Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

pekka

Työryhmä: Hätäkeskuksista karsittavissa kymmenkunta

Recommended Posts

pekka
Hätäkeskusten tulevaisuutta pohtinut työryhmä esittää hätäkeskusten toimintamallin yhtenäistämistä. Vuonna 2015 hätäkeskuksia olisi työryhmän esityksen mukaan 4-6 nykyisen 15 sijaan. Hätäkeskuslaitoksen johtajan Martti Kunnasvuoren mielestä Suomessa pärjättäisiin jopa kahdella tai kolmella hätäkeskuksella.

Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävät viranomaiset ovat pohtineet työryhmässä laitoksen tulevaisuuden strategiaa. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään sisäministeri Anne Holmlundille. Työryhmän mukaan alueellisten hätäkeskusten itsenäisyydestä on luovuttava ja toiminnan operatiivinen päätöksenteko keskitettävä Hätäkeskuslaitokselle.

Raportti puoltaa yhtenäistä toimintamallia ja sitä tukeva tietojärjestelmä. Myös eri pelastusviranomaisten hätäpuheluita koskevat ohjeet aiotaan yhtenäistää.

Työryhmän esityksen mukaan hätäkeskuksista voitaisiin karsia kymmenkunta vuoteen 2015 mennessä. Hätäpuheluihin vastattaisiin esitetyn strategian mukaan noin viidessä hätäkeskuksessa.

Hätäkeskuslaitoksen johtajan Martti Kunnasvuoren mielestä Suomessa pärjättäisiin jopa kahdella tai kolmella hätäkeskuksella. Keskuksia voitaisiin Kunnasvuoren mukaan yhdistää, sillä paikallistuntemus menetettiin jo siirryttäessä nykyiseen hätäkeskusjärjestelmään.

Käytännön pelastustyön tekisivät jatkossakin paikkakunnan omat pelastusviranomaiset.

Jatkossa hätäkeskuspäivystäjät vastaavat eri puolelta Suomea tuleviin hätäpuheluihin. Tämän mahdollistavaa lainsäädäntöä valmistellaan jo. Ruuhkahuippuina toisen alueen hätäkeskus voisi vastata puheluihin, joihin alueen oma hätäkeskus ei ehdi vastata. Puheluita voitaisiin ohjata myös palvelukielen mukaan. Henkilöstön määrään hätäkeskusten keskittäminen ei työryhmän mukaan vaikuta nopeasti.

YLE Uutiset

Terveydenhuollon puolella yliopistosairaalajohtoisia miljoonapiirejä on viisi (5). Olisiko siinä myös tulevat hätäkeskusalueet? Aika isoilta vaikuttavat....

Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden (eva) asukasluvut

(Asukasluku 31.12.2007)

sairaanhoitopiiri asukkaita

Helsingin ja Uudenmaan 1 476 751

Etelä-Karjalan  127 829

Kymenlaakson  179 276

HYKS eva 1 783 856

 

Varsinais-Suomen  464 315

Satakunnan  225 456

TYKS eva 689 771

 

Pirkanmaan 474 526

Etelä-Pohjanmaan  194 463

Kanta-Hämeen  171 449

Päijät-Hämeen  211 317

Vaasan  167 623

TAYS eva 1 219 378

 

Pohjois-Savon  248 872

Etelä-Savon  102 245

Itä-Savon  58 352

Keski-Suomen  270 701

Pohjois-Karjalan  170 896

KYS eva 851 066

 

Pohjois-Pohjanmaan  386 972

Kainuun  80 218

Keski-Pohjanmaan  77 680

Lapin  118 555

Länsi-Pohjan  65 835

OYS eva 729 260

 

Manner-Suomi 5 273 331

 

Ahvenanmaa 27 153

 

Koko maa 5 300 484

Lähde: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;353;553;10347

Ei kateeksi käy tulevia päivystäjiä...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Hätäkeskuslaitoksen johtajan Martti Kunnasvuoren mielestä Suomessa pärjättäisiin jopa kahdella tai kolmella hätäkeskuksella. Keskuksia voitaisiin Kunnasvuoren mukaan yhdistää, sillä paikallistuntemus menetettiin jo siirryttäessä nykyiseen hätäkeskusjärjestelmään.

Vai niin.. Jos tiedetään että paikallistuntemus heikentyi siirryttäessä isompiin hätäkeskusalueeisiin niin tilanne ei taatusti parane yhdistämällä niitä edelleen. Isommalla hätäkeskuksella on eittämättä tiettyjä hyviäkin puolia mutta ihan ELS:in varaan en paikallistuntemusta jättäisi.

Lisäksi yhden päivystäjän on kohtuuttoman vaikeaa hahmottaa alueen resursseja jos yksiköitä ja tehtäviä on paljon. Jos lähimmän yksikön hälyttäminen ei nyt onnistu niin suuresti epäilen että se ainakaan paranee jos päivystäjien, tehtävien ja yksiköiden määrä kasvaa. Atk ei tässä asiassa koskaan korvaa ihmistä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hiski

Vai niin.. Jos tiedetään että paikallistuntemus heikentyi siirryttäessä isompiin hätäkeskusalueeisiin niin tilanne ei taatusti parane yhdistämällä niitä edelleen. Isommalla hätäkeskuksella on eittämättä tiettyjä hyviäkin puolia mutta ihan ELS:in varaan en paikallistuntemusta jättäisi.

Mä en oikein ymmärrä tätä Suomen önnötystä, maailmalla tuommonen 5 miljoonan väestöpohjalla toimiva häke ei ole mikään poikkeus... Pitäis vaan ajatella toimintamalli uusiksi kentän ja häken välillä ts. toiminnan ohjausvastuuta pitäisi hivuttaa häkestä kentälle.

Lisäksi yhden päivystäjän on kohtuuttoman vaikeaa hahmottaa alueen resursseja jos yksiköitä ja tehtäviä on paljon. Jos lähimmän yksikön hälyttäminen ei nyt onnistu niin suuresti epäilen että se ainakaan paranee jos päivystäjien, tehtävien ja yksiköiden määrä kasvaa. Atk ei tässä asiassa koskaan korvaa ihmistä.

Tässä asiassa ATK nimen omaan auttaa ihmistä, jos järjestelmä vaan rakennetaan viisaasti. Iso osa ongelmista johtuu terveydenhuollon päättömistä säännöistä ja ohjeista: "jos kuu on tässä vaiheessa ja potilas parittomien numeroiden puolella katua ja tehnyt kupperspallin etuperin, hälytetään tämä, tämä ja tämä, mutta jos kupperspalli on takaperin niin hälytettäänkin tuo, paitsi jos tuo on varattu niin voidaan hälyttää se".

ELS vaan ei ole suunniteltukaan toiminnanohjausjärjestelmäksi, ehkäpä seuraava softa ratkaisee osan puutteista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Esa

Kieltämättä erikoinen ajatus mutta onhan maailmassa kaupunkeja joissa asuu populaa lähes tupla suomeen verrattuna miten siellä häket toimii ?? ja pysyy kartalla. Kun nyt jo ollaan luettu että häke lähettää ambulanssin väärään kaupunkiin tms...

Tarvitaanko siirtymäkausi joilla häket tiputetaan pelistä pois joka kolmas vuosi jolloin saadaan luonteva kasvu pienella paineella jäljelle jääville... :-  siinäpä pohdittavaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Vai niin.. Jos tiedetään että paikallistuntemus heikentyi siirryttäessä isompiin hätäkeskusalueeisiin niin tilanne ei taatusti parane yhdistämällä niitä edelleen. Isommalla hätäkeskuksella on eittämättä tiettyjä hyviäkin puolia mutta ihan ELS:in varaan en paikallistuntemusta jättäisi.

Mä en oikein ymmärrä tätä Suomen önnötystä, maailmalla tuommonen 5 miljoonan väestöpohjalla toimiva häke ei ole mikään poikkeus... Pitäis vaan ajatella toimintamalli uusiksi kentän ja häken välillä ts. toiminnan ohjausvastuuta pitäisi hivuttaa häkestä kentälle.

Mun mielestä mammuttiyksiköt ja toimintojen keskittämiset pitäisi tuoda jotain lisäarvoa toiminnalle tai potilaille. Parinkymmenen vuoden ajan mitä on tullut seurattua tätä terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen keskittämisiä, niin todella harvoin on näistä organisaatiomuutoksista ollut mitään hyötyä työntekijälle saatikka sitten potilaalle. Jos olisi edes taloudellisia säästöjä tullut niin tuon innon jotenkin ymmärtäisi, mutta kun ei edes niitä.

No, nyt ollaan jo joillakin rintamilla (ainakin terveydenhuollossa) purkamassa näitä joitakin vuosia sitten tehtyjä keskittämisiä. Mielenkiitoista miten se iso kuva avautuu päättäjille vasta virhearvioiden kautta, mutta kait se on niin että kenttäväki monesti osaa hahmottaa tilanteen paremmin.

Tässä asiassa ATK nimen omaan auttaa ihmistä, jos järjestelmä vaan rakennetaan viisaasti.

Jos todellakin on niin että mammuttihätäkeskuksista ei aiheudu mitään haittaa kenttätyölle sekä potilaille ja etäisyydet ei ole ongelma niin miksi ei sitten haeta todellisia säästöjä ja siirretä hätäkeskuslaitos ulkomaille - esim. Viroon? Henkilöstömenot saataisiin alas ja data+puhehan liikkuu aivan samalla tavalla Tallinnasta Suomeen kuin Helsingistä Lappiin. ;)

Vai olisiko tämä se seuraava päättäjien säästöidea josta ei vielä olla ääneen uskallettu puhua...  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hiski

Mun mielestä mammuttiyksiköt ja toimintojen keskittämiset pitäisi tuoda jotain lisäarvoa toiminnalle tai potilaille.

Häketoiminnassa tehtiin se virhe, että ei tehty kunnon mittareita homman laadulle. On kuitenkin ihan selvää, että kaikkine ongelmineen ja virheineenkin nykyhäken riskinarvio ja toiminta on n+1 kertaa tasalaatuisempaa kuin vanhojen kunnallisen 1-2 päivystäjän kioskien. Vanhoissa kioskeissa tapahtuneet kämmit vaan lakaistiin maton alle. Arvaa monestiko itsekin on tullut seikkailtua ihan väärässä pitäjässä kunnallisen häken aikaan, eikä siitä kukaan perään haukkunut.

Poliisitoiminnan yhdistäminen saman numeron alle sen sijaan oli päätös, joka olisi pitänyt toteuttaa toisin, ja monella tavalla ongelmat kulminoituvat tähän, ei hätäkeskusten kokoon sinänsä.

Jos todellakin on niin että mammuttihätäkeskuksista ei aiheudu mitään haittaa kenttätyölle sekä potilaille ja etäisyydet ei ole ongelma niin miksi ei sitten haeta todellisia säästöjä ja siirretä hätäkeskuslaitos ulkomaille - esim. Viroon? Henkilöstömenot saataisiin alas ja data+puhehan liikkuu aivan samalla tavalla Tallinnasta Suomeen kuin Helsingistä Lappiin. ;)

Vai olisiko tämä se seuraava päättäjien säästöidea josta ei vielä olla ääneen uskallettu puhua...  :)

Jos tietoliikenneyhteydet voitaisiin varmentaa ja turvata yhtä luotettaviksi kuin oman maan sisällä, ja sinne saataisiin raahattua kotimaisia kieliä taitavaa henkilöstöä, niin miksei. Näinhän kaupalliset toimijat on tehneet jo herran vuodet, esim. Irlanti on täynnä kaikenlaisia callcentereitä joissa vastataan puheluihin koko maailmasta.

Kolme konttoria eri puolilla palloa = voitaisiin pyörittää päivystystä pelkästään päivävuoroissa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Häketoiminnassa tehtiin se virhe, että ei tehty kunnon mittareita homman laadulle. On kuitenkin ihan selvää, että kaikkine ongelmineen ja virheineenkin nykyhäken riskinarvio ja toiminta on n+1 kertaa tasalaatuisempaa kuin vanhojen kunnallisen 1-2 päivystäjän kioskien. Vanhoissa kioskeissa tapahtuneet kämmit vaan lakaistiin maton alle. Arvaa monestiko itsekin on tullut seikkailtua ihan väärässä pitäjässä kunnallisen häken aikaan, eikä siitä kukaan perään haukkunut.

Väärissä kunnissa on tullut seikkailtua ennenvanhaan ja väärässä kunnissa seikkaillaan nykyäänkin. Mutta siinä olet aivan oikeassa että hätäkeskuksen toiminta on kehittynyt tasalaatuisemmaksi, itse kyllä ajattelen että näin on tapahtunut organisaatiomyllerryksistä huolimatta - ei sen ansiosta.

Jos tietoliikenneyhteydet voitaisiin varmentaa ja turvata yhtä luotettaviksi kuin oman maan sisällä, ja sinne saataisiin raahattua kotimaisia kieliä taitavaa henkilöstöä, niin miksei.

Niin jos, onneksi turvallisuusseikkojen vuoksi tuollainen muutos on erittäin epätodennäköinen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Heitänpä vielä tämänkin kortin : Helsingin hätäkeskuksen muuton yhteydessä syntyi heti kiivas keskustelu "pitkistä" välimatkoista. Mitenköhän hätäkeskuksen työvoimatilanne siitä paranee jos päivystäjän työtä tehdäkseen olisi vielä muutettava.

Hätäkeskuspäivystäjänä toimiva vanhempi konstaapeli Kari Tikkanen sai kolme vuotta sitten elämänsä järjestettyä uuden työn ympärille. Vaimo sai mukavan työpaikan ja lapsetkin löysivät paikkansa uudesta koulusta.

"Eivät he enää suostu lähtemään täältä", Tikkanen sanoo.

Työmatkojen sahaamista Keravan ja Espoon väliä Tikkanen ei edes harkitse

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×