit: niin ja kyllä huomaa julkisesta keskustelusta, että syksyllä on kuntavaalit. Kyllä on vanhuksilla ja hoitajilla taas kavereita ja lausuntoja annetaan sen mukaan mikä tuo vaaleissa menestystä!

[dino]

Kommentti yksityiseltä puolelta; http://jenni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114310-07-hoitajaa-ja-lappu-luukulle

[Pöllö]

Kommentti yksityiseltä puolelta; http://jenni.puheenv...-lappu-luukulle

Yksityisessä vanhushuollossa ei yleisesti olekaan mitään epäkohtia... :-X

[scoubi]

Jos henkilöstömitoitusta nostetaan 0,7:ään, ja se saadaan toimimaan (siis valvontaan), mistä revitään kaikki tarvittavat hoitajat?

[dino]

Jos henkilöstömitoitusta nostetaan 0,7:ään, ja se saadaan toimimaan (siis valvontaan), mistä revitään kaikki tarvittavat hoitajat?

Ei tarvitse tuota miettiä sillä Jutta ja MGR jyrättiin kokoomuksen toimesta ja muutos ei mennyt läpi; http://www.mtv3.fi/u...-vanhusta-kohti

[Julma]

Onko tuossa uutisessa virhe, vai koskeeko tämä tosiaan ainoastaan laitoshoidossa olevia vanhuksia?

Eli nämä yksityiset palvelutalot saavat jatkaa samaa linjaa kuin ennenkin, näissä kun potilaat ovat "kotona" eivätkä laitoksessa?

[-VF-]

0,5 hoitajaa per asukas on niin vähän, että laki ei käytännössä siltä osin tuonut parannusta - varsinkaan kun se tulee voimaan vasta vuonna 2015, joten sitä ennen kenenkään ei ole pakko nostaa hoitajamitoitusta.

Toivottavasti vanhuspalvelulain muu sisältö tuo parannusta, sillä mitoitusasia ei sitä tehnyt.

[Satu]

Hei vääntäkää mulle että miten toi lasketaan toi 0,5 hoitajaa per asukas? Eli jos laitoksessa on 100 asukasta, pitää palkkalistoilla olla 50 hoitajaa?

[-VF-]

Hei vääntäkää mulle että miten toi lasketaan toi 0,5 hoitajaa per asukas? Eli jos laitoksessa on 100 asukasta, pitää palkkalistoilla olla 50 hoitajaa?

Niinhän se äkkiseltään ymmärtäisi, mutta suuri vääntö ja hammastenkiristely tulee siitä kun aletaan miettimään lasketaanko tuohon lukuun mukaan keittäjät, esimiehet, siivoojat, talonmiehet, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat jne.

[dino]

Vasurit yrittävät kääntää tämän henkilöstömitoituspäätöksen jonkinlaiseksi voitoksi.. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2869414/vasemmisto-kiittaa-700-uutta-hoitajaa

Ja ei tarvitse olla suuri ennustaja jos veikkaa että vasurit ei jää ainoaksi puolueeksi jotka yrittävät kunnallisvaalien alla puhua mustaa valkoiseksi..

[Makro]

Hei vääntäkää mulle että miten toi lasketaan toi 0,5 hoitajaa per asukas? Eli jos laitoksessa on 100 asukasta, pitää palkkalistoilla olla 50 hoitajaa?

Vuorokaudessa, eli se jateaan vielä vuoroihin. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52814-mita-kaytannossa-tarkoittaa-vanhusten-07n-hoitajamitoitus

[Julma]

Vasurit yrittävät kääntää tämän henkilöstömitoituspäätöksen jonkinlaiseksi voitoksi.. http://www.kansanuut...-uutta-hoitajaa

Ja ei tarvitse olla suuri ennustaja jos veikkaa että vasurit ei jää ainoaksi puolueeksi jotka yrittävät kunnallisvaalien alla puhua mustaa valkoiseksi..

http://yle.fi/uutiset/tehy_tyytyvainen_vanhusratkaisuun/6276018

Kyllä tehykin tämän näköjään siunaa.

[dino]

http://yle.fi/uutise...kaisuun/6276018

Kyllä tehykin tämän näköjään siunaa.

Sen ymmärtää että oppositio ja hallituspuolueet ovat eri mieltä asioista. Mutta se kun hoitoalan ammattilaisten näkemys eroaa jyrkästi toisistaan on hieman hämmentävää.. http://www.superliitto.fi/fi/?newspage=794