Jump to content

Haavojen kroonistumisen odottelu


SannaV
 Share

Recommended Posts

Kiinnostaisi tietää, miten eri puolilla Suomea hoidetaan haavoja. Olen kuullut, että on alueita, joissa saa maksuttomat haavanhoitotarpeet vasta kun haava on kroonistunut, eli ollut olemassa esim. 3 kk. Tässä ajassa sitä on yritetty mahdollisuuksien mukaan kotona hoitaa esim. talouspaperilla ja jesarilla, kun ei parempaan ole ollut varaa. Sitten kun vihdoin päästään hoitamaan haavaa asiallisesti, tilanne on ehtinyt pahentua jo sellaiseksi, että hoitoon kuluu erittäin pitkä aika ja paljon resursseja. 

Kuinkahan yleinen käytäntö on? Itse en tee työtä kotihoidossa, vaan tehostettujen yksikössä, johon saamme kyllä tarvittavat välineet yleensä nopeasti ilman turhia tappeluita, joten olen ollut autuaan tietämätön haavanhoidon haasteista niillä, joilla ei käy vielä edes kotihoito, sekä kotihoidon puolen ihmisistä. 

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Hmm. Itse olen ollut myös töissä teh.palv. ja lyhytaikaishoidossa, että sinällään kotihoidosta ei ole kokemusta. Mutta kyllä meillä myös tehostetussa palveluasumisessa jonkin verran törmäsi siihen, että esim omaisten kanssa jouduttiin käymään keskustelua rahojen käytöstä haavahoitotarvikkeisiin. Taikka sitte se että mistä repiä rahat tarvikkeisiin, jos niitä vaan ei ole? (Esim asiakas saa toimeentulotukea, mutta perus toimeentulotuki ei korvaa haavanhoitotuotteita ainakaan automaattisesti, eikä muuten rahaa vaan ole.) 

 

Tässä taannoin meille tuli myös kotihoidosta asiakas, jonka haavoja avatessa tuotteet siinä päällä oli juurikin luokkaa talouspaperi ja jesari… en tiedä sen tarkempaan mitään taustoja, kun haavat olikin sitten siinä kunnossa ettei meidänkään apu enää oikein riittänyt. Mutta oletan että kyse oli siitä, että asiakas ei ollut halunnut itselleen esim apteekkitiliä tai muuten että hänelle olisi hommattu jotain kalliimpia tuotteita.
 

Ja täällä ainakaan ei hoitotarvikelainaamostakaan saa mitään hoitavia tuotteita, ainoastaan teippiä, sidetarvikkeita yms. :(. 

Link to comment
Share on other sites

Meillä haavaa hoidetaan terveyskeskuksessa siitä alkaen kun potilas vaan hakeutuu hoitoon kun haava alkaa olla ongelmaksi, tai lähetteellä leikkauksen jälkeen. Haavan hoito ohjeistetaan, kerrotaan sopivista tuotteista joita voi kotiin ostaa ja ohjeen mukaisesti vaihtaa, ja haavan hoito kerran viikossa/kahdessa terveyskeskuksessa jotta tiedetään miten haava paranee tai on parantumatta. Kun haavaa on yhteistyössä hoidettu 3kk annetaan terveyskeskuksesta tuotteet mukaan aina haavanhoidon yhteydessä, mutta hoito voi olla silti edelleen saman tyyppistä, käynti kerran viikossa/kahdessa ja väliajalla hoito kotona. Tottakai haavasta riippuen niitä hoidetaan useamminkin tai harvemmin, otetaan näytteitä, konsultoidaan lääkäriä/yo sairaalaa. Usein tuntuu että haava paranee yhtäkkiä kuin itsestään kun hoitoon sitoutuu siinä vaiheessa kun varataan hoitajalle aikoja jatkohoitoa varten. Kai sitä on jonkinlainen henkinen tuki että haavaa hoidetaan kotonakin oikein.

Link to comment
Share on other sites

Kotihoidossa meillä ainakin käytetään tuhansia euroja kuukaudessa asiakkaiden haavahoitotarvikkeisiin, milloin yritetään itse keksiä hyvä hoito, milloin ohjeet tulee haavahoitajalta TK:sta tai kirurgian puolelta. Se, että asiakas esim itse vaihtelee haavatuotteita tai esim kieltäytyy haavanhoidosta ( ja usein muistakin hoidosta) tai ei kerro haavoista, on ehkä selitys tuohon talouspaperiin tai sitten akuutisti tarvikkeet loppunut kotoa (asiakas sotkenut ne tai jotain muuta yllättävää)? Meidän asiakkaat ei saa mitään tarvikkeita muualta ( kaikki tarvikkeet dia, avanne,katetrointi tulee meiltä) eikä ite tartte ostaa paitsi esim hunajatuotteet apteekista. Väkisin, kun ei voi hoitaa ja useinkaan asiakkaat ei edes ymmärrä sanoa jostain jutuista. Eikä oo kristallipalloo😔

 

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
10.1.2022 klo 20.38, Th ksh kirjoitti:

Kotihoidossa meillä ainakin käytetään tuhansia euroja kuukaudessa asiakkaiden haavahoitotarvikkeisiin, milloin yritetään itse keksiä hyvä hoito, milloin ohjeet tulee haavahoitajalta TK:sta tai kirurgian puolelta. Se, että asiakas esim itse vaihtelee haavatuotteita tai esim kieltäytyy haavanhoidosta ( ja usein muistakin hoidosta) tai ei kerro haavoista, on ehkä selitys tuohon talouspaperiin tai sitten akuutisti tarvikkeet loppunut kotoa (asiakas sotkenut ne tai jotain muuta yllättävää)? Meidän asiakkaat ei saa mitään tarvikkeita muualta ( kaikki tarvikkeet dia, avanne,katetrointi tulee meiltä) eikä ite tartte ostaa paitsi esim hunajatuotteet apteekista. Väkisin, kun ei voi hoitaa ja useinkaan asiakkaat ei edes ymmärrä sanoa jostain jutuista. Eikä oo kristallipalloo😔

 


Whaat, missä näin hyvä tilanne on 😳. Meillä ainakin kaupunki (ja myös hoitotarvikejakelu omalta osaltaan) on niin pihi että jopa tehostetussa palveluasumisessa pitää ostaa kaikki ensiaputarvikkeista (laastarit, sideharsot yms) lähtien ite 🤦‍♀️. Ei puhettakaan että kaupunki kustantais jonku mummon Mepilexit esim.. Tainno, minä kyllä esimiehen luvalla ostin edellisessä työpaikassa juurikin laastareita, jelonettiä yms myös talon laskuun pienen varaston, mutta periaatteessa nekin pitäisi aina olla asiakkaalla itsellään.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Create New...