Sairaanhyvähoitaja Posted July 31, 2009 Share Posted July 31, 2009 Voisko joku selittää lyhyesti mitä eroa on K-konsentraatilla ja KCl-konsentraatilla? Tietty jälkimmäisessä on kloridia ja ensimmäisessä ei, mutta miten tämä vaikuttaa käytännön nestehoitoon ja millaisissa tapauksissa valitaan esim. K-kons eikä KCl-kons? Link to comment Share on other sites More sharing options...
Julma Posted July 31, 2009 Share Posted July 31, 2009 En tiedä mitä kaliumkonsentraatissa on, mutta tuskin pelkkää kaliumia. Mikäli siinä on kaliumia ja vettä niin kalium lienee jo vaihtanut muotoaan kaliumhydroksidiksi, jota näyttäisi olevan pääasiassa ravintoaineinfuusioihin tarkoitetuissa nesteissä, sekä jossain elintensäilytysliemessä (Lähde: lääkelaitos) Kaliumkloridia taas käytetään elektrolyyttitasapainon korjaamiseen, sekä sitä on nesteissä joilla koitetaan päästä eroon dehydraatiosta vaikkei mitään merkittävää vajausta elektrolyyteissä olisikaan. Samasta lähteestä. Kalium ihan pelkiltään on pehmeää metallia, joka reagoi kiivaasti veden kanssa. Reaktiossa syntyvä vety saattaa jopa räjähtää, koska reaktio tuottaa paljon lämpöä. (Lähde: Wikipedia) Kalium on sen sortin metalli, joka mielellään muodostaa yhdisteitä, eli sitä ei juuri tavata puhtaana. Toivottavasti oli jotain apua. Ylläoleviin tietoihin ei tule luottaa käytännön tilanteissa, tämä vain lh-opiskelijan pikainen näkemys asiasta. Halvat vitamiinit iHerbistä - Klikkaamalla tästä vielä 10 dollaria alennusta ensitilaajalle! Link to comment Share on other sites More sharing options...
OldOne Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 En tiedä mitä kaliumkonsentraatissa on, mutta tuskin pelkkää kaliumia. Mikäli siinä on kaliumia ja vettä niin kalium lienee jo vaihtanut muotoaan kaliumhydroksidiksi http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/1/2879761.shtml Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Jos potilaan klooripitoisuus on korkea, voi ottaa käyttöön nuo kloridivapaat valmisteet. Eli perusnesteeksi lienee käytännössä jäljellä glukoosivalmisteet. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
OldOne Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Tohon itse kysymykseen en osaa vastata ja täytyy rehellisesti tunnustaa etten ole nesteisiin lisännyt (en ainakaan muista) urani aikana kuin yhdenlaista kaliumkonsentraattia. Siis sellaista mitä lisäiltäisiin valmiisiin litkuihin. Kun noita valmiiden nesteiden tuoteselosteita katsoo, niin niissähän kalium on näköjään kaliumkloridina, kts esim rinkula http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/0/1043420.shtml . muoks: onhan noita näköjään molemmissa muodoissa: http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/1/248631.shtml http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/1/2879761.shtml ...mutta ei hajuakaan milloin valitaan kumpi kun käyttöaiheet ja annostuksetkin on aika pitkälti näemmä samat. Missä on Farmanautti kun sitä tarvitaan? ;) Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Tohon itse kysymykseen en osaa vastata ja täytyy rehellisesti tunnustaa etten ole nesteisiin lisännyt (enkä ainakaan muista) urani aikana kuin yhdenlaista kaliumkonsentraattia. Ongelmahan lienee siinä, että harvoin tuota klooripitoisuutta mitataan. Lähinnä tehot, leikkurit, polit yms sellaiset missä verikaasuanalyysejä tehdään, ovat voineet sen siihen analysaattoriinsa lisätä. Ykkössairaalan tehoilla sitä mittailtiin rutiinisti, ja jos Cl-pitoisuus nousi, vaihdettiin aukiolonesteet kloridivapaiksi (G5), tehtiin laimennokset sokeriin jos mahdollista, ja esim. kaliumkorvaus NaCl 0,9% 100 ml + KCl 40 mmol vaihdettiin G5 100 ml + Addex-K 40 mmol. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
OldOne Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Ok, oppia ikä kaikki. Ei meil metsäsairaalan polilla tarvi tollasia miettiä vaikka astruppeja otetaankin. ;) Link to comment Share on other sites More sharing options...
MaHa Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Pelkan kaliumin korjaukseen yleensa kaytetaan kaliumkloridia. Fosfaatin korjaukseen kaytetaan joko kalium tai natrium pohjaisia fosfaatteja, riippuen kumpaa tarvitaan korjata myos. (tai kumpaa on liikaa.) Tapa on minun kasitykseni, kos tulkitsen oikein k-konsentraatin tuoteselostusta. Yleensa meilla on kaytossa kaliumdihydroksidifosfaatti (KH2PO4) tai dikaliumhydroksidifosfaatti (K2HPO4) ja kaliumdihydroksidifosfaatti (KH2PO4) sekoitus. Tosin voinhan mina olla totalisesti vaarassa tasta K-konsentraatista. A common mistake that people make when trying to design something completely foolproof was to underestimate the ingenuity of complete fools. - Douglas Adams Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sairaanhyvähoitaja Posted August 1, 2009 Author Share Posted August 1, 2009 Olen vaan ihmetellyt, kun osa lääkäreistä määrää iv-nesteisiin lisättäväksi K-konsentraattia ja osa KCl-konsentraattia ja mielestäni ihan samoin indikaatioin...Täytyy kai kysyä ihan lääkäriltä asiaa :D Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aphrael Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Minä joskus kysyin kun lääkäri oli määrännyt vaan K-lisä, että kumpaa mahtaa tarkoittaa ja lääkäri hetken mietittyään sanoi "No pistetään vaikka KCl". Eli ei ainakaan kirurgilla ollut suurta väliä ilmeisimmin kumpaa laitetaan. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Jone Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Minä joskus kysyin kun lääkäri oli määrännyt vaan K-lisä, että kumpaa mahtaa tarkoittaa ja lääkäri hetken mietittyään sanoi "No pistetään vaikka KCl". Eli ei ainakaan kirurgilla ollut suurta väliä ilmeisimmin kumpaa laitetaan. Mun kokemuksella kirurgeilla ei ole muutenkaan väliä minkään lääkkeen kanssa - tuskinpa edes ovat ajatelleet mitä eroa noilla on... :D Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Minä joskus kysyin kun lääkäri oli määrännyt vaan K-lisä, että kumpaa mahtaa tarkoittaa ja lääkäri hetken mietittyään sanoi "No pistetään vaikka KCl". Eli ei ainakaan kirurgilla ollut suurta väliä ilmeisimmin kumpaa laitetaan. Mun kokemuksella kirurgeilla ei ole muutenkaan väliä minkään lääkkeen kanssa - tuskinpa edes ovat ajatelleet mitä eroa noilla on... :D Juu, lisättäköön että ei tuolla 1-sairaalan tehollakaan, jossa siis on kirurgipäivystys, ne päivystäjät niitä määräile. Vaan ihan hoitajan omasta mielenkiinnosta se kloorin kattominen on. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
_Silja_ Posted August 1, 2009 Share Posted August 1, 2009 Mun kokemuksella kirurgeilla ei ole muutenkaan väliä minkään lääkkeen kanssa - tuskinpa edes ovat ajatelleet mitä eroa noilla on... ;D :D eikä muunkaan hoidon. Mennä viikolla kysyin, mitä kirurgi mahtoi tarkoittaa, kun oli määrännyt potilaalle "tarvittaessa hengitystuki" CPAP:ia vai respiraattoria? oli kuulemma tarkoittanut happiviiksiä :D Kokemus on hyvä opettaja, mutta lähettää sikamaisen isoja laskuja Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aphrael Posted August 2, 2009 Share Posted August 2, 2009 Juu no kirurgit nyt on.. No, kirurgeja ;) Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ransu Posted August 9, 2009 Share Posted August 9, 2009 Meillä ainakin K-Konssia käytetään vain ja ainoastaan, mikäli potilaan fosfaattitaso on matala ja vaatii korjausta. Kuten edellä jo tulikin ilmi, K-Kons siis sisältää fosfaattia; en nyt kuitenkaan muista että minkä verran. Muissa tapauksissa KCl-konsentraattia, mikäli potilas kaliumlisää tarvitsee. Ja yleensä tämä meneekin melkein rutiinisti kaikille... Kysyvä ei tieltä eksy - Hän on jo eksynyt... Link to comment Share on other sites More sharing options...
Apteekin setä Posted August 10, 2009 Share Posted August 10, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted August 10, 2009 Share Posted August 10, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
{BS} Posted August 10, 2009 Share Posted August 10, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Meillä on samat ohjeet, kuin focce kirjoitti, diabeetikon synnytykseen ja leikkauksiin. "If you ain't part of a solution, you are solid or gas." Link to comment Share on other sites More sharing options...
-VF- Posted August 10, 2009 Share Posted August 10, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Meillä on samat ohjeet, kuin focce kirjoitti, diabeetikon synnytykseen ja leikkauksiin. Meillä ei tuota GIK-tippaa käytetä. Kaliumia keittosuolaan ja insuliini-infuusio perään. Failure is always an option Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted August 11, 2009 Share Posted August 11, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Meillä on samat ohjeet, kuin focce kirjoitti, diabeetikon synnytykseen ja leikkauksiin. Meillä ei tuota GIK-tippaa käytetä. Kaliumia keittosuolaan ja insuliini-infuusio perään. Juu eihän sitä valvonnoissa ja tehoilla käytetä, mutta monissa paikoissa osastoilla, joissa on siis helpompaa kun on vain yksi pullo. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Apteekin setä Posted August 11, 2009 Share Posted August 11, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Totta, pieni täsmennys lienee paikallaan. Hypokalemian hoidossa käytetään ymmärtääkseni KCL- tai K-litkuja. Näillä asidoottisilla pelkkä K-litku. Hyperkalemian hoidossa sitten tuo GIK-litku. Eikö? Googlettamalla löytyy tämä Therapia fennican juttu: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Kaliumaineenvaihdunnan_h%C3%A4iri%C3%B6t#Hyperkalemian_hoito Link to comment Share on other sites More sharing options...
Apteekin setä Posted August 11, 2009 Share Posted August 11, 2009 Parenteraalinen KCl tulisi antaa aina glukoosittomissa liuoksissa, koska glukoosi stimuloi kaliumin solun sisään ottoa ja voi täten paradoksaalisesti madaltaa seerumin kaliumtasoa. Jos kyseessä on i.v.-hoitoa vaativa asidoottinen hypokalemiapotilas, valitaan infuusiokonsentraatti, joka ei sisällä kloridia. Tuohan vallan ristiriidassa nykyäänkin useissa paikoissa käytettävän ns. GIK-tipan kanssa. Eli samaan pussiin lyödään glukoosi, insuliini ja kalium ja sitten titraillaan sitä verensokeria seuraten. Kalium lyödään sinne pussiin nimenomaan insuliinin kaliumia laskevan vaikutuksen vuoksi. Mistä lisätietoa tuosta ei-glukoosiin-kaliumia-ohjeesta? Totta, pieni täsmennys lienee paikallaan. Hypokalemian hoidossa käytetään ymmärtääkseni KCL- tai K-litkuja. Näillä asidoottisilla pelkkä K-litku. Hyperkalemian hoidossa sitten tuo GIK-litku. Eikö? Googlettamalla löytyy tämä Therapia fennican juttu: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Kaliumaineenvaihdunnan_h%C3%A4iri%C3%B6t#Hyperkalemian_hoito Ja korjataampa tuo äskeinen : GIK siis verensokerin korjaukseen... glukoosi-insuliini hypekalemiaan. Sorry! Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.