Jump to content
MAINOS

ARDS


puh

Recommended Posts

Voiskohan joku kokemuksesta kertoa, kuinka pitkän tehohoidon vaatii, että potilaalle voi kehittyä ARDS? Vai onko täysin yksilöllistä riippumatta ajasta mitenkään? Ensimmäistä kertaa tuli tällainen "diagnoosi" potilaalla vastaan,  enkä ole ehtinyt vielä kirjallisuudesta etsiä...

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

kuinka pitkän tehohoidon vaatii, että potilaalle voi kehittyä ARDS?

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystä.

ARDS (Adult Respiratory Distress Syndrom), joskus myös ei-kardiogeeniseksi keuhkoödeemaksi kutsuttu vaiva ei aiheudu tehohoidosta, ja vaan vaatii tehohoitoa.

Kannattaa ehkä perehtyä ensin siihen puoleen mistä oikein on kysymys.

ARDS aiheutuu yleensä joko graavista tulehduksesta keuhkoissa tai keuhkojen alueen vammasta, jolloin neste keräytyy alveoleihin ja syntyy tuo "ei-kardiogeeninen keuhkoödeema", ts. potilas ei ventiloidu kunnolla vaan vaatii usein respiraattorihoidon.

Muita aiheuttajia on esim. kemikaalit.

Muistan yhden nuorehkon miehen joka suihkutti vaelluskenkiinsä vesisuojausspraytä (kosteuskyllästettä) pienessä, suljetussa autotallissa

ilman tuuletusta, sai ARDS:n vajaan vuorokauden sisällä ja kuoli parissa päivässä. Oli siis "kyllästänyt" keuhkonsa ventilonnin estävään kuntoon "for good".

ARDS kehittyy yleensä 24-48 tunnin kuluessa "vammasta", siis tulehduksen manifestaatiosta tai esim ulkoisesta vammasta.

Tätä vaihetta kutsutaan exudatiiviseksi tilaksi joka kestää yleensä 2-4 päivää ja sitä seuraa fibroproliferatiivinen tila, jolloin alveolimuutosten myötä keuhkot "kovettuvat" ja tulevat "jäykiksi".

Varsinainen parantuminen ja kuntoutus kestää 6-12 kuukautta.

Parempaa ja tarkempaa tietoa löydät alan kirjallisuudesta.

Link to comment
Share on other sites

kuinka pitkän tehohoidon vaatii, että potilaalle voi kehittyä ARDS?

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystä.

ARDS (Adult Respiratory Distress Syndrom), joskus myös ei-kardiogeeniseksi keuhkoödeemaksi kutsuttu vaiva ei aiheudu tehohoidosta, ja vaan vaatii tehohoitoa.

Kannattaa ehkä perehtyä ensin siihen puoleen mistä oikein on kysymys.

No niin... Tässä sen taas näkee, ettei kannata kokeneitakaan työntekijöitäkään uskoa... Raportilla kysyin tuota ARDS:ää, että mikäpä on, johon sain vastaukseksi että on tehohoitosyndrooma... Ja tosiaankin kokeneelta hoitajalta, jonka tietotaitoon olen luullut voivani luottaa... No, karisipa tämäkin harhaluulo, oppia ikä kaikki...  ;D Kiitos tiedoista!

Link to comment
Share on other sites

:D junnuja aina vedätetään angel.png

Itse asiassa viime yönä töissä tutkin potilaan papereita, niin saneluissa siellä sanottiin, että todettiin kehittyneen ARDS ilmeisimmin respiraattorihoidon jäljiltä. Tosin taustalla reipas pneumonia...

Johtopäätöksenä siis että voi olla tila joka vaatii tehohoitoa, mutta voi kehittyä myös tehohoidon seurauksena... ?  ;)

Link to comment
Share on other sites

Respiraattorihoito ei oikein toteutettuna aiheuta "keuhkovammaa" joka taas aiheuttaisi ARDS´n.

Jos pokalla on/on ollut pneumonia on se mitä todennäköisemmin "keuhkovamma" joka on aiheuttanut ARDS´n.

Jos taas respiraattorihoitoa ei valvota kunnollisesti (hoitajat, lääkärit) voi pokalle tulla esim. atelektaaseja jotka taas voidaan rinnastaa "keuhkovammaan".

Edelleen kuulostaa siltä että pneumonia on aiheuttanut ARDS´n joka ei ole ainakaan paremmaksi tullut respiraattorihoidossa.

Link to comment
Share on other sites

Muita aiheuttajia on esim. kemikaalit.

Muistan yhden nuorehkon miehen joka suihkutti vaelluskenkiinsä vesisuojausspraytä (kosteuskyllästettä) pienessä, suljetussa autotallissa

ilman tuuletusta, sai ARDS:n vajaan vuorokauden sisällä ja kuoli parissa päivässä. Oli siis "kyllästänyt" keuhkonsa ventilonnin estävään kuntoon "for good".

Shit  :D Taidan ottaa tästä lähtien TODESTA ne varoitukset, ehkä niihin on muukin syy kuin pelkkä paha haju...

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

Vielä tosta respiraattorihoidon valvomisesta.

Tuollaisella ARDS´ää kehittelevällä pokalla on vieläkin tärkeämpää kuin muilla respiraattorissa olevilla valvoa hengityksen laajuutta.

Koska tiedetään, että lääkäri kovin harvoin kontrolloi uudelleen respiraattorin asetuksia tulisi hoitajien olla ainakin toimipaikkakoulutettuja muuttamaan niitä.

Esim. jos potilasta punnitaan/pestään sellaisella vaa´alla/nostolaitteella, että selkä on tavoitettavissa on tämä hyvä tilanne kuunella hengitysäänet myös selkäpuolelta.

Muutenkin hengityksen laajuus tulisi ammattitaitoisesti kuunnella vähintään pari kertaa työvuorossa.

Jos nyt ajatellaan pokaa joka on respiraattorissa SIMV-toiminnolla, ja kun respiraattori antaa tässä tilassa mahdollisuuden omiin hengenvetoihin, niin tulisi myös ASB´hen säätää minimi-tidalvolyymi ja riittävä PEEP juuri noiden atelektaasien syntymisen ehkäistäväksi.

Sedaatiosta riippuen omat hengenvedot ovat usein varsin suurella taajuudella (esim. ad. 10/min) ja -taas sedaatiosta riippuen- usein varsin pinnallisia.

Näin siis oikein säädetty ASB PEEP´eineen tukee näitä omia hengenvetoja ja ehkäisee noita atelektaaseja.

Varsin usein törmää väärin säädettyyn respiraattoriin.

Nyt kun tuo  ARDS on kehittymässä ja keuhkot ja alveolit "jäykistymässä", ja poka vielä selkäasennossa, niin varsinkin PEEP´iä ja sen riittävyyttä tulee seurata ihan yksinkertaisesti hengitysääniä kuuntelemalla eikä pelkästään reagoimalla laskevaan happisaturaatioon kohottamalla Fi02´ta.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...