Jump to content
Sign in to follow this  
Pagba

Nippelitietoja ja satunnaisia kysymyksiä

Recommended Posts

Pagba

Tämä aihe on tarkoitettu radiologiaa koskevien nippelitietojen kertomiseen ja satunnaisten kysymysten esittämiseen. Eli sellaiselle sälälle, mille ei halua tehdä kokonaan omaa aihetta.

Tänään yksi potilas ihmetteli, että miksi lähes jokaisessa röntgenkuvauksessa kehotetaan olemaan hengittämättä. Sehän johtuu siitä, että hengittäessään liikkuu vähäsen ja pikkuinenkin liike tekee hallaa kuvanlaadulle. Valotusaika kun on riittävän pitkä. Sädehoidossa ei hengittämättä tarvitse olla, sillä sädetys voi kestää useita minuutteja. Hengitysliike otetaan huomioon suunnitteluvaiheessakin, joten potilas hengittää normaalisti annos-tt-kuvauksessa toisin kuin diagnostisessa tietokonetomografiakuvauksessa.

Toinen potilas taas ihmetteli, että miksi röntgenhoitaja lähtee niin liukkaasti ulos kuvaushuoneesta kun hän on saanut potilaan aseteltua oikeaan kuvausasentoon. Pelkääkö hän niin paljon säteilyä? Kyllä hän pelkää, muttei säteilyä, jota ei edes huoneeseen tule ennen kuin hän on painanut nappia. Hän pelkää, että potilas liikahtaa pois kuvausasennosta eikä siksi tohdi maleksia napille.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Janne

potilas hengittää normaalisti annos-tt-kuvauksessa toisin kuin diagnostisessa tietokonetomografiakuvauksessa.

Voisitko aukikirjoittaa nämä termit tyhmälle lanssarille? Diagnostisessa ilmeisesti etsitään diagnoosia...  :-

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pagba

Röntgenhoitajan ammattialan eli radiografian voi jakaa karkeasti kahtia: diagnostiseen ja terapeuttiseen. Diagnostinen on suurempi ala ja se kattaa kaikki röntgen-, isotooppi-, magneetti- ja ultraäänitutkimukset. Niillä yritetään saada taudeista ja vammoista selvää eli auttaa diagnoosin teossa. Terapeuttinen radiografia taas on käytännössä sädehoitoa ja siihen liittyviä kuvauksia. Esimerkiksi simulaattorikuvauksilla ei edes yritetä ottaa selville, missä syöpää on, vaan ne ovat osa sädehoidon suunnittelua. Simulaattorissa otetuilla kuvilla ei ole diagnostista arvoa. Niitähän voi olla ns. mittakuva, jossa katsellaan tulevaa hoitoaluetta, määritellään tt-leikkeiden alku- ja loppukohdat ja merkitään tatuointipisteillä merkki- ja linjapisteet ja sitten varsinaiset suunnitelmakuvat. Annos-tt-kuvauksessa ei käytetä varjoaineita eikä spiraalitekniikkaa, vaan otetaan esimerkiksi sentin välein leikkeitä. Niiden pohjalta sitten tehdään annossuunnitelma fyysikon, onkologin ja röntgenhoitajan yhteistyönä.

Angiografia on jaon sotkeva alue. Se on diagnostista mutta myös terapeuttista. Tukoksia valtimoissa todetaan angiografiassa mutta myös korjataan pallolaajennuksella. Angiografiajaksolla röntgenhoitajaopiskelijatkin oppivat steriilin pöydän teon käytännössä.

Sinällään erikoisalamme voisi merkitä pikemminkin radiografiaksi kuin radiologiaksi (joka on radiologien eli röntgenlääkärien alaa), mutta tunteeko kukaan sitä sanaa? "Hoitotyö röntgenissä" myös on hieman harhaanjohtava, vaikka suurin osa röntgenhoitajista siellä työtä tekeekin. No mitäs, kyllä noista ala selviää.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Janne

Angiografia on jaon sotkeva alue. Se on diagnostista mutta myös terapeuttista. Tukoksia valtimoissa todetaan angiografiassa mutta myös korjataan pallolaajennuksella. Angiografiajaksolla röntgenhoitajaopiskelijatkin oppivat steriilin pöydän teon käytännössä.

Onko sydänasemien angiosaleissa työskentelevät hoitajat rtg-hoitajia, vai on siellä myös sairaanhoitajia? Ja mikä on työnjako, jos siellä työskentelee usempia ammattikuntia?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Annastiina

Ainakin meilläpäin toimii angiotiimi jossa on röntgenin porukkaa (2 henkeä) ja myös yks angio-sh lekureiden apuna...Lähinnä sh:n toimenkuvana on toimenpiteen kirjaaminen ja lääkkeiden antaminen jos on tarvetta... Röntgenhoitaja oli ns. instrumenteissa ja toinen toi tarvikkeita tarpeiden mukaan, touhus jotain tietokoneen kanssa (joku kertokoon enemmän kun itellä ei tästä mitään käsitystä)... Näkemäni malli on tietty vain yksi ja tapoja on varmasti niin monia kun on sairaaloitakin...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest nina-milla

Kuka tulkitsee kuvat? Kauanko vastausten saaminen kestää? huh.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pagba

Röntgenlääkärin eli radiologin hommiahan kuvien tulkitseminen on. Riippuu sitten kuvantamisyksikön käytännöistä ja ruuhkatilanteesta kuinka kauan kestää ennen kuin sanelu on lähettävän lääkärin käytettävissä. Henkilökunta voi tutkimustilanteen yhteydessä arvata suht luotettavasti milloin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Kirurgi saattaa myös tulkita kuvat, jos on kyse kirurgisesta tapauksesta. Samoin välillä myös sisätautilääkäri tulkitsee.

Share this post


Link to post
Share on other sites
velo

Sydänangioissa kuten myös isotooppiosastoilla työskentelee myös bioanalyytikkoja/laboratoriohoitajia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
murre

Tehtyjä radiologisia tutkimuksi voi toki TULKITA kuka tahansa, mutta lausunnon antaa (kirjallisesti) tutkimuksen tehnyt (mukana ollut) radiologi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lääkärihoitaja

Tehtyjä radiologisia tutkimuksi voi toki TULKITA kuka tahansa, mutta lausunnon antaa (kirjallisesti) tutkimuksen tehnyt (mukana ollut) radiologi.

Eipä kuule radiologi jokaiseen kuvaukseen voi henk.koht osallistua.

Share this post


Link to post
Share on other sites
murre

Tuossa edellä puhuttiin " maksan viipalekuvauksesta", niissä yleensä on radiologi läsnä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eli

Linkkejä tai hyvä laatuisia kuvia...Hjälp!!!

Mammorafiasta = siis itse tilanteesta .Millanen laite ja miltä se ottaminen näyttää.

Jos energiaa ja auttamis halua liikenis niin, etsin myös kuvia biobsiasta ja / tai välineistä

Guugelista löytyy vaikka mitä... :- kuvia rintasyövästä, mutta hyviä tutkimus ja hoito kuvia uupuu.

Thanks. *pyhimys*

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kirsihi

Angiografiasta

Täällä päin angiografian potilasohjeessa kehoitetaan jättämään metformiini pois kaksi päivää ennen toimenpidettä, mutta seuraavista päivistä ei ole mainintaa.  Angiografian jälkeen ilmeisesti kontrolloidaan kreatiniini (seuraavana aamuna)? En tunne radiologiaa ja  tuntuu että ohjeet vähän vaihtelevat tuossa asiassa (toisissa tauko ennen, toisissa jälkeen). Käypä hoitoakin katsoin ja käsitin, että krea-kontrolli on avainasia... Sen sairaalan ohjetta toki noudatetaan, jonne potilas menee.  Miten muuten potilaan kotiutus, jos krea olisi koholla - kotiutuisiko hän suunnitellusti vai jäisikö sairaalaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Naina

Angiografiasta

Täällä päin angiografian potilasohjeessa kehoitetaan jättämään metformiini pois kaksi päivää ennen toimenpidettä, mutta seuraavista päivistä ei ole mainintaa.  Angiografian jälkeen ilmeisesti kontrolloidaan kreatiniini (seuraavana aamuna)? En tunne radiologiaa ja  tuntuu että ohjeet vähän vaihtelevat tuossa asiassa (toisissa tauko ennen, toisissa jälkeen). Käypä hoitoakin katsoin ja käsitin, että krea-kontrolli on avainasia... Sen sairaalan ohjetta toki noudatetaan, jonne potilas menee.  Miten muuten potilaan kotiutus, jos krea olisi koholla - kotiutuisiko hän suunnitellusti vai jäisikö sairaalaan?

Jossain lukee, että 2 pvä olis vielä tauolla, mut muistaakseni seuraavana päivänä vois jo ottaa

jos krea normaali, eikä siis ole ollukkaan koholla. Ja joo krea kontrolli seur aamuna. Nesteytystä ja

eiköhän sitte kotiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sini

Jos Krea on koholla ennen angiota, nesteytetään jo etukäteen ja nesteytystä jatketaan toimenpiteen jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kirsihi

Kiitos vastauksista, verisuonikirurgisen osaston toiminta ei ole tosiaan kovin tuttua. Ja ihmetyttää, kun ohjeet angio- ja metformiiniasiassa vaihtelee. Mutta joo, siis jos krea on (ennen) angiota tai sen jälkeen koholla, niin nesteytetään osastolla. Munuaisten toiminta siis kontrolloitu, kun asiakas tulee takaisin kotihoitoon..?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sini

Pitäisi olla. Ja yleensä lääkäri myös määrä kotiutuessa jatkokontrollit, jos ne ovat tarpeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Vieras

Metformiini-ohjetta kyselin lääkäriltä, röntgen-osastolta ja katsoin netistä kolmesta eri paikasta. Sain viisi erilaista vastausta. Siis joka paikasta tuli erilainen ohje. Eivät ole kovin hyvin hommat hanskassa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kunkku

Metformiini-ohjetta kyselin lääkäriltä, röntgen-osastolta ja katsoin netistä kolmesta eri paikasta. Sain viisi erilaista vastausta. Siis joka paikasta tuli erilainen ohje. Eivät ole kovin hyvin hommat hanskassa. 

 

Sen rtg:n ohje, jonka toimenpiteeseen olet menossa. Nämä asiat ei yleensä ole mitään "se on juuri näin" juttuja, sen takia ohjeet voi vaihdella.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest

Nythän aika monessa paikassa on luovuttu tuosta metformiinin tauottamisesta ennen varjoaineen antoa, tauotus on vasta annosta 2 vkr eteenpäin. Varjoaineen anto voi aiheuttaa akuutin ja tilapäisen munuaisten toimintahäiriön, jonka seurauksena se metformiini ei pääsisikään erittymään pois kehosta. Metformiinin kertyminen voi aiheuttaa maitohappoasidoosin ja kuoleman. Kuitenkin jos voidaan todeta kontrollissa munuaisten toimivan hyvin varjoaineen annon jälkeen, metformiinin voi aloittaa sen parin päivän tauon jälkeen uudelleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

×
×
  • Create New...