Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja ei-somaattisen työn mahdollisuudet?

[RodeoLight]

Minulta on aiemmin jäänyt SH-tutkinto suorittamatta, koska eräs alkupään käytännön tentti ei mennyt läpi, jonka jälkeen pidettiin palaveri ja suositeltiin minulle opintojen lopettamista. Äidinkieleen ja englantiin käytettiin enemmän aikaa kuin itse työtehtävien opetteluun. Olin tuolloin avoimessa AMK:ssa, joten tutkinto-opiskelija en siis vielä virallisesti ollut.

Minulla on yli 500 opintopistettä avoimesta yliopistosta ja AMK:sta sote-alalta ja yhteiskunnalliselta alalta sekä kymmeniä kansalaisopistojen, yhdistysten ja kuntien järjestämiä kursseja mm.kriisityöstä, kehollisista menetelmistä ja psykologiaan liittyvistä aiheista. Olen tehnyt vaativaa vapaaehtoistyötä ahdistuneiden ja esim.talousvaikeuksissa olevien kanssa pitkään. 

Olen pyöritellyt mielessä töitä, mitkä kiinnostaisi ja useat kouluun liittyvät ammatit (psykologi, kuraattori) kiinnostavat kuten myös nuorisopsykiatrinen työ, vaikka lääkkeiden kanssa en mielellään ole tekemisissä. SH-tutkinto ei tällä hetkellä näytä houkuttelevalta, koska siinä pitäisi pintaraapaista niin montaa eri alaa tai osastoa, joilla en itseäni näe ja uskaltaisin väittää, että en oppisi uutta muulloin kuin ehkä loppupään harjoittelussa. Tarkoitan tällä siis ei-somaattisen työn osaamista. 

Luulin pitkään, että sairaalaan voi päästä vain SH-tutkinnolla, mutta useiden lähteiden mukaan olin väärässä ja harkitsen nyt mielenterveyspuolen lähihoitajan tutkintoa. Lisäksi minua kiinnostaa jatkokoulutusmahdollisuudet erilaisiin terapiakoulutuksiin sekä mitä erikoisammattitutkinnolla voisi tehdä? Haaveilen päivätyöstä; vuorotyössä en itseäni näe. 

Älyssäni ei ole vikaa, mutta mieleni toimii eri tavalla kuin keskivertoihmisellä ja tarvitsisin opinnoissa kunnollista ohjausta opintojen saattamiseen loppuun, sillä minulla jäi aiemmin AMK-tutkinto kesken, koska en saanut riittävää tukea työharjoittelujen, opinnäytetyön ynnä muun järjestämiseen, vaikka muuten sain kursseista huippuarvosanoja. Ymmärtääkseni ammattiopistoissa saa lainmukaista tukea hyvin paljon ja siinä mielessä se olisi houkutteleva väylä työelämään varsinkin, jos jatko-opiskelumahdollisuudetkin ovat ihan hyvät.