Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

huuhkaja

Esimiehestä

Recommended Posts

huuhkaja

Hei,

tässä mietityttää esimiehen käytös tässä eräänä päivänä, olisiko tässä aineksia ottaa yhteyttä esim. työsuojeluvaltuutettuun? Esimies pyysi minut palaveriin työtoverini kanssa, jossa hän halusi käsitellä työn organisointiin liittyviä asioita. Näin teimmekn, mutta siinä keskustellessamme hän läksytti minua työtoverini läsnäollessa mm. käytöksestäni, toimintatavoistani, ja kysyi mm.että olenko nyt tarkkaan miettinyt, että tämä on työtä, jota haluan tehdä! Olen siis juuri saanut viransiirron uudelleensijoituksena, jota työnantaja vetkutteli monta vuotta! Juuri edellisenä päivänä olin kertonut esimiehelle, että ei ole kysymys siitä, ettenkö haluaisi tehdä tätä työtä, vaan että tarvitsen tukea ja opastusta uuteen työnkuvaan! Työssämme on tapahtunut valtava organisaatiomuutos jokunen viikko sitten ja ihmiset koko osastolla ovat aivan loppuunpalaneita. Olemme tehneet pitkiä 10-12 tunnin työpäiviä aivan voimiemme äärirajoilla, osa jo jäänyt sairaslomalle, osa irtisanoutunutkin. Selkeää työnkuvaa ei kenelläkään oikein ole ja itsekin huomasin tehneeni osin turhaakin työtä, koska ohjeita ei ole. Tässä keskustelussa vuodatin turhautuneisuuttani ja väliin pääsi kirosanakin vahingossa ja tästäpä esimies hermostui ja läksytti minua kuin pikkulasta selittämällä että omiakin lapsiaan kasvattaa olemaan kiroilematta. Tietysti se oli minulta väärin, mutta vahinko. Tilanne siellä on se, että oikeastan kukaan ei käyttäydy siten, kuin normaalisti, kaikki ovat stressaantuneita ja uupuneita. Joitakin kokeneemmilta työkavereilta ei uskalla edes kysyä neuvoja, koska vastukseksi saa vain epäystävällisyyttä. Olisin kuitenkin odottanut esimieheltä tukea, en haukkumista ja vielä työtoverin kuullen. Kerroin tästä toiselle työkaverilleni, joka tulistui tästä ja kehotti ottamaan yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, että tällainen käytös esimieheltä on hänen mukaansa työpaikkakiusaamista, onko näin? Menetin täysin luottamukseni esimieheeni ja lähimpään työkaveriini. Samalla hän ilmoitti, etä ylityöt on kielletty, eli tarkoittaako käytännössä sitä, että jos en saa töitäni tehtyä työpäivän aikana, loput hommat, joita ei voi siirtää seuraavaan päivään, tekee sitten esimies? Antoi ymmärtää, että en ole kykenevä tähän hommaan, johon olen valittu, tuntuipa oikein mieltäylentävältä. Olen siis ollut koko lafkassa vasta alle 4 kk. Työntekjöitä lisää ei ole kuulemma luvassa. Kohta tässä itsekin sairaslomalla, vaikka luovuttaminen ei periaatteisiini kuulukaan., mutta ihan pihalla, koska tällaista ei ole koskaan aikaisemmin kohdalle sattunut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
*BB*

Missä ihmeessä sä oot töissä yksityinen vai kunnallinen?? 

Uutena itsekkin olen ollut ihan ulapalla mut sun tapaus on vielä ihmeellisempi...

Samaa sanon omasta esimiehestä ei saa mitään apua ja työkavereittein pitäis kaikki neuvot antaa eikä se näin saisi olla... Esimiehellä on oikeus ja minun mielestä velvollisuus kertoa mitä missäkin tehdään ja miten missäkin tilanteessa menetellään! Tässä paikassa missä työkaveri tekee työvuorot koko talon henkilökunnalle ja minun pitää kanssa sitä hommaa tekemään... Ja mitään kunnon perehdytystä en ole saanut enkä varmaan tule saamaankaan...

Tuntuu et villilänsi meininki on tullut yhteeen jos toiseenkin työpaikkaan...  :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Tein eilen työsopimuksen uuteen keikkapaikkaan ja tänään oli eka vuoro. Voin sanoa myös samaa puljun johtajasta. Työ"haastattelu" oli käsittämätön sääntöjen kertomistunti jossa väännettiin rautalangasta että sitä puhelinta ei sitten työajalla käytetä ja tupakkaa poltetaan vaan sillon kun on kahvitauko.

Enpä usko että mua olisi sinne otettu hommiinkaan, mutta paikan sh tuli samaan huoneeseen ja kysyi minulta että oletkos tulossa huomenna töihin kun on kova tarve. Haastattelijan silmät käänty sh:ta kohti mulkaisevasti. No, sitten haastattelijani kertoi heidän sijaislistastaan joka on todella pitkä ja ettei heillä ole mitään tarvetta palkata uutta henkilöstöä.

Tilanne hämmästytti minua koska ensimmäinen yhteydenotto tuli heidän puoleltaan cv-netissä olevan ilmoitukseni perusteella. Tunnelma oli muutenkin sellainen piinaava koko haastattelun ajan. Teki mieli kertoa puolitotuus "olen valkoinen, nuori, mies, hyvä koulumenestys, nuhteeton ja moniammatillinen tausta..luuletko etten pääse muualle tekemään tätä hommaa?" Nielin kaiken ylpeyteni kuitenkin ja vaikenin. Tapanani on ollut olla lojaali ja nöyrä työnantajaa kohtaan.

Tänään sitten vuorossa kuulin muilta työntekijöiltä että isolla osalla on jatkuvasti sairaslomia, ja sijaisiakaan ei tahdo löytyä kun niille soitellaan niin ahkerasti. Luokkatoverini kävi samassa työpaikassa haastattelussa ja sen kokemukset oli samankaltaisia. Häntä ei otettu listoille.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Tuo Julman esimerkki kuulostaa taas pomolta, joka käyttää valtaa, on sössinyt hommat, mutta ei pysty myöntämään kenellekään, ei edes itselleen, että on tyrinyt, tai että kuvioissa on ongelmia, joita hän ei pysty hallitsemaan.

Jostain kumman syystä pitää silti ottaa väkeä työpaikkahaastatteluun, olla näyttävinään, että hyvin menee, tarvetta ei ole ja sijaisiakin on niin että ranteet katkeavat. Sijaislistalle ehkä pääsee henkilö, joka suorastaan viestii, ettei tajua ristiriitaa, viestii olevansa valmis uhrautumaan, viestii, ettei aio kyseenalaistaa mitään. Mutta pomon arvovallasta ja erehtymättömyydestä ei voi tinkiä, ei missään tilanteessa...?

Niin tai näin, ihan oikeasti joskus on myös työpaikkoja, joihin ei kannata päästä. On tullut pari kertaa todettua tämä, sanottua suoraan, että ei, jatkot tapahtuvat sillä kertaa toisaalla. Ja kerran on tullut haettua, todettua erään tutun olevan siinä organisaatiossa, pengottua vähän taustoja ja todettua, että vain, jos mitään muuta ei todellakaan saa. Onneksi paikka meni jollekulle muulle, ko. paikan saadakseen olisi mm. pitänyt muuttaa ko. paikkakunnalle, eikä asua naapurikunnan puolella. Ihan jo tällaiset kynnykset pistävät miettimään, mitkä asiat työntekijässä - ja työpaikan arvoissa - ovat keskeisiä. No, tuttunikin haki aktiivisesti töitä toisaalta ja hetkon kuluttua varsin mainion homman naapurin puolelta...

Noo, joskus tuli oltua duunipaikassa, josta olin tekemässä lähtöä, ja sinne tuli melkoinen joukko naapuriputiikin työntekijöitä. Pitivät vanhaa paikkaansa vielä pahempana, ja kun alueella oli käytännössä kaksi työnantajaa, niin vaihtoehdot olivat vähissä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
huuhkaja

Joo, tässä in kyseessä ihan kokematon ja uusi esimies, siis ei aiemmin ole pomon hommia tehnyt, rivihoitajana tätä ennen työskennellyt. Onko pomolla tosiaan oikeus sanella ja ojentaa toisten kuullen, täysin asiattomasti ja kaikkia tosiasioita tietämättä? Onko teidän mielestänne oikein ja sallittua vai voiko tällaisen lukea kiusaamiseksi, koska siltä se ainakin tuntui? Haluaisin tehdä myös hänelle selväksi, että tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, mutta jos se on hänen oikeutensa, silloin olen heikoilla. Jos hyvällä alaisella on oikeutensa ja myös velvollisuutensa, eikö ole hyvällä pomollakin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Haluaisin tehdä myös hänelle selväksi, että tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, mutta jos se on hänen oikeutensa, silloin olen heikoilla.

Jos olet esimiehen kanssa eri linjoilla niin kerro se hänelle suoraan äläkä selän takana, et sinä mitään heikoilla ole jos oman mielipiteesi kerrot. Luulisi tuollaisen suoran pomon ottavan mielellään palautetta vastaan face-to-face.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Aamu

meillä esimies jätti maksamatta kaikille erillislisät kun yksi työntekijöistä jätti ennen lomalle jäätyään epäselvän listan työajoista, josta pomolle tuli jotain kysyttävää ja kirjeellä lomalaiselle, tiedusteli asiasta. ( oletti tietenkin, että lomalainen on kotona ja odottaa jos työpaikalta jotain postia tulis... puhelinkin on keksitty)

työntekijä haki saikkua lääkäriltä johon kirjoitti kriisi työpaikalla ( käsitti siis henkisen kiusaamisen työpaikalla, pomojen puolelta) Se aiheutti sen, että pomo, työntekijä ja luottamusmies olivat neuvottelemassa ja sopimassa tätä asiaa mustaa valkoisella. jatkossa ei kaikkia "rangaista" jos vastaavaa tapahtuu...

Mutta vinkkinä sanon huuhkajalle, että älä mene yksin selvittämään asiaa pomon kanssa, vaan vähintäänkin luottamusmies mukaan !!!!!!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Tuollainen kuulostaa suoraan sanoen jo aika sairaalta luonteelta.

Esimiestä kuitenkin velvoittavat säädökset, sopimukset ja työehtosopimukset. Hänen tulee olla niistä tietoinen, eikä niiden rikkomista voi sivuuttaa kevyesti.

Aiemmin mainittiin myös tekijän julkinen haukkuminen. Se ei ole johtamista, se ei ole korrektia, se ei anna todellakaan hyvää kuvaa esimiehen johtamis- ja vuorovaikutusosaamisesta. Se on silkkaa vallan väärinkäyttöä. Jos tuollainen m**kku olisi omana pomonani, lähtisin mieluummin vaikka kortistoon. Tai vetäisin pinnan katketessa päin näköä ja miettisin seurauksia jälkikäteen. Vanha sääntö on, että kehut julkisesti, kriittinen palaute kahden kesken. Ja silloinkin sen voi esittää asiallisesti. Jos pomo alkaa huutamaan, niin kunnioitus on mennyt samantien ja motivaatio toteuttaa hänen toiveitaan on varmasti itsekullakin vielä alempana. Toisekseen ihan lainsäädännöstä (rikoslaki) löytyy myös pykäliä, jos alaista solvataan.

En taaskaan ymmärrä, millaisia henkilöitä jotkut nostavat esimiesasemaan. Tiedossa on kyllä joidenkin pätemis- tai johtamishaluisten ja/tai luonnehäiriöisten kanojen (sukupuolta oikeasti erottelematta!) kova hinku päästä urallaan "eteenpäin" sen konkreettisen nollaosaamisensa kanssa. Ja sanonpa ääneen, vaikka aihe ei ehkä kaikkia miellytä: mitä sairaanhoitajaopinnoissa tuli nähtyä koulutuksen tasoa, niin meni monella tapaa arvostus koulutukseen. Töiden haastavuus ja yksilöt ovat eri asia, mutta eipä paljoa tarvitsisi moisen pohjalta lähteä hakemaan puolijumaluuksia. Joskus myötähäpeä katkeroituneista, keski-ikäisistä hoitajista on voimakas, kun he eivät pääse ylihoitajiksi, eivät saa samaa arvostusta ja palkkaa kuin lääkärit, eivät pääse pomottamaan ja pätemään vielä enempää. Aivan uskomatonta porukkaa.

Onneksi on myös taitavia esimiehiä, jotka pyrkivät huolehtimaan alaistensa työoloista, oikeudenmukaisuudesta, huolehtimaan byrokatian oikein ja oikaisemaan virheet mahdollisimman nopeasti. Pomoja, jotka näkevät alaisensa myös ihmisinä ominaisuuksineen, osaavat joskus kannustaa, ja jos ja kun puuttumista on tarvis tehdä, niin se enemmänkin johtaa ahaa -elämyksiin ja tsemppaamiseen kuin mielen pahoittamiseen.

Valitettavasti osan vaikeinta esihenkilöstöä kanssa ei kannata enää keskustella kahdestaan, vaan aina todistajan tai luottamusmiehen läsnäollessa. Luottamusmiehet ja liitot ovat joskus erinomainen henkinen tuki.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×