Kauan menee, että pääsee "sisään" uudella osastolla/työpaikassa?

[Tofferiina]

Aloitin uudessa työpaikassa tällä viikolla ja olen aivan pihalla kuin lumiukko . Toki työ on erilaistakin. Siirryin nimittäin vanhainkodista terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Päivärutiinit ja kaikki toiminnot ovat erilaisia ja muutenkin. Yhden aamuvuoron olen vasta tehnyt ja mukana menin, mutta ihan sekaisin olin. Nyt olisi tarkoitus seuraavaan vuoroon mennä yöhön ja jännittää aika paljon.

Mitään sen kummenpaa perehdytysvuoroa ei ole ollut vaan suoraan vahvuudessa heti olin. Minun onneni oli, että ekassa vuorossa parina oli aivan ihana, rento hoitaja ja se vähän laukaisi stressiä.

Pelkään vaan, että ne eivät kauaa katsele minun kyselyikääni ja ajattelevat, että kerran kuitenkin töissä olen niin pitäisi jotain osata tehdänkin. Olen kyllä tekeväinen ja oma-aloitteinen ja tykkään rankastakin työstä jos vaan tiedän mitä teen!!

Kuinka kauan yleensä teillä on mennyt, että olette ns. sinut uuden työpaikan kanssa? Siis, että tajuaa heidän rutiinit, systeemit ja sellaiset "sisäpiirijutut" eli kirjoittamattomat säännöt jne.

Minun sijaisuuteni on vielä ns. puolikas eli olen vähän harvemminkin siellä.

[Annastiina]

Varmaan riippuu paljon itsestäsi, työyhteisöstä ja sen "hierarkiasta", työpaikasta, työnkuvasta (esim. tk:sta esh:on), kaikesta... Tuo ettei varsinaista perehdytystä ole niin helposti pidentää sitä "sisäänajovaihdetta" eli että opit ne käytännöt yms. Toisaalta perehdytyksen aikana on myös ehkä helpompi tutustua niihin uusiin työkavereihin, koska sillon on ylimääräisenä ja voi vähän seurailla sivusta kun taas rividuunarina teet sen mitä osaat ja yrität siinä sitten oppia mitä voit....

Varsinaisesti itse olen työskennellyt pitempään kahdessa duunipaikassa ja toiseen oli sinäänsä helpompi päästä sisälle koska työn sisältö oli tuttua ja jotenkin ehkä siellä oli vähemmän kaikkia näitä kirjoittamattomia sääntöjä kuin nykyisessä johon ei ole ollut niinkään helppoa soluttautua kuin aiempaan... Työnkuva on täysin erilainen kun vertaa aiempaan työkokemukseen ja työyhteisökin on isompi, jne. Jokainen keikkailupaikka on sitten erikseen ja siellä ehkä ole tarvettakaan päästä sisälle kaikkiin juttuihin...

Mutta ajan kanssa se siitä, tuskinpa kukaan osaa tarkkaa aikaa sinulle antaa :)

[nightmare]

Riippuu hyvin paljon paikasta. Tärkeää osaa näyttelevät työilmapiiri, työtoverit, ja jopa asukkaat. Hoitoisuuden vaativuus on myös yksi osa "sisälle pääsyä". Vaativammat asukkaat vievät enemmän aikaa. Monilla asioilla on merkityksensä, mutta omalla kohdalla pari kolme viikkoa on vierähtänyt, ennenkuin löytää oman paikkansa.

Olen vaihtanut ennen vuodenvaihdetta työpaikkaa, ja tässä uudessa paikassa sisäänpääsy oli huomattavasti helpompaa kuin vanhassa. Johtuuko lienee siitäkin, että uudessa työpaikassani on monia jo minulle tuttuja työtovereita, asukkaat sieltä "helpoimmasta" päästä.

[Keep the faith]

Ottaa se aikansa.

Itselläni kanssa vaihto takana ja vaikka liikun vain talon sisällä, kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Hoitosuunnitelman käyttö, sihteerin työt, lääkärin tapa toimia....ihan kaikki.

Kyl tää tästä, kysyvä ei tieltä eksy tai jotain.

[Satu]

Ensimmäisen vuoron jälkeen tuntu että voisin juosta nykyisestä paikasta itkien ulos, olin niin pihalla hommista, meni yli korkeelta ja kovaa.

Nyt oon kolmisen viikkoa vääntäny ja alkaa pikkuhiljaa päästä jyvälle asioista niin että pystyy perusasiat vuoron aikana hoitamaan itsenäisesti. Edelleen jos joku uus toimenpide/asia tulee eteen, pyydän jonkun kokeneemman katsomaan 'päältä' että teen varmasti oikein, vaikka esim. aikaisemmin harkkapaikoissa olisinki tehny jo asiaa.

Kyselen paljon, sekä olennaisia että epäolennaisia, kaikilta tahoilta jotka meilläki pyörii ja onneks lääkärit, sairaanhoitajat, sihteerit, jumpparit, ihan kaikki todella mielellään kertoo ja opettaa, eritoten lääkäreiden avuliaisuus ja halu opettaa on todella positiivinen yllätys ollut mulle. Oon todella utelias oppimaan uutta ja olenkin ihan reilusti sanonut kaikille että sitten kun mun kyselyt rupee v*tuttaa ni saa ihan suoraan sanoa :D

- Satu

[Xanor]

Työpaikasta riippuen sanoisin että muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Toki perehdytys (tai sen puute) vaikuttaa tähän, samoin oma oppimis- ja omaksumiskyky. Olen itse ollut nyt hieman alle vuoden samalla osastolla töissä ja nyt alkaa olla sellainen olo, että hommat ovat melko hyvin selvillä. Perusjuttujen oppiminen vei varmaan parisen viikkoa, mutta asioiden hahmottaminen laajemmin ottaa oman aikansa. Tuo sisäpiirijuttujen ja kirjoittamattomien sääntöjen tajuaminen on se, mikä vaatii aikaa (ja yövuorojen tekemistä, jolloin tulee juteltua työkavereiden kanssa eri tavalla kuin päivävuoroissa  :nauraa:).

[mape]

Miulla menee ainakin niin, että pari viikkoa on ihan pallo hukassa ja kotona tosi väsyny. Jaksaa vaan sen työn pinnistellä. Sitten alkaa helpottamaan.

[Fiu]

On varmaan aika paljon paikasta ja ihan omasta asenteestakin kiinni, kuinka kauan asioiden oppimiseen menee. Itse olen huomannut sen, että kun ajattelen vain että "kyllä tästä selvitään, ajatteli muut mitä ajatteli", niin sillä pääsen parhaiten sisään uuteen työpaikkaan. Kyselen asioita aina sitä mukaan kun uutta tulee esiin ja menen mielelläni mukaan uusiin tilanteisiin. Viime perjantaina mua pyydettiin vapaapäiviltä keikalle talon sisällä ja menin heti, oli tunti aikaa perehtyä aivan uppo-oudon osaston (suljettu vast.otto-osasto psyk.puolella) tiloihin ja toimintatapoihin. Helposti pääsi niihin kiinni, kun rohkeni vain olla oma itsensä ja kysyä tyhmiäkin asioita.