Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

sp

Lapsen elvytys ja nestehoito

Recommended Posts

sp

Kun esim. 3 vuotiasta lasta elvytetään, joka on kuristunut ja tästä syystä mennyt elottomaksi, ja joudutaan defibriloimaan kammiovärinän vuoksi, joka on todella harvinainen rytmi terveillä lapsilla,

Niin, kuinkas tuo nestehoito toteutetaan tällaisissa tilanteissa??? 3 vuotias tarvitsee noin, painosta riippuen, (oletetaan että painaa 13 kg) 1 150 ml/vrk. Laitetaanko elvytystilanteessa tippumaan esim. 100 ml:an pussi vai voidaanko laittaa enemmänkin?

Entä kun ollaan annettu adrenaliinia, niin voidaanko infuusiopussia puristamalla antaa kyytiä adrenaliinille vai tuleeko antaa ruiskulla boluksena infuusionestettä?

Olisin kiitollinen vastauksista, kun kovasti on mietityttänyt tuohon lapsen elvytykseen liittyviä asioita.

Itse en ole löytänyt oikein mistään mitään hyvää lähdettä, josta näitä asioita saisi lueskella. Duodecimissähän on, mutta ei siellä niin hyvin ja tarkkaan kerrota lapseen liittyvistä toimenpiteistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mats

Kokemusta asiasta ei ole, mutta vastaanpa miten minä ole asian käsittänyt.

Niin, kuinkas tuo nestehoito toteutetaan tällaisissa tilanteissa??? 3 vuotias tarvitsee noin, painosta riippuen, (oletetaan että painaa 13 kg) 1 150 ml/vrk. Laitetaanko elvytystilanteessa tippumaan esim. 100 ml:an pussi vai voidaanko laittaa enemmänkin?

Kyllä minusta voi laittaa 500 ml pussin. Pienillä lapsilla pitää vain oikeasti seurata sitä tiputusnopeutta ja pitää se hitaalla jos ei muuta syytä ole nesteyttää.

Entä kun ollaan annettu adrenaliinia, niin voidaanko infuusiopussia puristamalla antaa kyytiä adrenaliinille vai tuleeko antaa ruiskulla boluksena infuusionestettä?

Eiköhän se riitä, että ihan rullasulkijasta lisää virtausta hetkeksi. Enpä ole aikuisillakaan koskaan infuusionestepussia puristanut ja lapsilla tarvitaan varmastikin aikuista pienempi nestemäärä huuhtelemaan lääke eteenpäin.

Pienillä lapsilla pinnalliset laskimot saattavat olla huonosti nähtävissä. Siksi kannattaa muistaa intraosseaalineulan olemassaolo. Sillä voi hoitaa nesteytyksen ja lääkityksen luuytimen kautta aivan kuten suonensisäisestikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Herra47

Muistelisin että 20ml/kg olisi lapselle hyvä täyttö akuuttitilanteessa, jossa pitää kiertävää volyymia lisätä. (kuten nyt vaikka elvytys) Hypovoleemiselle lapselle voi saman pikatäytön toistaakkin jos RR ei ensimmäiseen täyttöön reagoi (septinen sokki yms.) Mutta parraiten varmasti lasten akuuttitilanteisiin perehtynyt osaisi vastata.  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
sp

KIITOKSIA!!!

Olen siis ajatellut pienessä mielessäni asiat aivan samalla tavoin.

Intraosseaalineula taitaa ollakin yleensäkin paras ratkaisu tuollaisissa tilanteissa, ainakin olen kovasti työelämässä asiasta kuullut ja lukenut käypä hoidosta  ;)

Olen itse ollut tilanteissa, joissa aikuista elvyttäessä on aina lääkkeen annon jälkeen puristettu infuusiopussia, jotta saadaan tehokkaasti lääke keskeiseen verenkiertoon paineluelvytyksellä.

Mutta KIITOKSIA vielä kerran! Tämä jo auttoi  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Jizis

Ja tietenkin toivoa, ettei ikikuuna päivänä tarttis joutua tilanteeseen, jossa joutuu elvyttämään lasta..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lanssari

Jizis on oikeassa, lapsen elvytys saa kaljupäänkin harmaantumaan ennenaikaisesti. Mutta muutama nyanssi, joihin olen törmännyt lapsen elvytyksessä (itselleni osunut 6kpl cry.png ) sairaalan ulkopuolella:

- V. jugularis externa on useimmiten hyvin saatavilla aivan pienelläkin lapsella vastoin yleistä käsitystä. Sininen tai pinkki kanyyli sisään ja vot. Pienillä lapsilla myös kyynärtaive onnistuu maltilla ja itse ainakin välttelen io-neulaa viimeiseen saakka.

- Lapsen intubaatio helpottuu huomattavasti iän karttuessa, ollen vaikeimmillaan alle 6kk ikäisillä. Lisähaasteen toimenpiteeseen tuo putken koon valinta, sen pitäisi olla juuri oikea. Isoa ei saa atraumaattisesti paikoilleen ja pieni falskaa. Näissähän ei ole kuffia. Lisäksi putken syvyyden määrittäminen voi olla todella hankalaa. Yleisesti näkyvyyden saavuttamista ei pidetä hankalana asiana - suora kieli skooppiin alle 1v ikäisille. En tiedä, onko pediatrisia larynxmaskeja, mutta voisi olla ainakin alkuun hyvä vaihtoehto ilmatieksi.

- Defibrilloinnista: käytössä tulee tietenkin olla manuaalinen defi, josta saa oikeat joulet valittua sekä oikean kokoiset elektrodit - mieluiten tarrat, jotka asetetaan anterior-posterior. Kuten ketjun aloittaja jo sanoi, lapsen värinä on äärimmäisen harvinainen. Tavallisimmat lähtörytmit lienevät pea ja asystole, johtuen elottomuuden perussyistä (hapenpuute ja hypovolemia)

- Lääkehoidosta löytyy tietoa siitä taulukosta, joka löytyy tietenkin jokaista lasten setistä - vai? Itse olen törmännyt tilanteeseen, jossa annettiin käsien puutteen vuoksi adrenaliinia 2mg intubaatioputkeen ja vähän ringeriä perään ja tepsi.

Mutta pahin kaikista on rutiinin puute. Tätä tosiasiaa ei voi korjata mitenkään, on vain luettava läksyt ja luovittava tilanteen mukaan niin, että omaisille ja ennen kaikkea itselle jää perusteltu syy olettaa, että kaikki mahdollinen on tehty. Paha mieli tulee joka tapauksessa pitkäksi aikaa, lopputuloksesta riippumatta. On se niin luonnonvastainen ja stressaava tilanne kaiken kaikkiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Buddha

Miksi vältellä i.o.-neulaa? Itse en enään edes muuta vaihtoehtoa harkitse lapsi hätätilapotilaan kohdalla ! Lääkkeet ja nesteet aivan yhtä helposti annosteltavissa, antaa myös tilaa samanaikaiseen pääpuolessa työskentelyyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pernasoppa

- Lapsen intubaatio helpottuu huomattavasti iän karttuessa, ollen vaikeimmillaan alle 6kk ikäisillä. Lisähaasteen toimenpiteeseen tuo putken koon valinta, sen pitäisi olla juuri oikea. Isoa ei saa atraumaattisesti paikoilleen ja pieni falskaa. Näissähän ei ole kuffia. Lisäksi putken syvyyden määrittäminen voi olla todella hankalaa. Yleisesti näkyvyyden saavuttamista ei pidetä hankalana asiana - suora kieli skooppiin alle 1v ikäisille. En tiedä, onko pediatrisia larynxmaskeja, mutta voisi olla ainakin alkuun hyvä vaihtoehto ilmatieksi.

Pikkurillin kokohan on hyvä putken koon muistisääntö. Ja larynxmaskejahan on ihan keskosillekin asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lanssari

Miksi vältellä i.o.-neulaa? Itse en enään edes muuta vaihtoehtoa harkitse lapsi hätätilapotilaan kohdalla ! Lääkkeet ja nesteet aivan yhtä helposti annosteltavissa, antaa myös tilaa samanaikaiseen pääpuolessa työskentelyyn.

Makuasia. On toki olemassa tutkittua tietoa io:n eduista ja haitoista mutta itse olen tottunut käyttämään iv-reittiä. Pääpuolessa mahtuu tekemään just samat jutut io:lla tai vje:lla. Kuitenkin ilmatie on ensisijainen asia, sen jälkeen voi viritellä sitä tippaa joten kumpikaan ei hankaloita toistaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lanssari

Pikkurillin kokohan on hyvä putken koon muistisääntö. Ja larynxmaskejahan on ihan keskosillekin asti.

Pikkurillin koko on tunnettu muistisääntö, mutta omalla potilasaineistolla puhdas mutu on se, että anestesialekurit ovat käyttäneet isompaa tai pienempää putkea. (Olen nääs verrannut putkea ja pikkurilliä sopivan paikan tullen  :)). Tuntuu isolta erolta, jos pikkurilli on 3mm ja lekuri laittaa 4,5mm putken...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Söppe

Putken laskukaava on 16+ikä/4. Ainaskin HUS ohjeen mukaan. Pikkurilli sääntökin on ihan toimiva.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mko.

Käypä hoito -suositushan sanoo lapsen elvytyksestä, että jos iv-yhteyttä ei saada ensiyrittämällä tulee viivyttelemättä ottaa käyttöön io-neula. OYS:n ohjeissa on tuo sama kaava minkä Söppe mainitsikin. Lapsen tehoelvytyksen perusnesteenä ringer 20ml/kg.

Share this post


Link to post
Share on other sites
X-2

Meillä myös ohjeistuksessa suoraan io-neulaan jos ei näkyvää suonta näkyvissä. Nyrkkisääntönä alle 4 - vuotiaille 100 ml pussi ja vanhemmille 500. Muut koot katsotaan taulukosta. ( ensihoidon taskuopas ). Anoksian kautta asyyn menneillä ei huolta tuosta värinästä joten deffa vain monitorointia varten. Ennuste on yleensä huono kaikkien lasten kohdalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lanssari

Meillä myös ohjeistuksessa suoraan io-neulaan jos ei näkyvää suonta näkyvissä. Nyrkkisääntönä alle 4 - vuotiaille 100 ml pussi ja vanhemmille 500. Muut koot katsotaan taulukosta. ( ensihoidon taskuopas ). Anoksian kautta asyyn menneillä ei huolta tuosta värinästä joten deffa vain monitorointia varten. Ennuste on yleensä huono kaikkien lasten kohdalla.

Tarkoittanet, että lähtörytminä olisi vf. Olen itse ollut tilanteessa, jossa hukuksiin joutunut lapsi saatiin asy:sta addulla ja painelulla käyntiin, 30 sekuntia meni ja värinään. Johtuen kaiketi adrenaliiniburstista ja asidoottisuudesta...

Share this post


Link to post
Share on other sites
vierailija

Putken koko on vastasyntyneillä n3,5, 6kk:n ikäisillä n4,0, vuosikkailla n4,5 ja tätä vanhemmilla

4,5+ ikä/4 eli 2vuotiaalla 4,5+(2/4)=5.Pikkusormen koko käy hyvin myös.Pieni falskaus ei haittaa,kun anestesiakaasuja ei käytetä: rintakehä liikkuu hyvin vaikka putki falskaisikin hieman.

Kuffillistakin putkea voi käyttää,tällöin valitaan yhtä kokoa pienempi putki kuin muutoin.Lasten intubaatio on yleensä helpompi kuin aikuisen, joskin kokemus tietysti helpottaa,mutta ensihoidossa sitä ei kovin paljon tule.Larynksmaskeja on vastasyntyneillekin.

Nestehoidossa hypovoleemiselle kirpulle 20ml/kg on hyvä ja jatko vasteen mukaan= toista tarvittaessa.

Hätätilanteessa sitä laimeampaa 0,1mg/kg adrenaliinia voi antaa intubaatioputkeen 1-3ml/kg, esim vastasyntyneelle yleensä n 5ml.Painottaisin kuitenkin,että TÄRKEIN hoito on ventilaatio! lapsihan menee bradyyn ja ed asyyn nopeastikin jos hapetus ei pelaa. Jos et saa hapetettua niin kaiken muukin voi unohtaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...