Jump to content
MAINOS

Kauanko tämä voi jatkua


Rokkihippipunkkari

Recommended Posts

Olen nyt neljättä vuotta "sijaisena" eräällä tk:n osastolla. Määräaikaisiin työsopimuksiin on kyllä syy, teen hoitajaa, joka ei terveytensä puolesta pysty tekemään työtä tällä osastolla. Välillä kyseinen ihminen on virkavapaalla, ja töissä jossain muualla, välillä taas sairaslomalla. Välillä käy kokeilemassa osastolla olemista. Ymmärrän kyllä häntäkin, ei kai ole mitään mieltä irtisanoa itseään vakituisesta toimesta, eikä ihmisessä itsessäänkään mitään vikaa, mutta pikkuhiljaa on alkanut kypsyttämään. Ikuisestiko joudun sijaisena roikkumaan, miten kauan joku voi pitää itsellään tointa, jossa ei ole moneen vuoteen pystynyt olemaan? Meillä on kyllä pitkäaikaisten sijaisten asema hyvä, työvuorolista ja lomat rullaa kuten vakituisellakin porukalla, koulutuksiin olen päässyt yhtälailla, työkaverit on ottanut joukkoonsa, välillä ihan unohtaa olevansa vain sijainen  :( Eikähän tämä mun sijaisena viettämä aika vielä ole mitään verrattuna siihen, mitä monilla muilla. Suullisesti on lupailtu, että töitä kyllä piisaa, mutta entäs jos ei kuitenkaan. Pomon kanssa otin tämän asian puheeksi, hän vain sanoi, ettei tietenkään tilanne voi jatkua ikuisesti. Paljon lohduttaa, kun  samaa on hoettu jo jonkin aikaa.  Tuntuu vaan, ettei tulevaisuutta oikein voi suunnitella eteenpäin, ja kauhistuttaa joku asuntolainan ottokin, joka nyt on meille hyvinkin ajankohtainen asia. Pahoina päivinä mietin tosissani työpaikan vaihtoa, sillä töitähän varmasti on saatavilla, mutta sitten taas toisessa vaakakupissa painaa työpaikan mukava ilmapiiri, eikä työ muutenkaan paskempaa ole.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Niin kauan kuin itse siihen olet valmis.

Iloinen voi olla siitä, että on töitä. Ja hyvälle tekijälle töitä riittää, ainakin nykyään. Voin suositella punnitsemaan hyvät ja huonot puolet siitä, että on nykyisessä työssä tai ei ole. Itse kylläkin etsin vakipaikkaa ahkerasti ollessani sijaisena, vaikka työ ja työkaverit olivat ok. Hyvästä työyhteisöstä luopuminen tietenkin mietityttää, kun uuden paikan työilmapiiristä ei oikein etukäteen voi tietää.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ei ole mitään mieltä tehdä työtä ,joka vie kaikki voimat.Se ponnistus minkä joutuu tekemään vaihtaakseen työpaikkaa ei ole niin ylivoimainen etteikö siihen pysty.Jos jatkuvasti on tarve sairaslomalle tai virkavapaalle ,niin se on selkeä merkki siitä ,ettei kannata roikkua niissä hommissa.Maailmassa on tilaa muuallakin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Sanopa se sille, jota sijaistan. Tänään sain kuulla, että määräyskirja odottaa jo valmiin pomon pöydällä, muttei siinä ole mitään päivämäärää vielä, kun kyseinen ihminen ei ole ilmoittanut jatkoistaan nyt mitään, että mitä aikoo tehdä. Suullisesti olen kyllä saanut lupauksen, että työni jatkuvat. Tämän hetkinen määräsykirjahan mulla on toukokuun loppuun. Ja kesäloma mulla on laitettu heinäkuuksi, että silleen.  :-X Ja eihän sitä tietenkään tiedä, josko mä sitä vakipaikkaa ikinä saisinkaan, vaikka tämä ihminen päättäisikin irtisanoa itsensä...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...