Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

dino

Vanhuspalvelulaki

Recommended Posts

Mirtazapin

Jos päivän uutinen pitää paikkaansa niin melko torso on laista tulossa; http://yle.fi/uutise...ki_3412838.html

Joo - ei hyvältä näytä. Joku tässä on ainakin "muunnellut totuutta". Super pistää vastaan: http://areena-beta.y...eena/tv/1481272 Entäs Tehy?Torstainahan se nähdään tarkemmin, mitä arvoisat ministerit ja asiantuntujiat ovat saaneet aikaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
acamusmn

Vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärää ei aiota määrätä lailla. Vanhuspalvelulain uudistusta valmistellut ohjausryhmä esittää sen sijaan, että henkilöstön määrästä voidaan säätää myöhemmin asetuksella.

Nykylain mukaan henkilöstön määristä on vain suositus. Useissa laitoksissa ei ylletä edes suositusten minimimääriin.

Ohjausryhmä on luovuttanut lakiehdotuksensa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd.) aamulla.

Ministeri oli aiemmin kertonut, että lakiin tulisi kirjaus hoitajien vähimmäismäärästä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa. Lain rikkomisesta voitaisiin määrätä uhkasakko.

Lain tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja turvata riittävät palvelut.

Vanhuspalvelulain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194738898407/artikkeli/vanhuspalvelulaki+ei+maaraysta+henkilokunnan+maarasta.html

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että suunta, joka on tällä hetkellä ollut vallalla hoitotyöntekijöiden, hoitajien vähentämisestä hoitotyössä

on noususuuntainen? Voidaanko tulevaisuudessa neljän hengen työt teettää yhdellä tekijällä?

Muutamia esimerkkejä asiasta on jo ollut, mutta toistaiseksi asiaa ollaan edes muodollisesti pidetty

rikkeenä?

Epäkohtia asian tiimoilta löytyy esimerkiksi

http://hoitajat.net/foorumi/topic/12112-attendo-medone/

sivuilta, mutta epäkohdat tuskin jäävät tähän.

Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta juuri nyt.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
miina

Siis miksi ei lakiin? :shock:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

03.04.2012

http://www.superliit...i/?newspage=759

Asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuva henkilöstömitoituksen minimi voidaan säätää myös vanhuspalvelulain yhteydessä annettavalla asetuksella.

19.04.2012

http://www.mtv3.fi/u...ttymys-liitolle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super pettyi vanhuspalvelulakia valmistelleen työryhmän esitykseen. Liitto on vaatinut, että vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärä määrättäisiin lailla. Työryhmän esityksessä tätä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan ryhmä esitti, että henkilöstön määrästä voidaan myöhemmin säätää asetuksella.

Riittääkö se asetus Superille vai ei?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Siis miksi ei lakiin? :shock:

Siksi että lakisääteiset henkilöstömitoitusten minimit tarkoittaa akuuttia rahanmenoa. Parempi siirtää homma tulevaisuuteen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

http://www.tehy.fi/t...WEMgnA.facebook

Oleellista on myös hoitohenkilöstön osaaminen ja sijoittuminen oikeisiin tehtäviin sekä toiminnan hyvä johtaminen.

- Jäykkä lakiin kirjattu henkilöstömitoitus johtaisi siihen, että henkilöstöä ei palkata tehtävien edellyttämällä tavalla.

Jes, pelkkä lukumäärä ei takaa laatua. Lukumäärä on helppo täyttää vaikka talkkarin vakanssilla kärjistetysti sanoen. Tai palkataan x hoitajaa joista sitten osa siivoaa ja tekee huoltomiehen hommia.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Ette kai te luulleet, että tämä hallitus Käteisen johdolla olisi säätänyt mitään, mistä olisi tullut attendolle jne lisää kuluja?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mirtazapin

Ette kai te luulleet, että tämä hallitus Käteisen johdolla olisi säätänyt mitään, mistä olisi tullut attendolle jne lisää kuluja?

Ei luultu, mutta kuitenkin vähän toivottiin. Taas on lobattu kunnolla. SDP saisi hävetä. Vaikka mitoitukset olisivatkin kirjattu lakiin ei ne Attendoon olisi vaikuttaneet kuten eivät nykyisetkään lait. Aina on keinoja kiertää ja kaartaa pykäliä tai vaan olla välittämättä.

Jos nykyinen meno jatkuu niin rankalta näyttää hoitajankin tulevaisuus. Kuinka kauan potilaat ja omaiset jaksavat? Suomalainenhan ei puhu eikä pukahda ennenkuin pinna palaa.

Onneksi en ole vanhuspuolella hommissa ja jos olisin niin nyt viimeistään äänestäisin jaloillani kipikapi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hollyanna

Uuden vanhuslain uutisoinnissa on se ärsyttävyys et ilmotetaan vaan että minimihenkilöstömitotusta ei tuu lakiin mut ei millään tavalla kysellä syitä ja perusteluja. Ihmetyttää toimittajakunta kun eivät kysy mitä hyvää laki sitten tarjoaa tilalle vai tarjoaako mitään. Ylen tv-pätkässäkin Superin edustaja jankuttaa vaan samaa asiaa että voi voi kun ei tuu minimihenkilöstömitotusta. Tuntuu että sama laulu koko ajan ja missään ei mitään analyyttista pohdintaa. Sitten samaisessa ylen pätkässä siirrytään yhtäkkiä kuvaamaan vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa ihan kun se olis joku ratkaisu.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Uuden vanhuslain uutisoinnissa on se ärsyttävyys et ilmotetaan vaan että minimihenkilöstömitotusta ei tuu lakiin mut ei millään tavalla kysellä syitä ja perusteluja.

No nyt ministeri MGR onkin taas kääntänyt kelkkansa, henkilöstömitoitus olisikin tulossa lakiin. Ja sehän ei tietenkään käy kaikille puolueille,"rahat ei riitä ja henkilöstöä ei ole".

Pah, rahaa on mutta kysymys kuuluukin minne sitä päätetään työntää. Ja henkilöstöäkin on hyvin yksinkertaisilla keinoilla saatavilla, palkat kohdilleen vanhustyössä niin jono on oven takana..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kpl

Mistään mitään tietämättömänä, onko tuo mitoitus huono vai hyvä asia? Kun minun järkeeni käy, että se voi kääntyä hyväksi tai sitten erittäin huonoksi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
sipriina

Niin kauan kun valvontaa ei hoivapuolen paikoissa ole, ei lailla ole mitään merkitystä. Kunnat ostavat yksityiseltä palvelua esim vanhuspalveluissa 0,5-0,6 mitoituksella. Se tarkoittaa siis että tämä on minimivaatimus. Poissaolijalle pitää ottaa sijainen, lomituksiin , sairaspoissaoloihin jne. Nyt kuitenkin hyvin usein on että valvonnan puuttuessa todellinen mitoitus näissä paikoissa on jopa 0,4. Laskentatapa kun on erilainen palvelun tuottajalla kuin tilaajalla. Tilaajan tarkoittama henkilöstö on hoitoalan koulutuksen ja hoitoon osallistuva ja lisäksi pitäisi ns. avustaviin tehtäviin olla vielä 0,1-0.15 muuta henkilöstöä. Tähänkään ei siis lasketa johtajia eikä satunnaisesti työskenteleviä lääkäreitä tai kuntouttajia tai fys.terapeutteja. Nyt näissä yksityisissä firmoissa niputetaan koko henkilöstö samaan ja sillä tavalla saadaan mitoitus "näyttämään " oikealta.

Kyllä kunnan/kaupungin perusturvan pitäisi enemmän paneutua tilaamaansa tuotteeseen, mitä siinä on tilattu ja myös vaatia ja valvoa, sillä veronmaksajien rahat valuvat näiden voittoisten pörssifirmojen taskuun. Kunnat siis maksavat tuotteesta täyden hinnan ja saavat vastineeksi vaillinaista palvelua. Vanhukset ja heidän omaisensa kun eivät tiedä ja osaa vaatia ja heitä ei todellakaan valisteta kuinka asiat ovat.

Sitten kun hoitajien mitta tulee täyteen ja he alkavat toimimaan tekemällä valituksia Avi;in menee vielä 1-2 vuotta asian tutkimiseen ja lisäksi niin monen kohdalla työpaikka on vaihtunut, joko omasta tahdosta tai firman potkujen seurauksena.

Asiat eivät siis korjaannu jos ostaja ei valvo ostamaansa. Kyllä itsekin vaadin takkia ostaessani että siinä on kaksi hihaa yhden sijasta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hollyanna

Tänään luin Helsingin Sanomista että mm Tehy ja Vanhustyön keskusliitto vastustavat sitovaa henkilöstömitoitusta vanhuspalvelulakiin. Mm Super ja Sairaanhoitajaliitto ovat puolesta. Mistä tässä on kysymys ja mitkä ovat perustelut?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

http://www.tehy.fi/t...x22250=22732917

Minimimitoitukset johtavat helposti siihen, että avustavaa henkilöstöä ei palkata ja hoitotyön tehtäväalue laajenee koskemaan myös ruoka-, siivous- ja muuta huoltoa.

- Tällöin mitoitukseen lasketaan kaikki laitoshuoltajasta esimiehiin asti. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lähihoitajat tekevät pääasiassa muita tehtäviä kuin mihin heidät on koulutettu.

Eli pelkkä nuppimäärä ei takaa mitään, kokonaisuus ratkaisee. Esimerkki: sanotaan että laki sanoisi hoivakodissa x pitää olla 4 hoitajaa. Siellä olisi nyt 3, eli lain mukaan yksi puuttuisi. Hoivakodin johto antaa siivoojalle kenkää, palkkaa hoitajan lisää ja sanoo, että siivoojan tehtävät kuuluvat nyt hoitajille. Näin laki hoitajien määrästä olisi täytetty, mutta vaikutus olisi aika lailla väärä. Tästä on noin suurinpiirtein kyse. Eli kyllä kai Tehy ja Vanhustyön keskusliitto yms haluavat että hoitajia on riittävästi, mutta homma pitää toteuttaa järkevästi :)

Homma olisi viisaampi tehdä lain sijaan asetuksella, jol­loin mi­toi­tuk­sia on hel­pom­pi muut­taa jos tarve vaatii. Tätä mieltä oltiin STTK:n, Jytyn, Superin ja Tehyn yhteisessä kannanotossa http://www.sttk.fi/f...nhuspalveluihin

Myös THLlän asiantuntijat bloggasivat tuosta juuri:

Hoitohenkilöstön määrän sitominen lakiin johtaa alimitoitukseen tulevaisuudessa.

Oleel­lis­ta on, mi­tä pal­ve­lu­jär­jes­tel­mäs­sä teh­dään ja keil­le, ei se, mon­ta­ko te­ki­jöi­tä on. Hen­ki­lös­tön hy­vin­voin­ti­kaan ei rii­pu työn­te­ki­jöi­den lu­ku­mää­räs­tä vaan joh­ta­mis­tai­dois­ta ja työn mer­ki­tyk­sel­li­syy­des­tä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Esimerkki: sanotaan että laki sanoisi hoivakodissa x pitää olla 4 hoitajaa. Siellä olisi nyt 3, eli lain mukaan yksi puuttuisi. Hoivakodin johto antaa siivoojalle kenkää, palkkaa hoitajan lisää ja sanoo, että siivoojan tehtävät kuuluvat nyt hoitajille. Näin laki hoitajien määrästä olisi täytetty, mutta vaikutus olisi aika lailla väärä.

Joo, tämä sairaahoitajien toimenkuvan muuttuminen ei-hoidolliseen suuntaan on varmasti se Tehyn suuri pelko.

Itse kyllä uskon että olisi myös mahdollista laatia mitoitusmittarit jotka olis oikeasti potilaan eduks. Silloin puhuttais mittareista tyyliin (hoitaja)miestyövuotta/potilaspaikka tai hoitotyötunteja/hoitopäivät.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

Joo, tämä sairaahoitajien toimenkuvan muuttuminen ei-hoidolliseen suuntaan on varmasti se Tehyn suuri pelko.

Mitä hyödyttää ruokkia vääriä mielikuvia? Suora lainaus tehyn uutisesta:

Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lähihoitajat tekevät pääasiassa muita tehtäviä kuin mihin heidät on koulutettu.

Silloin puhuttais mittareista tyyliin (hoitaja)miestyövuotta/potilaspaikka tai hoitotyötunteja/hoitopäivät.

Ei toi estäis tuon esimerkkini tapahtumista. Työnantaja määrittelee henkilökunnan työn sisällön, sitä ei voi lakiin sitoa. Työnantaja määrittelee mitä se "hoitotyö" kyseisessä yksikössä on.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Mitä hyödyttää ruokkia vääriä mielikuvia?

Sori, vahinko.. Korvataan sana sairaanhoitaja sanalla hoitaja.

Ei toi estäis tuon esimerkkini tapahtumista. Työnantaja määrittelee henkilökunnan työn sisällön, sitä ei voi lakiin sitoa. Työnantaja määrittelee mitä se "hoitotyö" kyseisessä yksikössä on.

Eiköhän "hoitotyöstä" ole sen verran monta käsiteanalyysiä väännetty että tämäkin ongelma saatais ratkaistua..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

Mä komppaan noita THLlän asiantuntijoita. Ois paljon tärkeempää puhua enemmän hoitotyön sisällöstä, ei pelkästään mitoituksista. Jos työnjohto ja työn sisältö on kunnossa, samalla nuppimäärällä voi saada enemmän aikaan, työ on mielekkäämpää ja duunarit jaksaa paremmin. Tästä on tehty tutkimuskin. Sairaalassa X siirrettiin ei hoidollisia tehtäviä pois hoitajilta, niin heillä jäi enemmän aikaa itse hoitotyöhön. Pyykkihuoltoon jne ei tarvitse hoitajan koulutusta, sen voi tehdä muutkin ja halvemmalla. Eli uudelleenorganisoinnilla olisi työnantajallakin mahdollisuus säästää. Eikä se tarkoita sitä etteikö pyykkihuolto yms olisi tärkeitä töitä, tottakai ovat, mutta siihen ei tarvita kalliisti koulutettua terveydenhuollon ammattilaista. Karrikoiden, eihän kukaan palkkaa lääkäriäkään (lääkärin palkalla) luomaan lumia sairaalan pihalta jne :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Kun lueskelee näitä hoitoalan asiantuntijoiden kommentteja, ihmetyttää miten he voivat olla niin eri mieltä tästä asiasta. Tai oikeastaan niin että Tehyllä on oma mielipide ja kaikki muut ammattiliitot sekä potilasjärjestöt ovat päinvastaista mieltä. Asuuko kaikki hoitoalan viisaus Tehyssä vai onko taustalla jotain mitä ei ääneen voida sanoa..?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

Tai oikeastaan niin että Tehyllä on oma mielipide ja kaikki muut ammattiliitot sekä potilasjärjestöt ovat päinvastaista mieltä.

Eihän se niin ole. :) Tuollahan aloitusviestissäkin sanottiin, että mm Vanhustyön keskusliitto vastustaa lakiin sidottua mitoitusta. Ja kuten sanoin, asetuksen (ei siis lain) kannalla olivat yhdessä mm STTK:n Jyty, Super ja Tehy yhteisessä kannanotossaan http://www.sttk.fi/f...nhuspalveluihin . Lisäksi mm THL ei pidä lakiin sidottua mitoitusta hyvänä ideana. Hekin kannattavat asetusta, ei lakia jne. Super tosin on antanut yksin tuohon nähden ristiriitaisia lausuntoja, joten tuntuu että he eivät itsekkään tiedä tarkoittavatko he lakia vai asetusta tai mikä niiden ero on. Peruspalveluministerikin käänsi 'yllättäen' takkia sen suhteen sopivasti kuntavaalien alla. Populismia jos mikä. :D

Jos pelkkä lakiin sidottu nuppimäärä ratkaisisi tämän asian, se oliskin helppoa. Hoitotyötä tehdään kuitenkin niin monenlaisissa olosuhteissa, että se ei vaan toimi. Sillä ammutaan itseämme jalkaan kuten nuo gerontologit sanoivat. Kokonaisuus ratkaisee.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kohtalo

Meidän työmaalla mennään jo tällä hetkellä niin, että työnkuvaan kuuluu kaikki. Siivouksesta ruan laittoon ja siinä sivussa hoitotyö. Ai niin ja pyykätäänkin siinä samalla. Jos lakiin saataisiin se minimi mitoitus esim. 0.7 niin meille tulis paljonkin käsiä lisää tekeen tätä työtä ja siihen hoitotyöhön jäis huomattavasti enemmän aikaa.

Juu haussa uusi paikka...ei tää oo sitä mihin oon kouluni käyny. Alan vaihtokin pyörii mielessä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Ja kuten sanoin, asetuksen (ei siis lain) kannalla olivat yhdessä mm STTK:n Jyty, Super ja Tehy yhteisessä kannanotossaan http://www.sttk.fi/f...nhuspalveluihin . Lisäksi mm THL ei pidä lakiin sidottua mitoitusta hyvänä ideana. Hekin kannattavat asetusta, ei lakia jne.

Jos tehy on varauksettomasti sitovan henkilöstömitoitusta koskevan asetuksen takana, olisi syytä tuoda asia selvästi esille. Viesti jonka liitto on saanut läpi mm. medialle on se että järjestö vastustaa henkilöstömitoitusta; http://www.ess.fi/?article=380039

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

Jos tehy on varauksettomasti sitovan henkilöstömitoitusta koskevan asetuksen takana, olisi syytä tuoda asia selvästi esille.

Median tulkintoja on varmaan vaikea ohjailla. Tehyn tiedotteessa asia kyllä sanotaan ihan selkeästi: http://www.tehy.fi/t...x22250=22732917

Vanhuspalvelulakiesitykseen sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön asetuksenantovaltuutus henkilöstön määrästä, asiantuntemuksesta ja tehtävärakenteesta. Tehy arvioi, että asetus toimii valvonnan tukena ja sanktiona, joka mahdollistaa valtion taholta tiukemmat toimet niille kunnille, jotka eivät toteuta lain tarkoituksen ja hengen mukaisesti vanhuspalveluitaan.

Kuten myös siinä liittojen yhteisessä lausumassa: http://www.sttk.fi/f...nhuspalveluihin

STTK:laiset toimihenkilöjärjestöt painottavat osaavan ja riittävän henkilöstön turvaamista vanhuspalvelulaissa, jotta palvelujen laatu voidaan varmistaa. Tämä on välttämätöntä myös vanhuspalvelujen henkilöstön työssä jaksamisen ja alalla pysymisen turvaamiseksi. Asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuva henkilöstömitoituksen minimi voidaan säätää myös vanhuspalvelulain yhteydessä annettavalla asetuksella.

Siinä Tehyn oman tiedotteen lopussa kokonaisuus vedetään hyvin yhteen. Myös se, että pelkkä nuppimäärä ei yksin riitä. Laki sisältää paljon muutakin kuin mitoituksia.

Tehyn näkemys ikäihmisten hoidon henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta

  • Palvelun tuottajalla on oltava riittävä ja toimiva varahenkilöstöjärjestelmä henkilöstön poissaolojen korvaamiseksi. Hoitohenkilöstön määrän tulee säilyä myös tilapäisten poissaolojen aikana sovitulla hyväksyttävällä tasolla.
  • Henkilöstön hyvinvoinnista, työterveydestä ja -turvallisuudesta on huolehdittava.
  • Hoitotyön johdon asema ja mahdollisuus vastata hoitotyöstä ja toiminnan kehittämisestä on turvattava.
  • Fyysinen hoitoympäristö on huomioitava henkilöstömitoitusta määriteltäessä.
  • Epätarkoituksenmukaiset, epäkäytännölliset ja ikäihmisten hoitoon soveltumattomat, ahtaat ja sokkeloiset tilat vaativat enemmän henkilöstöä.
  • Ikäihmisten hoidon ja palvelujen valvonnan on oltava säännöllistä ja riittävää.
  • Valvonnassa ilmenneet henkilöstörakenne, -määrä ja -laatupoikkeamat on korjattava sanktioiden uhalla.
  • Määrällinen yhden lukuarvon henkilöstömitoitus ei huomioi riittävästi muutoksia ja väestörakenteen, terveyserojen sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttamia eroja palvelun tarpeissa ja eri tuotantotavoissa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oltava asetuksenanto-oikeus ammattihenkilöstön määrästä, rakenteesta ja koulutusvaatimuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla
  • Hoitohenkilöstön mitoituksen perustana on asiakkaiden/potilaiden hoidon ja yksilöllisen palvelun tarve ja oma toimintakyky sekä niissä tapahtuvat muutokset. Ammattihenkilöstön toiminta on näyttöön perustuvaa ja dokumentoitua.
  • Kaikilla välittömään hoitotyöhön osallistuvilla on oltava sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuksessa hankittua gerontologista asiantuntemusta.
  • Tuki- ja avustavissa tehtävissä (esim.puhtaanapito, ruokahuolto, vaatehuolto) on oltava riittävästi kyseisen alan henkilöstöä. Koulutetulle hoitohenkilöstölle on turvattava mahdollisuus perus-tehtävään eli tehdä näyttöön perustuvaa hoitotyötä.
  • Hoitotyössä on oltava potilasturvallisuuden ja asianmukaisen hoidon edellyttämä riittävä koulutettu hoitohenkilöstö jokaisessa työvuorossa ja kaikkina vuorokauden aikoina.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Makro

Meidän työmaalla mennään jo tällä hetkellä niin, että työnkuvaan kuuluu kaikki. Siivouksesta ruan laittoon ja siinä sivussa hoitotyö. Ai niin ja pyykätäänkin siinä samalla. Jos lakiin saataisiin se minimi mitoitus esim. 0.7 niin meille tulis paljonkin käsiä lisää tekeen tätä työtä ja siihen hoitotyöhön jäis huomattavasti enemmän aikaa.

Tulis työnantajallekkin halvemmaks palkata siihen ammattitaitoinen laitosapulainen tekemään noita töitä. Rahaa säästyis ja teillä jäis enemmän aikaa hoitotyöhön. :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.