Hoivanet, mikä ihmeen juttu?

[{BS}]

Bongailin tän vähän myöhässä, mutta kuumekouristuspotilasta ei nykypäivänä tulisi viilentää, eikä kuumeen lääkitseminen estä noita kuumekouristuksia. Jotkut epilepsialääkkeet voi vaikuttaa mutta niitäkään ei haittavaikutusten vuoksi käytetä ainakaan yleisesti.

Nyt on sen tasoista väitettä, että linkki luotettavaan lähteeseen voisi olla paikallaan.

Mä löysin tällaisen

Lääkärilehti 1-2/2009

http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000031425

Kuumekouristukset (taulukko 2) voivat alkaa jo ensimmäisen ikävuoden aikana (6,7). Kohtausten oireena on yleensä tajuttomuus ja lihasten jäykistys, nykinä tai velttous. Yksinkertaiset kuumekouristukset ovat symmetrisiä ja kestävät alle 15 minuuttia. Monimuotoiset kuumekouristukset ovat pitempiä tai epäsymmetrisiä. Ensihoito on sama kuin pitkittyneiden epileptisten kohtausten (1). Alle kuuden kuukauden ikäiset kuumeen yhteydessä kouristavat lapset ohjataan aina päivystystutkimuksiin. Yli kuuden kuukauden ikäisille kuumeessa ilmaantuviin kohtauksiin ei tarvita jatkotutkimuksia, jos kohtaukset ovat yksinkertaisia kuumekouristuksia, ja lapsi toipuu niistä nopeasti ennalleen (6). Jatkuvaa estolääkitystä ei käytetä.

http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000030483

Lääkärilehti 27 - 31/2008

Pitääkö kouristuspotilaan kuumetta hoitaa?

Yli 70 % kuumekouristuksista kestää ainoastaan 1-2 minuuttia, eli ne menevät ohi ennen kuin mitään hoitotoimenpiteitä on ehditty tehdä. Aiemmissa hoitosuosituksissa kehotettiin hoitamaan kuumekouristuksia saavan lapsen kuumetta erityisellä huolella sekä kuumelääkkein että ulkoisesti viilentämällä. Kuitenkaan tehokaskaan kuumelääke heti kuumekouristuksen jälkeen ei estä saman kuumeen aikaisia kouristusten uusimisia (5). Kuumeisen henkilön ulkoinen viilentäminen lisää hapenkulutusta 35-40 %, nostaa verenpainetta, lisää vilunväristyksiä sekä suurentaa veren adrenaliini- ja noradrenaliinipitoisuuksia (6), mitkä kaikki ovat haitallisia kouristavalle lapselle. Näin ollen ulkoista viilentämistä esimerkiksi kylmillä pyyhkeillä tai viemällä lapsi ulos kylmään voidaan pitää vasta-aineisena kuumekouristajan hoidossa. Lapsi tulee hoitaa normaalissa huonelämmössä ja jos hän on hikinen, voidaan vaatetusta vähentää.

Heti kuumeen alkaessakaan aloitettu kuumelääkitys ei näytä estävän kuumekouristuksia. Satunnaistetuissa, lumelääkekontrolloiduissa tutkimuksissa suun kautta otettava parasetamoli (10-15 mg/kg neljästi vuorokaudessa) tai ibuprofeeni (5-10 mg/kg neljästi vuorokaudessa) tai diklofenaakkiperäpuikko kerta-annoksena ennen suun kautta otettavia lääkkeitä ovat osoittautuneet tehottomiksi kuumekouristusten estossa (7,8, Strengell T, henkilökohtainen tiedonanto). Kuten muissakaan infektioissa, ei myöskään kuumekouristuksessa kuumetta sinänsä tarvitse hoitaa, vaan lääkityksellä pyritään lieventämään infektiosta johtuvia kipuja ja epämukavaa oloa (taulukko 1).

Kouristuksen hoito

Kuumekouristuksen hoidossa pätevät samat yleisperiaatteet kuin epileptisen kohtauksen hoidossa, eli varmistetaan vapaat hengitystiet ja laitetaan lapsi kylkiasentoon turvalliseen paikkaan. Jos kouristus ei mene itsestään ohi viidessä minuutissa, annetaan lapselle kouristuksen lopettavaa lääkettä. Nenän tai suun limakalvolle annettava midatsolaami on tehokkaampi kuin rektiolina annettava diatsepaami (3). Intranasaalista midatsolaamia ei Suomessa vielä ole kotihoitoon soveltuvassa muodossa. Sairaalassa voi käyttää laskimonsisäiseen hoitoon tarkoitettua, lasiampullissa säilytettävää midatsolaamiliuosta intranasaalisesti tai bukkaalisesti eli posken limakalvolle annettuna (taulukko 1). Posken limakalvolle annettavasta midatsolaamista on hiljattain tullut markkinoille erityisluvalla saatava lääkemuoto (Epistatus), joka on peruskorvattava. Koska posken limakalvolle annettava midatsolaami on rektaalista diatsepaamia tehokkaampi, helppokäyttöisempi ja sosiaalisesti hyväksyttävämpi, voi sitä pitää ensisijaisena lääkkeenä kouristusten hoidossa (taulukko 1). Kotihoidossa näitä lääkkeitä voidaan kerta-annoksina käyttää turvallisesti, mutta jos kohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa lääkkeen annosta, tulee lapsi tuoda päivystykseen, jolloin lääkeannokset voidaan uusia. Tällöin hengityksenpysähdyksen riski jonkin verran lisääntyy, joten lisäannoksia annettaessa pitää varautua hoitamaan hengitystä. Jos kohtaus ei lopu näillä toimenpiteillä, toimitaan kuten pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoidossa (9).

Kuumekouristuksen tutkimukset ja erotusdiagnostiikka

[Vieras: Gents]

On ne jonkun pienen ea-kurssin käynyt eli ehkä osaavat viilentää ja sitten lanssi vaan. Jos lapsella on kova kuume, merkkaisin ja laittaisin ehkä kuumelääkkeen annettavaksi säännöllisesti kun eiväthän nuo kauaa ole hoitamassa.

Piti sanomani että muuten lanssi...

Bongailin tän vähän myöhässä, mutta kuumekouristuspotilasta ei nykypäivänä tulisi viilentää, eikä kuumeen lääkitseminen estä noita kuumekouristuksia. Jotkut epilepsialääkkeet voi vaikuttaa mutta niitäkään ei haittavaikutusten vuoksi käytetä ainakaan yleisesti.

Joo näin mäki muistan koulussa opetettavan

[Janne]

Mä löysin tällaisen

Lääkärilehti 1-2/2009

http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000031425

Kuumekouristukset (taulukko 2) voivat alkaa jo ensimmäisen ikävuoden aikana (6,7). Kohtausten oireena on yleensä tajuttomuus ja lihasten jäykistys, nykinä tai velttous. Yksinkertaiset kuumekouristukset ovat symmetrisiä ja kestävät alle 15 minuuttia. Monimuotoiset kuumekouristukset ovat pitempiä tai epäsymmetrisiä. Ensihoito on sama kuin pitkittyneiden epileptisten kohtausten (1). Alle kuuden kuukauden ikäiset kuumeen yhteydessä kouristavat lapset ohjataan aina päivystystutkimuksiin. Yli kuuden kuukauden ikäisille kuumeessa ilmaantuviin kohtauksiin ei tarvita jatkotutkimuksia, jos kohtaukset ovat yksinkertaisia kuumekouristuksia, ja lapsi toipuu niistä nopeasti ennalleen (6). Jatkuvaa estolääkitystä ei käytetä.

http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000030483

Lääkärilehti 27 - 31/2008

Pitääkö kouristuspotilaan kuumetta hoitaa?

Yli 70 % kuumekouristuksista kestää ainoastaan 1-2 minuuttia, eli ne menevät ohi ennen kuin mitään hoitotoimenpiteitä on ehditty tehdä. Aiemmissa hoitosuosituksissa kehotettiin hoitamaan kuumekouristuksia saavan lapsen kuumetta erityisellä huolella sekä kuumelääkkein että ulkoisesti viilentämällä. Kuitenkaan tehokaskaan kuumelääke heti kuumekouristuksen jälkeen ei estä saman kuumeen aikaisia kouristusten uusimisia (5). Kuumeisen henkilön ulkoinen viilentäminen lisää hapenkulutusta 35-40 %, nostaa verenpainetta, lisää vilunväristyksiä sekä suurentaa veren adrenaliini- ja noradrenaliinipitoisuuksia (6), mitkä kaikki ovat haitallisia kouristavalle lapselle. Näin ollen ulkoista viilentämistä esimerkiksi kylmillä pyyhkeillä tai viemällä lapsi ulos kylmään voidaan pitää vasta-aineisena kuumekouristajan hoidossa. Lapsi tulee hoitaa normaalissa huonelämmössä ja jos hän on hikinen, voidaan vaatetusta vähentää.

Heti kuumeen alkaessakaan aloitettu kuumelääkitys ei näytä estävän kuumekouristuksia. Satunnaistetuissa, lumelääkekontrolloiduissa tutkimuksissa suun kautta otettava parasetamoli (10-15 mg/kg neljästi vuorokaudessa) tai ibuprofeeni (5-10 mg/kg neljästi vuorokaudessa) tai diklofenaakkiperäpuikko kerta-annoksena ennen suun kautta otettavia lääkkeitä ovat osoittautuneet tehottomiksi kuumekouristusten estossa (7,8, Strengell T, henkilökohtainen tiedonanto). Kuten muissakaan infektioissa, ei myöskään kuumekouristuksessa kuumetta sinänsä tarvitse hoitaa, vaan lääkityksellä pyritään lieventämään infektiosta johtuvia kipuja ja epämukavaa oloa (taulukko 1).

Kouristuksen hoito

Kuumekouristuksen hoidossa pätevät samat yleisperiaatteet kuin epileptisen kohtauksen hoidossa, eli varmistetaan vapaat hengitystiet ja laitetaan lapsi kylkiasentoon turvalliseen paikkaan. Jos kouristus ei mene itsestään ohi viidessä minuutissa, annetaan lapselle kouristuksen lopettavaa lääkettä. Nenän tai suun limakalvolle annettava midatsolaami on tehokkaampi kuin rektiolina annettava diatsepaami (3). Intranasaalista midatsolaamia ei Suomessa vielä ole kotihoitoon soveltuvassa muodossa. Sairaalassa voi käyttää laskimonsisäiseen hoitoon tarkoitettua, lasiampullissa säilytettävää midatsolaamiliuosta intranasaalisesti tai bukkaalisesti eli posken limakalvolle annettuna (taulukko 1). Posken limakalvolle annettavasta midatsolaamista on hiljattain tullut markkinoille erityisluvalla saatava lääkemuoto (Epistatus), joka on peruskorvattava. Koska posken limakalvolle annettava midatsolaami on rektaalista diatsepaamia tehokkaampi, helppokäyttöisempi ja sosiaalisesti hyväksyttävämpi, voi sitä pitää ensisijaisena lääkkeenä kouristusten hoidossa (taulukko 1). Kotihoidossa näitä lääkkeitä voidaan kerta-annoksina käyttää turvallisesti, mutta jos kohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa lääkkeen annosta, tulee lapsi tuoda päivystykseen, jolloin lääkeannokset voidaan uusia. Tällöin hengityksenpysähdyksen riski jonkin verran lisääntyy, joten lisäannoksia annettaessa pitää varautua hoitamaan hengitystä. Jos kohtaus ei lopu näillä toimenpiteillä, toimitaan kuten pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoidossa (9).

Kuumekouristuksen tutkimukset ja erotusdiagnostiikka

Oho! Eivät ole vaikuttanut ainakaan meidän alueen hoito-ohjeisiin, eikä hätäkeskuksen soittajalle antamiin ohjeisiin.

[Iipi]

Eipä jokainen tutkimus heti vaikuta kaikkien hoito-ohjeisiin. Tuolla muuten lukee, että voidaan vaatetusta vähentää. Näinhän edelleen toteutetaan viilennystä. Pidättäytyvästi olisin aikaisemminkin suhtautunut kylmään veteen, jne. Panadolia pyllyyn, kunnes toisin sanotaan.

[{BS}]

Panadolia pyllyyn, kunnes toisin sanotaan.

Paracetamolin p.rect annostelusta on tähän mennessä jokainen luentoja pitänyt lastenlääkäri, lasten hoitotyön opettaja ja farmaseutti/proviisori sanonut, että ei suppoja enää vaan mikstuuraa suuhun.

[Iipi]

Panadolia pyllyyn, kunnes toisin sanotaan.

Paracetamolin p.rect annostelusta on tähän mennessä jokainen luentoja pitänyt lastenlääkäri, lasten hoitotyön opettaja ja farmaseutti/proviisori sanonut, että ei suppoja enää vaan mikstuuraa suuhun.

Kuulostaa tutulta, mutta eipä meidän vaunuissa noita litkuja ole. Sisätöissä sitten joo, enpä muista aluesairaalan polilla supoista puhuttaneen ollenkaan.

[Julma]

Bongailin tän vähän myöhässä, mutta kuumekouristuspotilasta ei nykypäivänä tulisi viilentää, eikä kuumeen lääkitseminen estä noita kuumekouristuksia. Jotkut epilepsialääkkeet voi vaikuttaa mutta niitäkään ei haittavaikutusten vuoksi käytetä ainakaan yleisesti.

Nyt on sen tasoista väitettä, että linkki luotettavaan lähteeseen voisi olla paikallaan.

Näyttää olevan käypähoidossakin: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50059#s16

Meinasin katsoa myös tämän alueen ohjeista mutta liekö laitettu tunnusten taakse. OT:na siis pyydänkin vastausviestiin linkkiä/tietoa satshp:n hoito-ohjeisiin käsiksi pääsemisestä.