Miten voidaan polkea oikeuksiani "esimerkkitapauksia"

[kake]

Keskustelussa varallaolon kohtuullisuudesta nousi esiin, että ensihoidon ja sairaankuljetukseen parissa työskentelevät ovat joutuneet pomojensa mielivallan uhriksi monin tavoin... Osa noista kertomuksista on jo niin surkuhupaisia, että ne pitää jakaa muiden kanssa, joten olkaa hyvä sana on vapaa. Saa siis kertoa miten työnantaja on sinua kusettanut tai polkaissut oikeuksiasi.

[holo]

Tuo huudot ja haukut on tullut jo koettua, vielä duunikavereiden edessä. Mustainmaalaamista odotellaan...

[{BS}]

Sellaiset toimet, jotka selvästi näkyvät, olisivat siinä mielessä "hyviä", että silloin työnantajaa vietäisiin ja lujaa oikeuteen tms.

Omalla kohdallani palkassa on yritetty kusettaa, mutta huomasin asian ennen työsopimuksen kirjoittamista, joten se hoitui samantien työnantajan punastelulla ja "mites toi tohon on joutunut"-kommentilla.

[kake]

Vastaan itse itselleni ja omaa itseäni korostaen.

Noita tapauksia on niin pirusti, mutta esimerkki urani alku ajoilta yksityisestä sairaankuljetuksesta, jossa meillä oli sovittu kiinteähinta viikonloppupäivystykselle. Oli palkanmaksu päivä ahkeran kuukauden päätteeksi huomasin, että pomo ei ollut maksanut palkkaa. No ei kun asemalle asiaa kysymään. Pomo sanoi että mun pitää kirjallisesti anoa palkkaa (ei ollut työvuorolistan vuoksi oikeasti tarpeen). Huutamiseksi ja melkein lyömiseksi se meni. Palkka tilillä seuraavana päivänä ilman anomista.

Opetus on varmasti se että kun huuttaa riittävän kovaa tyhmempikin tajuaa.

[Maiju]

Kuinka osuikaan oikeaan aikaan tämä topic.

Helmikuun alussa kävi arvoisa ylihoitaja kyselemässä kesken pirun kiireisen polipäivän, olisinko suostuvainen lähtemään  toiseen yksikköön kesäksi. Sijaisista kun on kova pula, ja nyt uuden kuntayhtymän alkuvaiheessa naapurikuntalaiset ovat juuri niitä kaiken pahan alkuja. "ei sinne ketätahansa voi laittaa, sinähän olet ollut siellä aiemmin, sinulla on se talo hanskassa" Totesin etten kyllä sitten niin millään haluaisi vaihtaa päivävuoroa ja pyöräilymatkaa kolmivuoroon ja kolmenvartin ajomatkoihin, puoliso kun on kolmivuorossa myös ja lapsi vasta alle kolmivuotias.

Työsopimuksessa vaan taitaa olla rasti: työnantajan määräämät tehtävät...

Mitään päivämääriä ei lyöty lukkoon, eikä pestin pituudesta ollut mitään puhetta. YH totesi vielä " eihän se osastonhoitajakaan sinua tietysti anna, en ole häneltä vielä kysynyt"

Asia jäi sitten vielä auki.

Sitten sain entiseltä työkaverilta naapurikunnasta tekstarin: meillä oli osastotunti, siellä julistettiin kesäsijaisten nimet, sä tuut meille kesäksi!

Ei helv...pahin painajainen iski..mä en tienny mitään noista päätöksistä, mut vaan heitettiin naapurikuntaan töihin..

Kyselin osastonhoitajalta: koska se alkaa? -entiiä, kauanko se kestää? -en tiiä, kuka tulee mun tilalle meijän polille? -entiiä...entiiä, entiiä..entiiä..Tässä vaiheessa totesin: se on sitten joko vakipaikka tai lopputili. Mua ei enää nakella!

Lopulta olin niin täynnä vihaa ja raivoa, otin yhteyttä yhtymähallituksen jäseneen, ja hän suoraan yhtymän ylilääkäriin.

Suututin ylihoitajan. Hänen puhelussaan tuli asenne kyllä selväksi: Ei minun tarvitse osastonhoitajalta kysyä! MINÄ voin päättää YKSIN! MINÄ olen hänenkin esimies!

Jokatapauksessa olo on helpottunut, päätös kumottiin!!

Samalla kasvoi sarvet päähän ja nousin kertaheitolla työpaikan vihatuimmaksi työntekijäksi, mutta mitä väliä!

[Oinaspässi]

Hyvä tarina Maijulta. Toivottavasti myös monella muulla tulee olemaan samanlaista rohkeutta hoitaa asiansa ja pitää puoliansa. Ymmärrettävää kyllä, että sijaisen roolissa kynnys nousta puolustamaan omia motiivejaan on aika korkea, mutta luulisi johtoportaankin huomioivan, mikä on hoitajien työmarkkinatilanne nykyään, ja etenkin lähitulevaisuudessa...siis tosi pian! Moni ehti jo karata kauas pois merten taa ja nyt heitä kipeästi tarvittaisiin. Eikö päättävillä tahoilla nähty tarpeeksi eteenpäin, oleellisissa asioissa eli hoitajissa, vaan kaiken maailman pilipaliprojekteissa!?

Muistaakseni sitten toimessa olevia ei voi noin vaan edes heitellä ympäri taloa, paitsi sissit?

Onneksi on muutama harva kuntayhtymä, jotka jo osaavat pitää alaisistaan suht hyvää huolta, tai ainakin yrittävät sitä.

Muokkaus:pieniä korjauksia ymmärrettävyyden parantamiseksi...

[{BS}]

Ja vaikka työsopimuksessa on kohta työnantajan määräämistä tehtävistä, niin se ei koske työpisteen siirtämistä toiseen paikkaan (eli eri kaupunginosa, paikkakunta jne.).

[Maiju]

Viikonloppuna meillä on päivystysvastaanotossa ainoastaan 1 hoitaja -joko tk.avustaja tai  lähihoitaja tai sairaanhoitaja- lääkärin apuna.

Eräs sunnuntai join aamukahvit siinä 8:30 -onneksi söin myös leipää, vaikkei nälkä ollutkaan- seuraava tauko oli 15:30, kun päivystys päättyy 16:00.

Lääkäri oli viikolla sitten puhunut osastonhoitajan kanssa tilanteesta, pitäisi saada lisää väkeä. Osastonhoitaja tuli sitten minulta kyselemään millainen päivä se sunnnuntai oli. Sitä selvitellessäni totesi: moniko niistä (potilaista) oli TODELLINEN?

Nyt viime viikolla oli ylihoitaja ihmetellyt miten polilla tarvitaan niin monta työntekijää, tk.avustajia pitää vähentää.

Siitä pari päivää, ja olin jälleen lauantaivuorossa itsekseni. Tuli lauma vähemmistökansan edustajia pyörimään pitkin käytäviä. Varastivat siinä tohinassa kulkulätkäni, joka tosin sitten löytyi roskahuoneen lattialta sinne heitettynä.

Naapurikunnassa viikonloput tehdään kolmella hoitotyöntekijällä, meillä yhdellä. Naapurit totesivat: meillä kun kerran meinas yks kuolla (oli hörhö heilunu puukon kans, iskemättä ketään kuitenkaan) niin ei enää yksin viikonloppuja tehä.

Meillä sitten kait odotetaan että jotain vähintään yhtä vakavaa pääsee tapahtumaan. Ei riitä että neuloja on jo varastettu,ja tappouhkaukset on kaikilla niskassa,  ei riitä että jo 2 hoitajaa joutuu asioiman poliisilaitoksella.

Ei riitä, että asiakkaat haukkuvat, huorittelevat ja kiroilevat.