Rtg-hoitaja opinnoista

[EksRei]

Näin aloittelevana rtg-hoitaja opiskelijana kiinnostaisi kuulla valmistuneilta, että miten vaativaa fysiikan/matematiikan osaamistaso tarvitsee olla opiskelujen edetessä/työ-elämässä? Lukio on menty aikoinaan läpi, muttei vuosien saatossa ole ko. aineet olleet ykkösenä elämässä 8)

Joten tyssääkö opiskelu noihin aineisiin?  :-

[murre]

Kyllä sä selviät, jos oot lukionkin selvittänyt. Etsi vanhat oppikirjat ja kertaa vähän perusasioita jos tuntuu, että ne on hukassa. Päivä kerrallaan vaan eteenpäin. Röntgenhoitajana on kiva olla, oot valinnut hyvin.

[EksRei]

Kiitän  :) Olen vain kuullut positiivista rtg-hoitsu työstä ja kiva kuulla lisää!

[hannele.]

Minä olin itse aika kehno matikassa, röntgenhoitaja koulutuksessa en silti joutunut kärsimään asiasta. Ainakin meillä opeteltavat asiat käytiin perinpohjin läpi, eikä mitään etukäteen preppausta tarvinnut. Fysiikka meni yli hilseen, mutta kyl siitäkin selvisin kohtalaisesti. Luokallani oli myös lähihoitaja pohjaisia opiskelijoita, eikä heilläkään ollut suurempia vaikeuksia. Opiskeluista kun selviää, niin työelämässä monet asiat on niin käytännönläheisiä, että ovat jo helppoja ymmärtää. Tsemppiä ja rohkeutta ;)

[EksRei]

Onpa hyvä, että viimeistään työelämässä helpottaa. Ainakin meillä jo alussa matikka mennään niin juosten läpi, että väkisinkin alkoi mietityttää mitä on tulossa jos alussa jo tätä  :) Mitä kirjoja muutes valmistuneet/ opiskelevat rtg-hoitajat olette opiskeluaikana ostaneet omaksi ja mitkä olisi sellaisia must-buy? Ei viittis ihan jonninjoutaviin ekuja työntää opiskelijan tuloilla.

[Pagba]

Noh, anatomian kirja on oiva apu kun lääkäri lähetteessään pyytää kuvattavaksi jotain eksoottista luuta. Kyllähän ne koulussa opetellaan, mutta osaapa vielä 10 vuoden päästä luut ulkoa. Positiokirjastakin on iloa kun työpaikan kirjalliset ohjeet ovat usein sangen puutteellisia.

Huonoissa kantimissa se minunkin matikkani on. Kun sädehoidossa piti laskea kateettien pituudet kun tiesi yhden kulman ja hypotenuusan pituuden, niin minun piti konkreettisesti piirtää sellainen kolmio paperille ja mitata kateetit viivottimella. Kyseessä oli vähän erikoisempi ongelma: hoidettiin potilaan alavartaloa isoilla vastakkaisilla kentillä ja gantry ei ollut suorassa. SSD oli suurempi kuin 100. Backpointerista ei ollut mitään hyötyä. Piti saada tietää, kuinka paljon pöytää piti nostaa ja siirtää sivulle jotta alaviistokenttä olisi vastakkainen yläviistokentän kanssa ja oikealla etäisyydellä. Minä keksin, että hoitokohteen halkaisija ja lisäetäisyydet muodostivat hypotenuusan ja x- ja y-siirrot kateetit. Kulma taas oli laskettavissa gantrykulmasta. Pähkäilin aikani ja sain selville, kuinka paljon pöydän arvoja piti muuttaa. Laskin muutokset joka hoitokerralla erikseen.

[dino]

Kun sädehoidossa piti laskea kateettien pituudet kun tiesi yhden kulman ja hypotenuusan pituuden, niin minun piti konkreettisesti piirtää sellainen kolmio paperille ja mitata kateetit viivottimella. Kyseessä oli vähän erikoisempi ongelma: hoidettiin potilaan alavartaloa isoilla vastakkaisilla kentillä ja gantry ei ollut suorassa. SSD oli suurempi kuin 100. Backpointerista ei ollut mitään hyötyä. Piti saada tietää, kuinka paljon pöytää piti nostaa ja siirtää sivulle jotta alaviistokenttä olisi vastakkainen yläviistokentän kanssa ja oikealla etäisyydellä. Minä keksin, että hoitokohteen halkaisija ja lisäetäisyydet muodostivat hypotenuusan ja x- ja y-siirrot kateetit. Kulma taas oli laskettavissa gantrykulmasta. Pähkäilin aikani ja sain selville, kuinka paljon pöydän arvoja piti muuttaa. Laskin muutokset joka hoitokerralla erikseen.

Hieno esimerkki siitä että hoitoalallakin voi tarvita matikan perusteita muussakin kuin lääkelaskuissa. ;)

[murre]

Kyllähän noita sädeannoksia joutuu laskeskelemaan diagnostiikankin puolella, mutta kaavat saa nykyisin hyvin exelliin, niin tulokset tulevat suhkot helposti. Mitä tulee kirjoihin, niin mitään omaa kirjaa en ole röntgenurallani tarvinnut, jokaisessa työpaikassa on opuksia riittänyt joka lähtöön ja nykyisin runsaan ja aktiivisen laatutyön johdosta jokaisella paikalla on ohjeet ihan käden ulottuvilla (ainakin pitäisi olla).

[Pagba]

Mitenkäs on, onko päättötyössä jo valtakunnallisesti siirrytty kevyemmästä linjasta raskaampaan? Opistoaikoina päättötyön piti olla tiukan tieteellinen paketti, jossa haetaan vastauksia selkeisiin kysymyksiin. Nyt AMK-aikana linja on näyttänyt olevan höllempi ja päättötöiksi on hyväksytty esitteleviä, kertovia juttuja. Tuuliviiri on kuulemma kääntynyt ainakin yhdessä oppilaitoksessa. Onko muissakin?

Asia kiinnostaa minua siksi, että sain loistoidean esitteleväksi päättötyöksi, mutten viitsi kertoa sitä jos se olisikin hyödytön.

[Vieras: Peppistiina83]

Itse olen toistaiseksi lyhyellä työurallani tarvinnut matikkaa jonkin verran mutta se johtui erikoisesta työpaikasta kun alotin sädehoidon annossuunnittelussa. Siellä tarvitsi tietyissä asioissa vielä laskea itse mutta kovin simppeliä se oli kun oppi mitä varten ja miksi se menee niin. Muuten en kyllä kovastikaan lääkelaskujen lisäksi ole tarvinnut matikkaa. Fysiikkaakin melko vähän.

[EksRei]

Tässä opintojen edetessä pikkuhiljaa alkaa olla matikat kohta fysiikkakin suoritettuna, joten ei niiden kanssa tarvinnut ihan kympin paniikissa olla  ::)

[EksRei]

ja Pagda...olisin kiinnostunut kuulemaan ideasi päättötyöksi, jos kerran hyvä sellainen.Sekin ilo vielä edessä  ::)

[Pagba]

Kunhan muistaisi vielä... kuningasajatukseni taisi liittyä sädehoidon sivuvaikutusten kotihoitoon. Opiskelija(t) luo valmiin paketin, jota Syöpäjärjestöt voivat myydä sädehoitopotilaille. Paketti sisältää DVD:n, jolla havainnollistetaan lähinnä ihohoito-ohjeita ja kamomillateetä, suolaa, haudemateriaaleja jne. Näytteitä eri puolirasvaisista perusvoiteista voisi olla kanssa. Minun opiskeluaikoinani moinen idea olisi tyrmätty oitis, sillä päättötyön piti perustua johonkin tieteelliseen ongelmaan. Paketin kokoamisen lisäksi olisi pitänyt koota testiryhmä ja verrokkiryhmä vastaamaan kiperään kysymykseen: helpottaako paketti sädehoidon sivuvaikutusten kotihoitoa? Tutkijoita piti leikkiä vaikkei yliopistossa oltukaan.

[kahvikuppi_]

Matikka ja fysiikka ei kyllä tuota tuskaa toisin kun yhden työharjoittelupaikan haku. Ymmärrän että kyselyitä firmoihin (lähinnä yksityiset) tulee varmasti paljon mutta voisiko olla edes yksi pieni toive että vastataan että "ei kiitos". Ja muutenkin melkoisen perseestä hakea noita paikkoja. Opiskelukaupungissani paikkoja oli kaupungilla tasan kaksi. Muut paikat eivät ottaneet ensimmäisen vuoden opiskelijoita mihinkään. Seuraavat harjoittelupaikat oli eri kunnan tk:ssa 20km päässä. Siitä seuraavat olikin jo 50km päässä ja joka paikkaan ottivat vain yhden opiskelijan. Soittamalla kun yrität kysellä paikkoja niin vastaus on että paikat on jobstepissä että sitä kautta. Muille paikkakunnille soittaessa yksityiset ottaa vain tietyn amkn opiskelijoita harjoitteluun. 

 

Tietty jos on valmis menemään jonnekkin inariin harjoitteluun niin ehkä varmasti pääsee... Turhauttavaa :D