Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Vieras: MaisyMouse

Sairaanhoitaja=lääkäri

Recommended Posts

Vieras: MaisyMouse

Onko teidän työpaikoillanne tuollaista ilmiötä? Kun välillä (tai siis aina..)tuntee itsensä ihan aivokääpiöksi, että ei tiedä mistään mitään vaikka kai sitä todellisuudessa tietääkin. Vai olenko ainoa.. Jos osastolla on opiskelijoita niin sitä on ihan kauhuissaan että "älkää nyt kysykö sit mitään vaikeeta, mä en tiedä kumminkaan" (Siis tätähän ei sanota ääneen mut tollanen olo tulee.) Sit kun on olemassa niitä kolleegoita jotka ei ikinä sano että "en tiedä" vaan ne tuntuu tietävän ihan kaikista asioista kaiken ja vielä vähän paremmin ja enemmän kuin lääkäri konsanaan. Tulee mieli sanoa että voisko ne hakeutua vaik lääkikseen.. ;D Mutta siis tällaista vaan olen täs pohtinut pidemmän aikaa että pitääkö se tässä vaihtaa jo alaa jollekin missä ei tarvis koko ajan stressata kun pitäis hallita niiiin paljon asioita. Muuten kyllä tykkään työstäni. Vastatkaa nyt viisaammat että onko kellään muulla vastaavia ajatuksia vai olenko yksin tyhjän pääni kanssa... :-X

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
neea

Onko teidän työpaikoillanne tuollaista ilmiötä? Kun välillä (tai siis aina..)tuntee itsensä ihan aivokääpiöksi, että ei tiedä mistään mitään vaikka kai sitä todellisuudessa tietääkin. Vai olenko ainoa.. Jos osastolla on opiskelijoita niin sitä on ihan kauhuissaan että "älkää nyt kysykö sit mitään vaikeeta, mä en tiedä kumminkaan" (Siis tätähän ei sanota ääneen mut tollanen olo tulee.) Sit kun on olemassa niitä kolleegoita jotka ei ikinä sano että "en tiedä" vaan ne tuntuu tietävän ihan kaikista asioista kaiken ja vielä vähän paremmin ja enemmän kuin lääkäri konsanaan. Tulee mieli sanoa että voisko ne hakeutua vaik lääkikseen.. ;D Mutta siis tällaista vaan olen täs pohtinut pidemmän aikaa että pitääkö se tässä vaihtaa jo alaa jollekin missä ei tarvis koko ajan stressata kun pitäis hallita niiiin paljon asioita. Muuten kyllä tykkään työstäni. Vastatkaa nyt viisaammat että onko kellään muulla vastaavia ajatuksia vai olenko yksin tyhjän pääni kanssa... :-X

Mulla on kollega, joka aina on tietävinään kaiken. Jos jotain joku kysyy, josta se ei tiedä niin se kääntää selkänsä ja sanoo jotain epämääräistä. Ammatillisuuteen kuuluu ottaa asioista selvää. kyllä mä kehtaan sanoa opiskelijoille ja työkavereille, että "ei harmainta aavistustakaan". Ei sen pitäisi heikentää kenenkään luottamusta tai kunnioitusta ( tai jotain... en nyt saa oikeaa sanaa mieleeni)

Ammatissa pitää kehittyä, oppia uutta. Kyllä mun kokemuksella opiskelija kysyy sellaiselta hoitajalta jolta löytyy faktaa... vaikka hetken päästä.

Et sinä yksin ole, kaikki me painitaan saman asian kanssa. Huumorilla vaan...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: MaisyMouse

No huh, jo helpotti! Joo mulla ei ole ollut ohjattavana ku yks opiskelija jolle mä sanoin heti jakson alussa että "mä en sit tiedä kaikkea mut otetaan sit yhdessä selvää jos joku sellanen asia tulee vastaan." Yks kollega on juu tosiaan sellainen että "hän on aina oikeassa" ja sit se selän takana puhuu muista että "kuinka se ton asian teki tollain, voi kamala sentään!" No, välillä tohon tulee syyllistyttyä itse kukin. (Siis en minä tietenkään  ;D)

Mutta.. eteenpäin rämmitään!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
neea

No huh, jo helpotti! Joo mulla ei ole ollut ohjattavana ku yks opiskelija jolle mä sanoin heti jakson alussa että "mä en sit tiedä kaikkea mut otetaan sit yhdessä selvää jos joku sellanen asia tulee vastaan." Yks kollega on juu tosiaan sellainen että "hän on aina oikeassa" ja sit se selän takana puhuu muista että "kuinka se ton asian teki tollain, voi kamala sentään!" No, välillä tohon tulee syyllistyttyä itse kukin. (Siis en minä tietenkään  :-X)

Mutta.. eteenpäin rämmitään!

Ihan ku oltais samassa duunissa... Ilmeisesti näitä huonon isetunnon omaavia on jokaisella osastolla.

Tuolla asenteella , viestität eteenpäin opiskelijolle, miten asioista otetaan selvää ja ehkä tulevat sukupolvet eivät tunne huonommuutta kuten me.

Ja vielä...omilta opiskeluajoiltani mieleenpainuvia, läheisempiä ja turvallisipia olivat ohjaajat jotka aidosti ohjasivat. Heihin samaistui ja tunsi "kollegiaalisuutta".

Toki on osastoilla hoitajia joilla on vankka kokemus ja laaja "tietokanta", toiset vaan ovat teoreettisempia.

Lykkyä pyttyyn! Taas opittiin uutta. ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×