Maahanmuuttajat terveydenhuollossa

[gartsu]

Nykysessä työpaikassa on muutama maahanmuuttaja hoitaja, ja kukaan niistä ei tule IKINÄ ajoissa töihin. Se on aina se akateeminen vartti.

[201536]

Minulla hyviä ja huonoja kokemuksia. Yksi aivan mahtava somalityttö (lh) oli eräällä vuodeosastolla, kielitaitoa ja osaamista löytyi, huumorista puhumattakaan. Toisessa paikassa oli sitten taas Thaimaasta kotoisin oleva lh-nainen, jonka kielitaito oli todella, todella huono... Sanoja yritti kovasti hakea, mutta lauseista ei saanut tolkkua. Hirveän hankala oli saada selvää hänen raporteistaan, ja aina kaikkeen vastasi nyökytellen "kyllä" ja myöhemmin selvisi, että mitään ei ollut ymmärtänyt. Tämä kyseinen hoitaja mm. ilmoitti kesken raportin lähtevät kotimaahansa lomalle kuukauden päästä muutamaksi viikoksi. Pomokin oli vähän että "mitä?!"  :o, ei ollut lomaa anonut tai ajatellut siitä ylemmille tahoille ilmoittaa.

Mutta tänne vaan jos mielenkiintoa ja kielitaitoa riittää!

[Vieras: Koivu]

Onpas tasossa variaatioita... Mutta vaihelee taso myös meidän suomalaisten kesken.

Olin itse kesällä hhp-ringissä, jonka hoitajista puolet oli ulkomaalaisia. Yksi heistä oli sairaanhoitaja sekä kätilö, ja sairaanhoitajakoulutus oli vieläpä käyty kahteen kertaan, koska alkuperäistä koulutusta ei ollut Suomessa hyväksytty...  :- Kaikki hoitajat puhuivat ja ymmärsivät ihan hyvin suomea, ainoa ongelma oli erään hoitajan ajoittain heikko oikeinkirjoitus, ts. taivutusmuodot jne. olivat hakusessa. Mutta sehän ei iso ongelma ole.

[Sistah]

Noin periaatteessa en pidä hyvänä että keskustellaan jostain noin isosta ihmisjoukosta kuin "maahanmuuttajat" ja ollaan muka tietävinään jotain heitä yhdistävää - eli yleistävää.

Pliis pitäkää siis mielessä että yksittäisistä kokemuksista on kyse. Minä puolestani en haluaisi olla työparina sellaisen kanssa, joka puhuu työtovereistaan (vaikka vähän vaikeistakin) tuohon sävyyn kuin täällä jotkut toisten uskonnonharjoittamisesta :-(

Olin harjoittelemassa pitkäaikaissairaalan osastolla, joka oli erikoistunut "monikulttuurisuuteen" eli käytännössä siis työntekijöinä oli tavallista enemmän maahanmuuttajia (vanhukset, asiakkaat itse, olivat suomalaisia). Ehkä juuri siksi, että osastolla se ei ollut mitenkään ihmeellinen juttu, niin hyviä työntekijöitä - ihan ok - olivat kaikki. Venäläiset, somalit, aussit. Miehet olivat niinkuin miehet muutenkin: suoraviivaisia, nopeita ja tehokkaita eivätkä yhtään hävenneet käyttää luppoaikaansa koneella surffailuun. Suomenkielen suhteen joskus tuntui että pitää varmistaa ymmärsikö toinen, kun jonkun messagen halusi toimittaa, mutta ei heille mitenkään muita enemmän unohduksia, väärinymmärryksiä tai huonoa hoitoa kasaantunut.

***

Toisaalta, toisella osastolla, jossa keikkailin, oli maahanmuuttajatyöntekijä, johon ei oikein tuntunut saavan kontaktia millään. En tiedä mitä hän ymmärsi tai jätti ymmärtämättä. Se oli vähän... ei tuntunut hyvältä. Mutta voin kyllä kuvitella samanlaisen pokerinaamaa pitävän hiljaisen suomalaisenkin kollegan :-o

***

Mutta joo, kyllä minustakin näyttää, että suomalaisen sairaanhoidon tila ei ole ihan priima. Olen ihmetellyt välillä, miten MINUT otetaan töihin vaikka mihin, ilman minkään valtakunnan näyttöä kyvyistäni (jotka tosin ovat kokemattomuuteeni nähden mainiot mutta mistäs he sen tietää :-)).

Vähäisellä keikkalaisen kokemuksellani taas toisaalta voin sanoa, että on ihan hämmästyttävää, että joka paikkaan kuitenkin riittää niinkin paljon pätevää ja ilmeisen motivoitunutta väkeä. Jos siellä pari sähläriä tai jälkeenjäänyttä tai (muuten mainiota, mutta) kielitaidotonta on joukossa niin... voiko sitä koskaan täysin välttää?

Miettii

Sistah

[Astra]

Vähäisellä keikkalaisen kokemuksellani taas toisaalta voin sanoa, että on ihan hämmästyttävää, että joka paikkaan kuitenkin riittää niinkin paljon pätevää ja ilmeisen motivoitunutta väkeä. Jos siellä pari sähläriä tai jälkeenjäänyttä tai (muuten mainiota, mutta) kielitaidotonta on joukossa niin... voiko sitä koskaan täysin välttää?

Kyllä uskon että kielitaidon hallitseminen riippuu siitä missä työpaikassa on. Akuutti- ja erikoisosastoilla ei voida sallia puutteellista/olematonta kielitaitoa koska kielen ymmärtäminen on elinehto potilaan oikealle hoidolle. Ja psykiatrian puolella. Ei kai siitä mitään tule jos hoitaja vain nyökyttelee "jees jees" kun potilas puhuu itsarin ajatuksista. Dementiapuolella sen sijaan kosketuksella ja myötätunnolla (sen vaistoaa kosketuksesta) kielitaidolla ei välttämättä ole niin paljon merkitystä ainakaan potilaalle.

Tiedonvälitys toisille hoitajille on toki ongelma.

[lemmy]

En ole törmännyt maahanmuuttajiin hoitoalalla (siis työkaverina)mutta muuten kyllä. Tärkeimmäksi seikaksi olen huomannut kielitaidon jotta maahanmuuttaja pärjää yhteiskunnassamme. Ystäväni entisestä Jugoslaviasta sanoi kun kysyin kielenoppimisesta, että oli pakko oppia Suomen kieli. Minkäs teet? Opi kieli ja saat työtä tai sitten et opi ja ole työtön.

Toinen kysymys on sitten kulttuurierot kuten edellä huomaamme. Rukoushetket kesken työpäivän eivät kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan eivätkä suomalaiseen työkulttuuriin tai sopimuskulttuuriin. Ihmettelen jos näitä asioita katsotaan läpi sormien ja esim. tupakoitsijoita vainotaan järjestelmällisesti (vrt. savuton sairaala yms.)

Järkevintä olisi ottaa maahanmuuttajia kristityistä maista siis pääasiassa euroopasta mutta kiitos palkkatasomme heitä ei tänne juurikaan tule.

[Sukunajo]

Haluaisin sen verran muistuttaa, että myös täällä hoitajat.netissä palstailee maahanmuuttajahoitajia, ja niin viattomalta kuin voi oma kirjoittelu tuntua, niin jostakusta, vaikka ei itseään edes tunnistaisi mistään kuvauksesta, voi pahalta tuntua.

Ja sen haluaisin vielä miljoonannen kerran sanoa, että työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työntekijät ovat tehtävään sopivia ja että potilasturvallisuus ei vaarannu. Tehkää kirjallisia ilmoituksia kun se vaarantuu.

Joissain paikoissa riittävä työntekijöiden palaute on saanut aikaan toimia. Eihän se yhdestä paperista miksikään muutu, mutta jollain tapaa haluan vielä uskoa siihen, että jos sen sijaan että vatvoo asioita foorumilla käyttää sen ajan ilmoituksen rustaamiseen, niin jonain päivänä kun niitä ilmoituksia on paljon, se tuottaa tulosta- se taas on ihan varma, että mihin meillä ei ole ns todisteita, niin ei niitä asioita kyllä kukaan tule muuttamaan.

Minusta on ihan turha ruikuttaa yhtään mistään, jos ei asioiden eteen tee mitään, ja suurin osa ihmisistähän ei yleensä tee (muutenhan asioilla on tapana alkaa muuttua, jos tarpeeksi suuri osa sitä haluaa). Taputan käsiä niille ketjun kirjoittajista, jotka olivat ylemmälle taholle kertoneet ajatuksensa.

[C/T]

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070022.pdf

Esitys siitä miten EU:n sisällä; tai talousalueen ulkopuolella koulutuksen hankkineita terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden tunnustamista tulevaisuudessa tarkastellaan. 

Esityksestä poimittua:

"Suomessa suoritetun koulutuksen osalta henkilön kansalaisuudella ei olisi merkitystä.  Jos koulutus sen sijaan on suoritettu muualla, ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiin vaikuttaisi paitsi se, missä koulutus on suoritettu, myös hakijan kansalaisuus"

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Ei ymmärrä miten se missä joku on Made in, vaikuttaisi siihen jos henkilö on kuitenkin läpäissyt Suomen -tai EU:n alueella olevan koulutuksen niin miten hänen kansalaisuutensa sitten vaikuttaa siihen ammatinharjoittamiseen? Esim. työkaverini on Irakin kansalainen, mutta ei ole käynyt siellä sen jälkeen kun muutti 3v. maasta, suorittanut Ruotsissa koulunsa sh-tutkintoon asti,  puhuu vanhempiensa kieltä huonosti ja ei osaa kirjoittaa sitä, ruotsi sujuu virheittä. Mitä tämä säädös hänen kannaltaan toisi tullessaan? Esim joku ranskalainen kollega rankattaisiin hänen edelleen, olettaen että molemmat opiskelisivat suomea ja tämän jälkeen hakeutuisivat Suomeen töihin. Tosin tämä kollegani hallitsee jo täydellisesti meidän toisen kotimaisen, eli ruotsin.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi yleisluonteinen säännös terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytettävästä kielitaidosta.  Ehdotetun säännöksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitäisi olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Kielitaitovaatimus ei voisi kuitenkaan olla Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisen edellytys, mutta säännös antaisi työnantajalle entistä selkeämmän perusteen edellyttää heiltäkin ammatinharjoittamisen kannalta riiittävää kielitaitoa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhä edelleen, miten se EU;  kansalaisuus tuo paremmat edellytykset toimia terveydenhuollon ammatissa Suomessa. Vaikka Suomi ja Ranska ovatkin molemmat EU:n jäseniä niin ei se ranskalainen puhu yhtään parempaa suomea kuin se norjalainen, venäläinen, etc.  Toisaalta EU:ssa ollaan tehty töitä koulutuksen yhtenäistämisen kanssa, mutta ei sillä EU:n sisäisellä liikkumisen vapauden nojalla sentään potilasturvallisuutta saa vaarantaa, tärkeintä olisi se että se kielitaito vaatimus olisi kaikille sama, tuli sitten mistä hyvänsä. Tietenkin tähän "hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito" - pitäisi katsoa tehtävä kohtaisesti. EU:alueelta tuleva tutkija jolla on esim. sh:n pätevyys tarvitsee varmasti työssään enemmän sitä englantia kuin suomea, jolloin EU :alueella suoritetusta tutkinnosta olisi enemmän hyötyä, jos se ehkä tulevaisuudessa tulee olemaan samankaltainen kaikilla.

[Temaka]

Meilla oli joskus maahanmuuttaja SH (Joutunut kaymaan koulutuksen kahdesti, kotimaassaan & Suomessa), tosi hyvin hommansa hoiti, ymmarsi suomea tarpeeksi, muttei osannut puhua kuin tosi vahan ja kirjoitus oli heikkoa... Ei voinut kommunkoida asukkaiden kanssa ja kaikki asukkaat eivat elekielta ymmarra pidemman paalle. Harmillinen menetys sinansa  :-

Vahitellen alalle alkaa myos tulemaan maahanmuuttajavanhempien lapsia, jotka ovatkin suomalaisia; Siltikin muut tyontekijat eivat aina tunnu osaavan suhtautua, harmillisesti! Hieman skeptiselta vaikuttaa touhu maahanmuuttajia kohtaan olevan huonojen kokemuksien perusteella, mutta helmia loytyy... Harmi vaan etta he ovat sitten olleet kiertavia tai lyhytaikaisia sijaisia.  :)

[Tyrni]

Toinen kysymys on sitten kulttuurierot kuten edellä huomaamme. Rukoushetket kesken työpäivän eivät kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan eivätkä suomalaiseen työkulttuuriin tai sopimuskulttuuriin. Ihmettelen jos näitä asioita katsotaan läpi sormien ja esim. tupakoitsijoita vainotaan järjestelmällisesti (vrt. savuton sairaala yms.)

Hyvin harvoin missään duunissa on niin kiire, etteikö voisi muutamaa 5-10min taukoa päivässä pitää. En ainakaan itse pysty keskittymään työntekoon ilman kohtuullisia taukoja,

Aivan haihattelua kietää tupakointi tai rukoileminen vedoten siihen että se on työajasta pois.

Se että käyttääkö taukonsa juoruilemisee, kattoon tuijottamiseen, iltalehden pläräämiseen, rukoiluun tai tupakointiin ei mielestäni pitäisi työnantajaa kiinnostaa.

Rukoiluun menee se 5 minuuttia eikä sen pitäisi häiritä jos se suorittaa tyylikkäästi jossain muualla kuin keskellä käytävää.

Terkossa jotkin somalit rukoilivat kirjahyllyjen välissä, yritä siinä sitten hakea jotakin lehteä ilman että kävelet sen edestä (hyvin epäkorrektia mennä jonkun eteen joka rukoilee, se näyttää siltä että se palvoisi sua)

Hieman joustavuutta ja nipottelun välttämistä niin asiat menee kaikin puolin paremmin.