Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

pekka

Tutkimus: Terveydenhuollossa liikaa henkilöstöä

Recommended Posts

pekka

Kuopion yliopistossa parhaillaan tehtävässä terveydenhuollon resurssitutkimuksessa esitetään että terveyskeskuksissa olisi liikaa henkilökuntaa. Terveyskeskuksissa on kaksi tai kolme kertaa enemmän henkilökuntaa ja virkoja kuin tarvittaisiin ja leikkauksista taas 30 - 40 prosenttia on tutkimuksen mukaan potilaille hyödyttömiä, väittää tuore tutkimus.

Superin Palomäki kiistää tuoreeltaan tulokset. Palomäki sanoo YLEn Radiouutisten Ykkösaamun haastattelussa, että terveyskeskukset kärsivät pikemminkin hoitajapulasta.

- Esimerkiksi vanhustenhuollossa on laskettu olevan noin 7 000 hoitajan vaje. Muihin Pohjoismaihin verrattuna hoitajamäärämme ovat alimitoitetut moninkertaisesti, sanoo Palomäki.

YLE Uutiset  http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63399.html

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Guldan

en kyl tajua tätä logiikkaa.. joku proffa laskee omassa toimistossa jotain tyhmiä lukuja ja tulee heittää tollasita moskaa medialle.. kun taas todellisuudessa osastoja supistetaan/suljetaan ja leikkauksia vähennetään kun ei ole tarpeeksi hoitajia tekemään töitä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Oinaspässi

No heh... Tässä taidetaan hakea P.Linkola tyyppistä luonnonvalintaa, että kyllä se tauti ja vanhuus korjaa tilastot.

Mitenkähän tämmöisiä tutkimuksia nyt putkahtelee esille, kun palkankorotuksia oikeutetusti nyt vaaditaan?? Hmm...Karttuiko proffan/tutkijan oma tili paljon tutkimuksesta? Ei mee läpi...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
eh-neito

Laitospaikkoja on niin paljon, että Suomi voisi hoitaa myös kaikki Viron yli 65-vuotiaat pitkäaikaishoitoa tarvitsevat, sanoo tutkimusta johtava professori Juha Kinnunen lehden haastattelussa.

Miten joku voi edes väittää tuollaista?!?  huh.gif

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
JKKK

Tämä täytyy olla joku vitsi?  huh.gif Arvoisa tutkija on tervetullut kartoittamaan tilannetta K-PKS:aan...perhepiirissäkin yksi ihminen kärsii leikkausajan siirtelystä juuri hoitajapulan takia (niin kuin varmaan joka puolella muuallakin).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Tässä on taas tutkimus, jota joku toimittaja tulkitsee omien taitojensa ja intressiensä mukaisesti... on ISO vaara, että tehdään liian hätiköityjä johtopäätöksiä - pitäis saada käsiin koko tutkimusraportti.

todellisuudessa osastoja supistetaan/suljetaan ja leikkauksia vähennetään kun ei ole tarpeeksi hoitajia tekemään töitä.

Mutta eikös Kinnunen kritisoi keikkalääkäreiden liiallista määrää - ei hoitajien...  Hallintoa voisi ehkä myös miettiä uusiksi...

Ja leikkauksia kyllä tehdään liikaa/turhaan... sehän oli ihan hyvin selitetty.  Pitääkö tehdä leikkauksia, joista jo etukäteen tiedetään että se ei millääntavalla lisää potilaan hyvinvointia eikä edes pidennä elinaikaa - ei ole siis kustannustehokasta ja leikkausjonot pitenee eivätkä hekään pääse leikkaukseen, jotka siitä hyötyisivät vaan vaivat pahenee leikkausta odotellessa.

Laitospaikkoja on niin paljon, että Suomi voisi hoitaa myös kaikki Viron yli 65-vuotiaat pitkäaikaishoitoa tarvitsevat, sanoo tutkimusta johtava professori Juha Kinnunen lehden haastattelussa.

Miten joku voi edes väittää tuollaista?!?  huh.gif

Tartteeko kaikki, jotka tällä hetkellä laitoksessa on, hoitaa juuri laitoksessa? ...vai riittäiskö joku kevyempi versio esim. tehostettu kotihoito tai tehostettu palveluasuminen? Ja henkilökuntaresurssien kohdentaminen avohoitoon entistä enemmän.

Esim. monet dementikot ovat laitoksessa vain siksi ettei vielä ole joka kunnassa mahdollisuuksia käyttää hyväksi teknologiasovellutuksia dementoituneen turvallisuuden takaamiseksi.

On jotenkin ristiriitaista, että ihmiset eivät halua laitokseen eivätkä välttämättä edes tarvitsisi sitä, mutta silti nimenomaan Suomessa yhä rakennetaan uusia laitospaikkoja  :)

Ehkä pitäis miettiä myös sitä puolta, että mitä pitäis tehdä, jotta ei ihmiset joutuis laitokseen. Kyllähän ne tiedetäänkin, mutta niihin ei saada resursseja, kun niiden vaikuttavuus näkyy vasta seuraavalla tai sitä seuraavalla vaalikaudella...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Auts

Leikkauksia tehdään turhaan joo, sehän on selvää varmaan jokaiselle ilman tutkimuksiakin.

Muttako ettäkö täkö täkö liikaa hoitajia?

No, jotain tällaista osasin odottaa. Tää tutkimus on todellinen vitsi. Jonkun kokoomuslaisen tilaama, ennalta päätetty tulos ja silleen. Sdp, oppositio hiillostaneet sen verta hallitusta/kokoomusta lupauksista että menivät perkele tällaisen tempun tekemään. Tästä lähtien kun joku yrittää penää lisaa liksaa/henkilökuntaa, kokoomus heittää sulle tämän sata sivuisen nivaskan käteen.

Enkö Jio jo noin muutama kuukausi takaperin ennustanutkin jotain tän tyylistä tutkimusta juuri ennen palkkaneuvotteluja

Sanokaa mitä sanotte mutta turha tulla väittää etteikö tää olis harkittu teko  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T

Ja leikkauksia kyllä tehdään liikaa/turhaan... sehän oli ihan hyvin selitetty.  Pitääkö tehdä leikkauksia, joista jo etukäteen tiedetään että se ei millääntavalla lisää potilaan hyvinvointia eikä edes pidennä elinaikaa - ei ole siis kustannustehokasta ja leikkausjonot pitenee eivätkä hekään pääse leikkaukseen, jotka siitä hyötyisivät vaan vaivat pahenee leikkausta odotellessa.

Turhat leikkaukset voivat johtua myös resurssipulasta. Se että potilaalle ja omaisille selvitetään kunnolla ja perusteellisesti miksi leikkauksesta ei ole apua vaatii ehkä jopa enemmän henkilöstöä/aikaa kuin se itse leikkauksen tekeminen. Ja ennenkaikkea se vaatii komptenssia henkilökunnalta, koska ja missä tilanteessa toimenpide on pelastava ja parantava ja koska se on vain tilannetta pahentava, leikkaus on tähän verrattaessa pikkujuttu, peace of cake. Tämän jälkeen riippuen siitä mikä leikkaus on kyseessä ja mikä potilaan kunto on alkaa selvittämään jatkohoitopaikkaa; onko potilaalla tarve kotisairaanhoitoon/apuun vai tarvitseeko hän hoitoa jopa palliatiivisen hoidon parissa -> tarve hyvään hoitoon kasvaa myös tätä kautta.

Mutta eikös Kinnunen kritisoi keikkalääkäreiden liiallista määrää - ei hoitajien...  Hallintoa voisi ehkä myös miettiä uusiksi...

Juuri niin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jio

Enkö Jio jo noin muutama kuukausi takaperin ennustanutkin jotain tän tyylistä tutkimusta juuri ennen palkkaneuvotteluja

-Heh-heh, kyllä tämmösillä uutisoinneilla on tarkoitus nimenomaan murtaa meidän neuvottelu- ja lakkoaseita.

Todennäköisesti lisää on vielä tulossa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pötkö

Niin, siis tarkalleen ottaen missä sitä henkilöstöä on liikaa?

Muistan joskus kuulleeni ( tämä on sitten sitä kuuluisaa joku-joskus-jossain-sanoi-tietoa) että sairaala pystyisi työllistämään ainakin 100 ihmistä vaikka siellä ei olisi yhtään potilasta. Veikkaan että harvassa sairaalassa itse hoitotyössä on liikaa porukkaa. Se onkin sitten eri asia, tarvitaanko noissa byrokratian kehdoissa niin paljon sitä paperinpyöritysporukkaa.

Tuota laitoshoitojuttua olen kyllä itsekin toisinaan miettinyt, kuuluvatko kaikki laitoksissa asuvat vanhukset sinne? Niinkuin tuolla aiemmin joku  mainitsikin, miten olisi lisäresurssit kotihoitoon?

Mutta, ei niin pientä vitsiä ettei totta toinen puoli. Sairaaloissa olisi todellakin työtavoissa tehostamisen varaa. Kaikki me varmaan tiedämme sen älyttömän byrokratian mikä kyseisissä laitoksissa vallitsee. Lisäksi ei ole kerta eikä kaksi kun olen nähnyt että työt tehdään moneen kertaan, mennään perse edellä puuhun. "Kun näin on aina tehty" jne. Joissain asioissa voisi ottaa mallia liike-elämästä, mm. siinä miten vältetään samojen asioiden tekeminen monta kertaa. Johtamistaitoja tarvitaan sairaaloissakin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

Ois hauska nähdä tuo tutkimus. Henkilöstöä on paljon muutakin kuin hoitajat. Puhutaanko tukimuksessa nimenomaan hoitajista vai joistain muista ammattiryhmistä jne. Esim hallintorakenteissa on puskaradion mukaan paljon päällekkäisyyksiä yms.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T

Tuota laitoshoitojuttua olen kyllä itsekin toisinaan miettinyt, kuuluvatko kaikki laitoksissa asuvat vanhukset sinne? Niinkuin tuolla aiemmin joku  mainitsikin, miten olisi lisäresurssit kotihoitoon?

Ruotsissa on jo muutettu vanhushoito siihen suuntaan että "jokaisella vanhuksella tulisi olla oikeus kuolla kotonaan". Homma toimii ihan hyvin kotiavun ja -sairaanhoidon varassa siihen asti kun vanhuksella on omaa toimintakykyä jäljellä. Nyt kun laitospaikkojen määrä on todella alhainen ei niihin hoitokoteihin valitettavasti pääse enää. Takana ollut hyvä idea on muuttunut painajaismaiseen muotoon "Jokaisen on kuoltava kotonaan". Esim. se että et pääse pois kodistasi vaikkapa liian pienen hissin koon takia suhteessa pyörätuoliisi ei ole mikään syy siihen että saisit paikan palvelutalosta, sosiaalitanttojen mukaan ihmisoikeuksiin ei kuulu raikas ilma ja kuulemma sen ikkunan voi aina avata. Lääkärit yrittävät saada vanhuksia mm. dementtia -dg:n alle jotta he saisivat nyt edes jotain turvaa ympärilleen ja kukapa +90v. joka on ollut kotinsa vanki viimeiset kolme vuotta, ei saisi mmt-testistä alhaisia pisteitä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Annastiina

Todellakin kummallista uutisointia koska sairaaloissahan pyörii niin paljon eri ammattikuntien edustajia että aika uskaliasta vetää pelkästä otsikosta johtopäätös että hoitajia on liikaa... Käytännön työssä tämä ei ainakaan näy. Se että potilasmäärät ovat kasvaneet ja samalla toimenpide, yms. määrät johtuu osittain ainakin suomen ikärakenteesta ja siitä että suomalaiset on kuitenkin terveydenhuollon suhteen aika valveutuneita ja hoitoja osataan eikä pelätä vaatia vaikka ammattilaisten mielestä siinä ei ole enää mitään järkeä. Lääkäreillä ei ole aikaa tavata potilasta eikä omaisia ja osittain hoito on edelleen kamalan hajanaista (esim. lääkäri ja hoitajat vaihtuvat joka päivä eli kukaan ei ole täysin kärryillä potilaan tilanteesta eikä myöskään siitä mitä juuri tämä potilas tahtoo sekä hänen omaisensa.

Tuota laitoshoitojuttua olen kyllä itsekin toisinaan miettinyt, kuuluvatko kaikki laitoksissa asuvat vanhukset sinne? Niinkuin tuolla aiemmin joku  mainitsikin, miten olisi lisäresurssit kotihoitoon? 

Ainakin täällä itäsuomessa on kauhea pula palveluasunnoista ja tehostetun palvelun yksiköistä, joten ihmiset jotka pärjäisivät kohtuullisen tuen turvin niissä, hoidetaan tk:n vuodeosastoilla... Entistä huonokuntoisempia potilaita kotiutetaan samaan aikaan ilman että ollaan varmoja hänen pärjäämisestään siellä. Aika usein vastuu siitä todellisesta pärjäämisestä jää sitten omaisille. Joskus olen ainakin itse miettinyt miksi kaikki potilaat halutaan laittaa yksioikoisesti kotiin heti kun kunto sen sallii... Hirmu monelle potilaalle äkillinen kotiututtaminen tuo pelkoa omasta selviytymisestä ja se siellä kotona oleva yksinäisyys onkin sitten jo ihan toinen tarina. Harvoin näitä asioita mietitään siinä vaiheessa kun potilasta kotiutetaan ja sitten potilaan tullessa uudestaan osastolle ihmetellään, että mikäs siellä nyt tuli ongelmaksi...Nykytrendin mukaan dementoituneita potilaita hoidetaan kotona mahdollisimman pitkään ja tämä on varmasti paras paikka niin kauan kuin ihminen pystyy pärjäämään siellä. Mutta entäs dementoitunut, täysin passiivinen vanhus jonka kotiin on asennettu kulunvalvonta, yms. on yksinään päivästä toiseen vankinaan kotona kotipalvelun käydessä siellä kerran tai kaksi. Onko tämä sitä kuuluisaa elämänlaatua sitten??

Osalla potilaista ei ole edes varaa olla kotipalvelun ja kotisairaanhoidon piirissä. Niin kuin kaikki tiedämme avopuolen palveluilla ei ole mitään maksukattoa joten näiden palveluiden maksut voivat nousta pilviin, toisin kuin laitoshoidossa...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sibbe

2-3 kertaa liikaa henkilöstöä ja virkoja!? No leikataanpa tästä terveydenhuollon henkilöstö yhteen kolmannekseen ja istutaan rauhassa kattomaan miten järjestelmä romahtaa. Saako olla popkornia? Onkohan arvon tutkijat unohtaneet että terveydenhuolto toimii kellon ympäri ja näin tehdään paljonkin kolmivuorotyötä?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Osalla potilaista ei ole edes varaa olla kotipalvelun ja kotisairaanhoidon piirissä. Niin kuin kaikki tiedämme avopuolen palveluilla ei ole mitään maksukattoa joten näiden palveluiden maksut voivat nousta pilviin, toisin kuin laitoshoidossa...

Laissa kyllä puhutaan terveydenhuollon maksukatosta, joka on 590 e vuodessa - koskee niin avo- kuin laitoshoitoa. Maksu voi olla enintään 80 % kuukausituloista. Kotipalvelu ja ksh (monissa kunnissa on meneillään valtakunnallinen yhdistetty kotihoito-kokeilu) ovat kunnan omaa palvelutuotantoa, joten kunta itse (sos. ja terv.lautakunta tai perusturvalautakunta) päättää viimekädessä maksuista ja niiden suuruuksista.

Kukaan ei voi jäädä ilman välttämätöntä sairaanhoitoa siksi ettei omat rahat riitä, vaan sitten on oikeutettu toimeentulotukeen, koska kunnan velvollisuus on huolehtia myös heistä, joilla ei ole tuloja tai varallisuutta. Joka kuukausi pitää jäädä hnekilölle käyttövaraa vähintään 80 e/kk:ssa.

Kotihoitohan kuitenkin tulee yleensä kunnalle myöskin halvemmaksi. Ja hyvin harvallahan meistä olisi oikeasti varaa myöskään laitoshoitoon, sillä yksi laitoshoidon vuorokausi tk:ssa maksaa n. 150 e ja tehostetussa asumispalvelussa n. 100 e (yksityiset laitokset ottavat tuommoisia hintoja, mutta kunta maksaa niistä suurimman osan silti ellei ole semmoinen asukas, jolla ei mitkään laitoshoidon tarpeen kriteerit täyty).

Sairaaloissa olisi todellakin työtavoissa tehostamisen varaa. Kaikki me varmaan tiedämme sen älyttömän byrokratian mikä kyseisissä laitoksissa vallitsee. Lisäksi ei ole kerta eikä kaksi kun olen nähnyt että työt tehdään moneen kertaan, mennään perse edellä puuhun. "Kun näin on aina tehty" jne. Joissain asioissa voisi ottaa mallia liike-elämästä, mm. siinä miten vältetään samojen asioiden tekeminen monta kertaa. Johtamistaitoja tarvitaan sairaaloissakin.

Henkilöstöä on paljon muutakin kuin hoitajat. Puhutaanko tukimuksessa nimenomaan hoitajista vai joistain muista ammattiryhmistä jne. Esim hallintorakenteissa on puskaradion mukaan paljon päällekkäisyyksiä yms.

Niin, kyllä varmaan toimintatavoissa olisi kehittämisen varaa ja päällekkäisyyksiä voisi karsia.

Kohta varmaan tulee uusi uutinen, jossa Kinnunen selvittää, mitä tutkimuksessa OIKEASTI tuli tulokseksi....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

2-3 kertaa liikaa henkilöstöä ja virkoja!? No leikataanpa tästä terveydenhuollon henkilöstö yhteen kolmannekseen ja istutaan rauhassa kattomaan miten järjestelmä romahtaa. Saako olla popkornia? Onkohan arvon tutkijat unohtaneet että terveydenhuolto toimii kellon ympäri ja näin tehdään paljonkin kolmivuorotyötä?

Kannatetaan! Pari viikkoa niin ja sen jälkeen keskustelu palkoista ja vakinaistamisesta.

Ja kyllä kiitos, popparit maistuu!  >:D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Hieman samansuuntaisia lukuja on taidettu uutisoida aikaisemminkin, eli kokonaisuudessaan henkilöstöä olisi runsaasti.

En tosin tiedä, miten yhtäpitäviä tilastot ovat, eli onko jossain toisaalla terveydenhuollon rakenne sellainen, että hoitohenkilöstö kuuluukin vaikka palveluihin ja työntekijät tilastoituisivat johonkin muualle. Samalla tekisi mieli vertailla kohdemaita, terveydenhuollon rakennetta, toimivuutta ja tuloksia. Kuten myös vilkaista vertailuvuottakin.

Suomen mallihan on ollut aika laitoskeskeinen, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vaihtelevaa. Kokonaisuudet eivät aina ole löytäneet toisiaan, ja resursseja on hukattu milloin sairaspäivärahoihin, sairauksien kroonistumiseen, pullonkauloihin - tai useisiin erilaisiin peräkkäisiin diagnooseihin, kun sairauden nimi on vaihdellut matkalla vaikkapa analytiikan puuttuessa. Samoin hoitojen tuloksellisuus on saattanut olla hieman hakusessa.

Ihan huono ajatus ei ole henkilökunnankaan kannalta alkaa käydä rakenteita läpi. Toki työntekijää on kohdeltu kuin vierasta sikaa, palkkaus on mitä on, työttömyyttä on ollut, mutta nykytyömäärän puristaminen tulevaisuudessa vähenevällä porukalla ei kuulosta hyvältä. Työntekijät tekevät sitä enemmän työtä, mitä enemmän turhaa tai päällekkäistä hommaa tehdään. Optimi olisi, että töitä olisi sopivasti, työkuorma pienenisi hoito- ja prosessikäytäntöjen parantuessa, ja resurssoinnin osuessa kohdilleen jäisi varaa maksaa parempaa palkkaa. Ehkä ihan tällaiseen ei tulevaisuudessa osuta, mutta nykytilanteessa olisi korjaamista hoitajan hyvinvoinninkin kannalta.

Kuopiolaiseen tapaan kommentit ovat erittäin raflaavia, suoraan sanoen julkisuushakuisia, ja tällaisiahan media rakastaa. On sitten eri asia, onko tällainen tapa uutisoida "tutkimustuloksia" järkevää kenenkään kannalta. Parempi olisi kuitenkin olla pragmaattinen ja rakentava, eikä mesota kuin sika vatukossa väittäen, että kaksi kolmasosaa voitaisiin ikäänkuin irtisanoa porukasta saman tien. En oikein aina pidä näistä kuopiolaisista "helikopteritieteilijöistä" (viittaan aiemmin heidän tekemiin arvioihin helikopteriensihoidon järkevyydestä), mutta kaipa tällä tavalla saa mainetta, kunniaa - ja rahaa jatkotutkimuksiin. Mutta tällaisella semantiikalla saatetaan aiheuttaa myös tuhoa ja harhaluuloja, eikä käynnistää sinänsä potilaan, veronmaksajan kuin ehkä hoitajankin kannalta järkeviä prosesseja.

Tämä kommentti on kirjoitettu lukematta noita lopullisia raportteja.

Editmuoks: Ehkä tässä kaipaisi jopa Tehyltä nasevaa kantaa terveydenhuollon rakenteista, potilaan oikeuksien toteutumisesta, terveydenhuoltohenkilökunnan jaksamisesta/pahoinvoinnista, palkkauksen suuruudesta, ja toisaalta napakkaa kriittisyyttä julkisuudessa olevia mielikuvia ja tutkimuksia kohtaan. Nyt yleisön mielipide on kuitenkin hoitajien palkannostojen puolella, ja nyt pitäisi nousta tiedoilta ja viestintäosaamiselta muiden yläpuolelle, alan, potilaiden ja hoitoprosessien sekä hoidon tehokkuuden asiantuntijaksi. Osaamisella ja oikeaan osuvalla, turhia tunteita itsessään lietsomattomalla kommentoinnilla yhdistää asioita: prosesseja ehkä pitää uudistaa, tavalla, joka huomioi hoitajat ja korjaa myös ehkä palkkatasoa - mutta joka on eduksi potilaille, ja huomioi myös nykyrakenteita kohtaan esitettyä kritiikkiä. Tällä hetkellähän julkisuus alkaa suorastaan huutamaan rakentavia, toimivia ja terveyttä/potilaiden etua/veronmaksajan etua/hoitohenkilöstön hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Eli, mitä ne ovat? Näitä tulisi kyetä esittämään rakentavasti ja eteenpäinvievästi, vihaa lietsomatta tai sortumatta turhaan mediahakuisuuteen. Ja samassa pragmaattisuudessa pitäisi vielä onnistua, kun toimittaja tai kuntatyönantajien edusmies lataa ehkä jauhoja kurkkuun.

Mietin myös, kannattaisiko vaatia hieman tarkempaa analyysiä, mikä on työvoiman tarve - työnantajat, ministeriöt ja nyt sitten kuopiolaistutkijat lataavat aivan erisuuntaisia, jopa eri suuruusluokkia olevia arvioita. Nohevalla analyysillä saattaisi kyetä saamaan enemmän tarkkaavaisia kuuntelijoita kuin nyt työvoimapulaa tai kolminkertaista työntekijäylimäärää manaavat lietsovat. Ehkä pelkällä hyvällä keskustelulla saataisiin jotain aikaan - kuntarakennekeskustelussa tuli pantua vuosipari takaperin merkille valtava kriittisyys ja muutosvastarinta. Tällä hetkellä kuntaliitoksista ainakin keskustellaan tai tehdään selvityksiä peräti sadassa kunnassa...

Ja viimoisena, edelliseen liittyen, mikä on koulutuksen todellinen tarve? Välillä on ihmetyttänyt, että pienessä Perähuitsnevaköyliön kunnassa, jossa hädintuskin pyörii lukio, on terveydenhuolto-oppilaitos. Miksi? Kunnan suuruudenhullua imagoa, työnantajan keinoa pitää työvoiman tarjonta suhteessa kysyntään suurena eli keinona hallita työntekijämarkkinoita? Vai oliko kyseessä vain keino saada valtionapuja muualta ja saada näennäisesti kuntaan verotuloja? Vaikkapa insinöörikunta tai lääkärit ovat aika aktiivisesti kommentoineet koulutusmääriä, kuka mistäkin syystä. Joku toinen ay-liike on taas tehnyt omalle jäsenistölleenkin pitkällä aikavälillä tepposet, kun ay-liikkeen pomot ovat huomanneet, että oma valta ja oma palkka on suorassa suhteessa siihen, montako jäsentä liikkeellä näennäisesti on. Tuntuu, että tuoltakin pohjalta on tehty yhtä jos toista hullua liikettä joissain duunariay-liikkeissä, ja onhan noita jossain melkoisia viitteitä suoranaisesta jäsenmäärien vääristelystäkin...

Vai pitäisikö kuviota sittenkin rakentaa jo näkyvän paikallisen työvoimapulan ja työolosuhteiden välille? Alkaa puhumaan työntekijän aseman korjaamisesta, että työlle olisi ylipäätään tekijöitä, ja alkaa samalla vaatimaan terveydenhuollon prosesseja toimivammiksi muiden edut huomioiden? Nyt pitäisi alkaa tekemään synteesiä ja ottamaan hyvää kantaa, koska julkisuuden luvut alkavat olla niin eri maailmoista: Suomessa käytetään samaan aikaan suhteessa BKT:een hyvin vähän rahaa terveydenhuoltoon samaan aikaan kun siellä on kolminkertainen määrä työntekijöitä tarpeeseen nähden? Se, joka uskottavasti ja perustellusti vääntää nämä kummallisuudet kommenteiksi, joiden taso ylittää selvästi kuopiolaistutkijoiden käsitykset, saa piirun verran jalansijaa seuraavassa mediataistossa. Joka sekin pitäisi pystyä voittamaan yhtä hyvällä argumentoinnilla...

Siinäpä sitä kysymyksiä terveydenhuollon alalle. Jatkuvasti saan viestiä eri puolilla maata sairaaloita kiertävältä kaverilta, että homma on DDR:stä. Se, joka asiallisesti alkaa julkisuudessa kertomaan prosesseja, joilla sekä potilaat että henkilökunta voivat hyvin, saanee tilaa. Takaraivossa pyörähti myös eräs S. Niinistö, joka taitaa olla liikenneonnettomuudessa menehtyneen sairaanhoitajan aviomies, mediahenkilö ja edustaa ymmärtääkseni samaa puoluetta kuin eräs Tehy:n puheenjohtaja...?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
gannet

Mistä kyseinen tutkimus löytyy? Millainen on sen otanta?

Tutkimus kuulostaa tosi epäpätevältä, vaikka sen olisikin tehnyt arvoisa professori. Miten hän on määritellyt senkin, että jostain leikkauksesta ei ole hyötyä ihmiselle? Pistää vihaksi....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Mistä kyseinen tutkimus löytyy? Millainen on sen otanta?

Tutkimus kuulostaa tosi epäpätevältä, vaikka sen olisikin tehnyt arvoisa professori. Miten hän on määritellyt senkin, että jostain leikkauksesta ei ole hyötyä ihmiselle? Pistää vihaksi....

Eiköhän tuo ko tutkimus löydy Kuopion yliopiston terveystaloustieteen ja -hallinnon sydeemeistä.

Hieman samansuuntaisia lukuja on taidettu uutisoida aikaisemminkin, eli kokonaisuudessaan henkilöstöä olisi runsaasti.

Suomen mallihan on ollut aika laitoskeskeinen, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vaihtelevaa. Kokonaisuudet eivät aina ole löytäneet toisiaan, ja resursseja on hukattu milloin sairaspäivärahoihin, sairauksien kroonistumiseen, pullonkauloihin - tai useisiin erilaisiin peräkkäisiin diagnooseihin, kun sairauden nimi on vaihdellut matkalla vaikkapa analytiikan puuttuessa. Samoin hoitojen tuloksellisuus on saattanut olla hieman hakusessa.

Niin, tänäänhän aamu-TV:ssä Kinnunen selitti tutkimuksen tuloksia ja oikaisi toimittajien tulkintaa; SUOMESSA ON LIIKAA HENKILÖSTÖÄ VÄESTÖMÄÄRÄÄN NÄHDEN, EI TERVEYSALAN TYÖHÖN NÄHDEN. Työvoimaa pitäisi kohdentaa nimenomaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja avohoitoon.

Ihan huono ajatus ei ole henkilökunnankaan kannalta alkaa käydä rakenteita läpi.  Optimi olisi, että töitä olisi sopivasti, työkuorma pienenisi hoito- ja prosessikäytäntöjen parantuessa, ja resurssoinnin osuessa kohdilleen jäisi varaa maksaa parempaa palkkaa. Ehkä ihan tällaiseen ei tulevaisuudessa osuta, mutta nykytilanteessa olisi korjaamista hoitajan hyvinvoinninkin kannalta.

Juu, ei ole, mutta kun rakenteiden kehittäminen otetaan esille, niin AINA nousee hirmu tunnepitoinen kohu ja häly joka paikassa, ja ihan samallatavalla hoitajien kuin ylihoitajienkin keskuudessa. Hirveä muutosvastarinta ilman, että edes kuunnellaan lause loppuun. Tähän kyllä pitäisi päästä tulevaisuudessa, koska näiden rakenteiden uudistamisen eteen tehdään tällä hetkellä niin paljon töitä. Mutta taas kerran, ne on eri ihmiset, jotka päättää ja eri ihmiset, jotka kehittää. Eli kehittäjät voivat perustellusti ehdotella, mutta jos poliitikot ja johto vellovat omissa peloissaan ja ennakkoluuloissaan tms., niin rakenteet pysyvät ennallaan - ja siitä ei hyvää seuraa.

Kuopiolaiseen tapaan kommentit ovat erittäin raflaavia, suoraan sanoen julkisuushakuisia, ja tällaisiahan media rakastaa.

Täähän oli selvästi harkittu juttu. Jos tutkimus olisi julkistettu perinteiseen tieteelliseen tapaan, niin eihän se olis koskaan noussut otsikoihin eikä saanut palstatilaa eikä TV-aikaa. Nyt tämä herättää keskustelua ja toivottavasti myös jotain toimenpiteitä rakenteiden uudistamisen suhteen.

Ehkä tässä kaipaisi jopa Tehyltä nasevaa kantaa terveydenhuollon rakenteista, potilaan oikeuksien toteutumisesta, terveydenhuoltohenkilökunnan jaksamisesta/pahoinvoinnista, palkkauksen suuruudesta, ja toisaalta napakkaa kriittisyyttä julkisuudessa olevia mielikuvia ja tutkimuksia kohtaan. Nyt yleisön mielipide on kuitenkin hoitajien palkannostojen puolella, ja nyt pitäisi nousta tiedoilta ja viestintäosaamiselta muiden yläpuolelle, alan, potilaiden ja hoitoprosessien sekä hoidon tehokkuuden asiantuntijaksi. Osaamisella ja oikeaan osuvalla, turhia tunteita itsessään lietsomattomalla kommentoinnilla yhdistää asioita: prosesseja ehkä pitää uudistaa, tavalla, joka huomioi hoitajat ja korjaa myös ehkä palkkatasoa - mutta joka on eduksi potilaille, ja huomioi myös nykyrakenteita kohtaan esitettyä kritiikkiä.

Osui ja upposi, mutta TEHYn nasevaa kantaa ei ehkä kannata odottaa näissä asioissa... tai se olis ainakin ennenkuulomatonta...

Mietin myös, kannattaisiko vaatia hieman tarkempaa analyysiä, mikä on työvoiman tarve - työnantajat, ministeriöt ja nyt sitten kuopiolaistutkijat lataavat aivan erisuuntaisia, jopa eri suuruusluokkia olevia arvioita. Nohevalla analyysillä saattaisi kyetä saamaan enemmän tarkkaavaisia kuuntelijoita kuin nyt työvoimapulaa tai kolminkertaista työntekijäylimäärää manaavat lietsovat.

Sitä tässä yritetään laskea. Vaikkakin kaikkia tahoja tuntuu enemmän kiinnostavan laitoshoitopaikkojen tarve tulevaisuudessa. Olen kyllä aina sanonut, että turha niitä laitoshoitopaikkoja on rakentaa, jos ei samanaikaisesti mietitä henkilökuntainvestointeja, mutta kait se on niin hirvittävä visio, että sitä ei saa analysoida eikä paperille oikeasti laittaa näkyville.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Päivän HS pääkirjoituksessaan jo kritisoi kuopiolaista selvitystä ja sanoo aika karusti Ruokolahden leijonan muuttaneen Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan kesäyliopistoon. Tekstissä käytetään myös termiä populismi, ja toivotaan myös ministerin käyttävän ajantasaisia tietoja päätökenteossa.

Kritiikin kohteena mm. vertailulukujen vanhuus, keskinäisen vertailukelpoisuuden kyseenalaisuus, vertailuvuoden jälkeen tapahtuneet muutokset, tilastoimatta jäävät työtehtävät Suomessa, vanhusten pitkäaikaisyksiköiden nimeäminen toisella tavalla muissa maissa jne. Toki HS ottaa myös kantaa päällekkäisiin toimintoihin, mm. sairaanhoitopiirien määrään - sekä muutosvastarintaan alalla.

Näinpä näin, henkilökuntahan on monessa organisaatiossa itse parannusten este, ja siksi olisikin ehkä henkilökunnalle näppärää, jos työoloja ja työn järkeistämistä eteenpäin vievät uudistusmallit lähtisivätkin työntekijäjärjestöistä. Perinteinen suomalainen politikointitapahan on ollut poterosiilipuolustus, josta ammutaan kaikkea mikä liikkuu. Ei vähiten siksi, että päättäjien taso, populistien mediaseksikkyys ja uudistusten toteutustapa ja lähtökuopat ovat mitä ovat. Siksi tuo edellinen toivomus nousikin esiin, eli jos työntekijä itse osaisi markkinoida uudistuksia, jotka välillisesti tarkoittavat myös heille työolojen kehittymistä. Ikävästi taitavat resurssit vain olla palokuntahommissa eli muualta tulevien huonompien ehdotusten sammuttelussa?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Chine

sen verran löysin tuosta tutkimuksesta järkeä,jos nyt sitä oikein luin. Suomessa tosiaan on SAIRAALOISSA paljon vanhuksia jotka kuuluisivat hoivakoteihin,eivät terveyskeskuksiin ja sairaaloihin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Illya

Kuopion tutkimuksesta:

Vaikka olenkin itse alalla, niin olen joutunut vertailemaan julkisen ja yksityisen sairaanhoidon palveluja vuosikausia. Tämän olen tehnyt yksityisen sairauskuluvakuutuksen turvin, vieläkin mielestäni paras tapa varmistaa asianmukainen kohtelu. Edes hoitohenkilökuntaan kuuluminen ei takaa enää hyvää hoitoa.

Tutkimus on täysin oikeassa siinä, että terveydenhuollon rakenteet kaipaavat uusimista. Sitä ne tosin ovat tehneet koko minun elinikäni, joten vaikea uskoa, että mitään radikaalia muutosta tapahtuu. Terveydenhuollon koneisto on sellainen, että nopea kokonaisvaltainen muutos on mahdoton.

Joitakin yksityiskohtia juolahti mieleen

- Vanhusten hoito on varmaankin suurin yksittäinen epäkohta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tämä tuskin kiinnostaa suurinta osaa tämänkään palstan lukijoita.

- Kokemukseni mukaan julkisen terveydenhuollon puolella yksi pahimpia epäkohtia on sapluuna-ajattelu eli järjen ja älyn käyttö on melkeinpä kiellettyä. Yksityisellä puolella resurssit joudutaan käyttämään tehokkaasti, ja jo ensitapaamisesta lähtien pureudutaan ongelman ytimeen.

- Vähän väliä törmää siihen, että lekurit jättävät huomioimatta hoitajien kommentit. Hoitajilla on kuitenkin paljon sellaista tietämystä, millä asiat saataisiin sujumaan paremmin. Esimerkkejä en viitsi edes ryhtyä luetteloimaan.

- Kun julkisen puolen ruohonjuurilääkärit eivät "ehdi" hoitamaan potilaita niin vielä vähemmän he kouluttavat itseään. Jatkuvasti törmää siihen, että alan tietämys on julkisella puolella vajavaista tai otsikoista luettua.

- Suomessa yritetään pitää yllä sellaista käsitystä, että kotimainen terveydenhoito olisi jotenkin parasta mahdollista. Näinhän se ei suinkaan ole, ja kannattaakin perehtyä EU-jäsenyyden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin hoidattaa itseään muualla.

Lopuksi itsehoitovinkki, jota voitte suositella potilaille:

Paras kombinaatio on se, että hankkii lääkäriksi alan gurun, joka toimii sekä yksityisellä että julkisella puolella ja pitää osaamisensa ajan tasalla. Näin aukeavat ovet uskomattoman kepeästi suomalaisen - ja tarvittaessa ulkomaisen - terveydenhuollon parhaimpaan osaamiseen. Raha ratkaisee näissäkin asioissa. Sorry vaan niitä, joilla on pula käteisestä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Suomessa tosiaan on SAIRAALOISSA paljon vanhuksia jotka kuuluisivat hoivakoteihin,eivät terveyskeskuksiin ja sairaaloihin

Niimpä... mutta luin tässä työni puolesta STM (2007) Pohjoismaiden terveydenhuollon rahoitus- ja palvelujärjestelmien vertailu. Ja tuossa raportissa on mm. sairaanhoitajien määrä/1000 asukasta. Tanskassa on vähemmän kuin Suomessa, mutta ei merkittävästi (Tanskassa 7.0 ja Suomessa 7,6). Sen sijaan Ruotsissa 10,3, Islannissa 13,7 ja Norjassa 14,9!

Norjassa on siis 2 x enemmän sairaanhoitajia kuin Suomessa!

Mutta tietenkin, jos otetaan vertailuun kaikki maat, niin tietty Puolassa, Portugalissa ja Kreikassa on paljonkin vähemmän ... (silti heidän terveysmenonsa asukasta kohti eivät ole olennaisesti pienemmät kuin Suomessa).

Ja edelleenkin - eihän Kinnunen sairaanhoitajien määrää kritisoikaan, vaan ....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×