Jump to content
MAINOS

Hoitajat lakkoon


StarOfLife

Pitäsikö hoitajien mennä lakkoon?  

79 members have voted

  1. 1. Pitäsikö hoitajien mennä lakkoon?

    • Kyllä
      81
    • Ei
      9
    • En osaa sanoa..
      8


Recommended Posts

kuljetusala sai taas parin päivän lakkoilulla +6%...prkl...

Niimpä pitäsikö meidän tehdä samat?

Ku tutkituttaa piäsä, ni suap oekkeet liäkkeet..

Link to comment
Share on other sites

Eipä se hoiturilakko mitään vaikuttas kumminkaan, kun ei sairaaloita voi kokonaan henkilökunnatta jättää. Sitte varmaan jotain tapahtuskin jos ihan joka ikinen hoituri kerta kaikkiaan jättäs vaan menemättä duuniin. Vaan mitäpä mä tässä kommentoin kun en kuulu liittoonkaan.....

Eteenpäin menoa sekin on kun nenälleen kaatuu.

Link to comment
Share on other sites

Mä oon sitä mieltä et toi AKT:n touhu on akkamaista. :-X Siis vois vähän harkiten noita lakkoja pitää... Monestakin syystä. Mut joo, hoitajat vois mennä lakkoon, mut sekin pitäis tehä sit HARKITEN ja oikeana ajankohtana. Kuten vaik nyt kun ihmiset pelkää pandemiaa...  :) (Muistakaa, että on perjantai ku mä kirjoitan tätä...  :P)

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Link to comment
Share on other sites

Julkinen sana tuomitsisi hoitajien lakon alta aikayksikön ja kääntäisi yleisen mielipiteen lakkoa vastaan.

Kuten viimeksikin.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Julkinen sana tuomitsisi hoitajien lakon alta aikayksikön ja kääntäisi yleisen mielipiteen lakkoa vastaan.

Kuten viimeksikin.

Siinä auttaisi hyvä viestintä hoitajien liiton puolelta. Annettaisiin ihmisten ymmärtää, mikä mättää ja miksi näin tehdään. Luulen kuitenkin olevan yleisessä tiedossa tämän alan ongelmien (mm. alipalkkauksen).

Tietenkin, TEHYltä tuskin voi odottaa minkäänlaista positiivista viestintää mahdollisessa lakkotilanteessa, josseivät sitä itse ole ajamassa (mikä tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta).

Link to comment
Share on other sites

Julkinen sana tuomitsisi hoitajien lakon alta aikayksikön ja kääntäisi yleisen mielipiteen lakkoa vastaan.

Kuten viimeksikin.

Niin, kyllä hoitajista hyvin äkkiä tehdään mediassa rahanahneita, laiskoja ja tyhmiä tyyppejä, jotka istuvat vain kahvihuoneessa. Kehtasivatkin viime lakon aikana näyttää (uutisissa) kuvaa, jossa hoitajat istuvat lakisääteisellä tauollaan syömässä. "Suuri yleisöhän" pitää hoitajan ruokataukoa laiskotteluna. Ja sitten sitä skeidaa, että "ei raha voi olla ainut motiivi hoitaa sairaita ihmisiä" alkaa tulla joka tuutista seuraavaksi. Jne. Jne.

Siis onhan se väärin, että hoitajat eivät voi mennä lakkoon, jolla olisi jotain vaikutusta. Toisaalta olis sekin väärin, että sairaat (ja kaikista puollustuskyvyttömimmät) ihmiset joutuisivat kärsimään poliitikkojen munauksista, joihin he eivät ole millään tavalla syyllisiä. Mutta semmoinen pitäis olla, että kaikki kansanedustajat yms. riviin vaan odottamaan ppkl:lle omaa vuoroaan. Ja neljän hengen huoneeseen aina sairaalahoidon aikana. Kuten muutkin ihmiset.

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Siinä auttaisi hyvä viestintä hoitajien liiton puolelta. Annettaisiin ihmisten ymmärtää, mikä mättää ja miksi näin tehdään. Luulen kuitenkin olevan yleisessä tiedossa tämän alan ongelmien (mm. alipalkkauksen).

-Ei liitto sitä soopaa lehtiin laittanut vaan toimittajat jotka syyllistivät ja tuomitsivat hoitajat. Kansa uskoi mitä lehtiin kirjoitettiin.

Minäkin riitelin vanhojen ämm.. mummojen kanssa kaupan kassajonossa oliko lakko oikeutettu vai ei. Mummot näkivät asian kuten Cardina tuossa yllä kirjoittikin.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Kyllä ihmiset tietää meidän alan kurjuuden ja luulempa että he olisivat aika ristiriitaisin tuntein mukana.

" Pitäähän teidän parempi palkka saada mutta ettehän te voi jättää MINUA hoitamatta!"

Ei tässä kädestä suuhun elämisessä haittaa muu kuin tuo käden pienuus ja suun suuruus. Mutta kutsumusta löytyy!

Link to comment
Share on other sites

Kyllä ihmiset tietää meidän alan kurjuuden ja luulempa että he olisivat aika ristiriitaisin tuntein mukana.

" Pitäähän teidän parempi palkka saada mutta ettehän te voi jättää MINUA hoitamatta!"

-Toimittajat kaivavat taas esille jonkun kolmevuorotyötä ja viikonloput työmaalla viettävän hoitajan palkkanauhasta tulot esille ja tuovat sen esiin hoitajien vaateita ihmetellen "normaalina peruspalkkana".

Unohtavat vaan mainita mistä ne lisät ovat tulleet peruspalkan päälle kirjoituksessa.

Ja ihmiset v-tut välittävät meidän vaatimuksista jos he meinaavat jäädä hoitamatta.

->Hoitajat tuomitaan rahanahneiksi ja itsekeskeisiksi paskiaisiksi.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Paperimiehet, autokuskit ja ahtaajat vähät välittää siitä mitä julkinen mielipide sanoo heidän lakoistaan, eipä tuontyyppisiä lakkoja pystyisi läpi vetämään jos joutuisi sellaisia asioita miettimään.

Oma näkemys on että hoitajien ei näillä eväillä kannata suunnitellakaan lakkoa. Meiltä puuttuu perusominaisuuksia mitä näillä parjatuilla paperin, AKT:n ja ahtaajien jäsenistöllä on; yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja taistelutahtoa. Ilman näitä ei lakkoja voiteta.

Link to comment
Share on other sites

Mitä meillä on menetettävää? Oman näkemykseni mukaan ei yhtään mitään. Aletaan olla tilanteessa, jossa olisi jo pakko yrittää jotain, mutta koska meidän alallamme riittää "Florenceja" aivan loputtomiin, niin en tiedä hyödyttäisikö lakkokaan yhtään mitään. Ei tarvita muutakuin toteamus: "pakkohan ne on hoitaa", ja taas löytyy niitä, jotka uhrautuvat kutsumuksen nimissä. Itse koen tilanteen täysin toivottomaksi, mutta onneksi minulla ei ole perhettä elätettävänä. en nimittäin usko että se olisi mahdollistakaan näillä palkoilla tällä hetkellä. Ainakaan, jos asuu ruuhka- suomessa.

1/12800

Link to comment
Share on other sites

Lakosta ei ole hyötyä, jos meillä ei ole kunnon neuvottelijoita. Silloin vain muutenkin pienet tulot romahtavat eikä pienillä korotuksilla saada menetettyjä tuloja takaisin (vrt. lakko 1995).

Eli lakko on neuvotteluase. Ensin selkeät tavoitteet, joiden takana koko jäsenistö. Hyvät neuvottelijat, erityisesti pääneuvottelija. Selkeä uhka esim. työvoimapula (vrt. norjalaiset sairaanhoidonopiskelijat eivät tulleet kesätöihin ja palkat nousivat), joka tukee ammattiliiton vaatimuksia olematta liiton "itse" käyttämä väline. Sijaisuuksia tekevät hoitajat hakeutuisivat muille aloille töihin kesän ajaksi, jolloin työnantajan käytössä ei olisi kuin vakinainen henkilökunta, jolle on lakisääteisesti taattu oikeus lomaan. Emme siis olisi lakossa, vaan tienaisimme kaikki säännöllistä tuloa.

Näitä asioita voi pohtia seuraavan neuvottelukierroksen alkaessa. Nythän on voimassaoleva sopimus, joka takaa työrauhan.

"Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki."

- A. Hellaakoski -

Link to comment
Share on other sites

Lakon tulisi olla ns. "väsytys lakko", tyyliin kuten lääkäreillä. Leikkurit vuorotellen lakkoon ympäri Suomen niin leikkausjonot kasvais ja päättäjät alkais reagoimaan. Ko. lakko ei myöskään tuntuis heti lakkoilijoiden lompakoissa. Muutkin tietysti osaltaan olisivat lakossa mukana, kuitenkin porrastetusti.

Link to comment
Share on other sites

sairaanhoidonopiskelijat eivät tulleet kesätöihin ja palkat nousivat), joka tukee ammattiliiton vaatimuksia olematta liiton "itse" käyttämä väline. Sijaisuuksia tekevät hoitajat hakeutuisivat muille aloille töihin kesän ajaksi, jolloin työnantajan käytössä ei olisi kuin vakinainen henkilökunta, jolle on lakisääteisesti taattu oikeus lomaan. Emme siis olisi lakossa, vaan tienaisimme kaikki säännöllistä tuloa.

Vakinainen porukka joutuisi varmasti hätätyöhön ja paras lomakausi olisi menetetty. Toki puhelimeen ei tarvitsisi vastata ja jos vastaisikin olisi hyvä olla pienessä sievässä.

Lakkoon jos mennään (sitten joskus-ehkä) ei ole syytä tehdä hätätyötä, sillä liittoon kuulumattomia on ihan riittävästi hoitamaan hätätyön. Tämä kaikki vaatii vielä sen, että liitosta saadaan kaikki puoluesidonnaiset ainekset vähemmistöön - tarkoittaa sitä, että liiton ulkoaohjaus päättyy.  Kaikkien jäsenten olisi syytä miettiä mitä/ketä äänestävät: työntekijän vain työnantajan edustajaa. :kypsä:

Link to comment
Share on other sites

Kannattaisin näin keskivertokansalaisena lämpimästi hoitoalan palkkojen nousua, tai paremminkin työolosuhteiden parantamista.

Valitettavasti moni kansalainen ajattelee työtaisteluita tunteilla. Joillain ammattiryhmillä on oikeus mennä lakkoon, työnantajan nuijiminen vaikka konkurssiin on lähes toivottua - muualla roolit ovat erilaiset. Jos rahat eivät tipu työntekijälle, niin menevät "optioihin", "kapitalistille", "ulkomaille"... Hoitajista liikkuu erilaisia mielikuvia. Osan mielestähän hoitajat vain istuvat tiskin takana eikä mikään asia liiku mihinkään. Osan mukaan hoitajat tekevät kutsumustyötä, josta ei palkkaa tarvitse maksaakaan. Osan mielestä hoitajat ovat olemassa nimenomaa heitä itseään varten, kun sairaus tai hätä iskee, apua on saatava, ja hoitohenkilökunnan omilla tarpeilla ole silloin mitään merkitystä. Ja hoitajahan on rahanahne ja ihmishengistä piittaamaton, jos hän ei tee työtään, vaan lakkoilee palkan vuoksi. Noo, on sitä vieläkin koulutetumpaa ja vieläkin kovempaa työtä tekevää, jotka jäävät hoitajien palkasta jopa jälkeenkin, eipä silti.

Lakko on hoitajille aika vaikea väline. Työnantaja tuntuu kuitenkin kykenevän riepottelemaan aika tehokkaasti lakkoilevaakin väkeä. Ja on vaikea luoda lyhyessä ajassa konkreettisesti havaittavia seurauksia. Jos jonot kasvavat, entä sitten? Jonojahan on ollut muulloinkin. Miljoonien tuotantotappiot ja tulojen saamiset eivät uhkaa, kun yli 80 % kuluista on palkkoja, joita ei tarvitse lakossa maksaa. Ja suojelutyöllä kuitenkin pyöritetään joka tapauksessa elintärkeät toiminnot. "Esimiesvoimin" ei näitä kuvioita pyöritetä. Vaikka ehkä... Pitäisi...?

Kansalaisten hyväksyntä työtaisteluille tulisi ensin ostaa. Se on pitkäaikainen ja vaikea tehtävä. Toisaalla ristiriitainen - hoitajien koetaan helposti puhuvan oman tilipussinsa puolesta, jos he lähtevät vaatimaan terveydenhuoltoon lisää rahaa. Jos potilasturvallisuuden nostaa argumentiksi, niin hoitajasta tulee nopeasti syyllinen vaarallisiin virheisiin. Toisaalla kyse on aika laajasta yhteiskunnallisesta asiasta. Resurssit nostaa henkilökunnan palkkausta, henkilöstön määrää ja työolosuhteita tarkoittaa samalla puuttumista terveydenhuollon rakenteisiin. Yhteiskunnan rahavirtoihin. Jopa yhteiskunnan muihin rakenteisiin - ja on vähän hankala lähteä vaatimaan rupukuntien lahtaamista, jotta byrokraattien palkkoja saataisiin tärkeämpiin asioihin.

Mutta ei se mahdotonta ole. Erinomainen viestintä ulospäin. Ehkä hieman toisenlaiset työtaistelun keinot - Paperiliittohan ajeli prosesseja ylös ja alas miten sattuu siellä täällä pitkän aikaa aikamoista vahinkoa aiheuttaen - ja osa yleisöä haksahti luulemaan, että työnantaja aloitti koko kuvion työsulullaan. Stadin brankkarit saivat 68 vakanssia - mikä tietysti ei riitä edes yksittäisen pk-seudun päivystysalueen henkilökunnan lisäykseksi. Takana jokunen lakko, monet poliitikkojen myötätuntoiset kommentit raskaasta ja vaativasta työstä, liian korkeasta eläkeiästä, ulkopuolisia arvioita pelastustoimen riittävyydestä, asiallisia kommentteja helpeliltä siitä, että viiveet kasvavat, mutta työt yritetään hoitaa hyvin.

Mutta lopultahan kasassa oli mitä erilaisimpia vertailtavia arvoja ja lukuja, mielipidekirjoituksia, joissa muistutettiin, että osa paloasemista on suljettuina miehistöpulan vuoksi, höökit ovat kaukana määrävahvuuksista (1+2 kun pitäis olla 1+5, ja selitys, miksi se 1+5 pitäisi olla) ja väki on alkanut äänestää jaloillaan työkuorman ja surkean palkan vuoksi. Eli Helsinkiin alkoi olla vaikeuksia saada palomiehiä. Summa summarum - jotain tapahtui. Ei höökeihin silti tule kuin 1+3 tai 1+4 brankkaria, mutta... Ehkä jotain vertailukohtia voi löytyä, mitä julkisuuteen kaivaisi. Tilastoja loppuunpalamisista, tarinat työvuoroista, jolloin ei ehdi edes syödä, syyllistäminen johtamiskeinona, paineet tehdä useita vuoroja peräkkäin, kiireen aiheuttamat hoitovirheet...

Hoitopuolella saatettaisiin tarvita erittäin taitava, ajatuksia herättävä ja vertailukelpoisiin lukuihin perustuva kampanjointi. Jota ei kampanjoinniksi älyttäisikään. Jolla hiljaa viilattaisiin faktojen ja kokemusten, "ihmisen äänen" pohjalta osaa yleisöä ja päättäjiä puhumaan muutoksen puolesta. Sitten voidaan harkita työtaisteluja, joiden pitäisi olla tasoa "tämä on pakko tehdä ihmisten, jaksamisen ja potilasturvallisuuden vuoksi". Pääargumentit ulospäin tulisi olla jotain muuta kuin palkankorotukset. Mitä pitäisi toistaa moneen otteeseen. Jos niitä työoloihin vaikuttavia isoja asioita saadaan muutettua, niin sitten voi alkaa taktikoimaan palkankorotuksia mukaan. AKT teki vähän tähän tapaan, vaikka sopimusta kiistasta (osa-aikatyöt) ei saatukaan. Niin, toistuva lakkoilu voi olla etu (on odotettua, että ala lakkoilee), tai haitta (taasko ne vaatii lisää, eikö niille mikään riitä). Joten tuntoaistimet kannattaa pitää tarkkoina. Tietyt lakot kääntyvät nykyisin helposti lakkoilijoita vastaan. Ja kun jokin kontakti kuljetuspuolelle on, niin siellähän työntekijät ajoittain lakkoilevat ilman, että muuten itsekään oikein tietävät, miksi. On sieltä kyllä työntekijöitä korpilakkojen aiheuttamien tappioidenkin vuoksi ulos heitetty, eipä silti...

Harmillisesti imagokentässä on sekoittavia tekijöitä. Nämä priorisoijat puhuvat suureen ääneen siitä, ettei kaikkea terveydenhuollon tarpeita millään yhteiskunnalla ole varaa toteuttaakaan. Joten nykytilanne on siinä mielessä ihan ok, ja tinkiminen jopa järkevää... Merkille pantavaa kuitenkin on, että nämä priorisoijat ja ambulanssissakaan sisällä käymättömät helikopterikeskustelijat kaappaavat aina mediatilansa. Työoloistaan, henkilökunnan tai potilasturvallisuuden puolesta puhuva hoitaja tai hänen edustajansa ei. TEHY ehkä voisi palkata viestintä-, media- ja lakkokonsultin, ja pahuksen pätevän sellaisen.

Hoitohenkilökunnan uhoamisen sijaan voisi kokeilla esimerkiksi saada medioihin tarinoita erilaisten hoitajien (ja muun henkilökunnan) arkipäivästä. Kellonajat, toimenpiteet, miltä tuntuu - ja asiallisesti. Joku ulkopuolinen kommentoimaan, miten itse siitä selviäisi. Jollain pitää luoda ne kontrastit, jotka perustuvat faktoihin, ja joilla vaatimukset ja tarpeet nousevat oikeutetuiksi. Niiden puolesta alkavat puhumaan muutkin kuin hoitajat.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

Hoitohenkilökunnan uhoamisen sijaan voisi kokeilla esimerkiksi saada medioihin tarinoita erilaisten hoitajien (ja muun henkilökunnan) arkipäivästä. Kellonajat, toimenpiteet, miltä tuntuu - ja asiallisesti. Joku ulkopuolinen kommentoimaan, miten itse siitä selviäisi. Jollain pitää luoda ne kontrastit, jotka perustuvat faktoihin, ja joilla vaatimukset ja tarpeet nousevat oikeutetuiksi. Niiden puolesta alkavat puhumaan muutkin kuin hoitajat.

On niitä tarinoita jonkunverran ollutkin esim. Annassa ja Kotiliedessä + tv:ssä (ainakin Marian päivystyksestä). Ja ihan asiallisia. MUTTA pelkään, että joku ulkopuolinen tulee esim. CCU:n rauhalliseen  (ainahan silloin on rauhallista, kun joku tarkkaili on läsnä) vuoroon ja kirjoittaa;"Sh:n pääasiallinen työ on istua ja seurata sydämen toimintaa kuvaavia käyriä, ei siis kauhean raskasta."  Kun ei ulkopuolinen kuitenkaan voi ymmärtää, miksi jotain tehdään ja mihin kaikkeen pitää osata olla varautunut kokoajan, vaikka mitään "erikoista" ei tapahtuisikaan. Ja kun ei tarkkailija voi olla omaisten kanssa yhteistyössä jne. jne. Ja ei se työn raskaus tule esille välttämättä muutaman päivän tarkkailulla, vaan vuosien työ kaikkien muiden reunaehtojen (esim. työyhteisön toimivuus/toimimattomuus) kanssa, tekee hoitotyöstä raskasta.

Kyllähän "suuri yleisö" kauhistelee, että "etkö sä pääse iltavuorosta pois, jos yövuorolainen on sairastunut". Mutta kun he ovat itse sitä hoitoa vailla, niin eivät he ajattele, että kohta olen ollut 24 tuntia valveilla yhtäsoittoa ja menossa on esim. 16. työtunti ilman taukoja. Pitää vaan jaksaa hymyillen palvella, koska on kerran tullut sh:n ammatin valittua.

Toisaalta vaikka esim. se Marian päivystyksestä tehty dokumentti oli minusta hyvä, niin on siinä se puoli, että jos jatkuvasti tulee pelkästään negatiivista viestiä terveysalasta, niin kuka hullu enää hakee opiskelemaan alalle?

Ja tosiaan toimittajat kaivavat jonkun vanhapiika-sh:n palkkakuitin esille. Hän, kun on jouluna, uutenavuotena, vappuna ja pääsiäisenä töissä - ja oman työn lisäksi aina milloin sijaisia tarvitaan. Sitten kirjoitetaan, että 3,5 vuoden koulutus ja palkka 3000e/kk:ssa - eikä mainita, että siinä oli ne lomarahatkin samassa. Ja, että ne lisät ovat paljon pienempiä kuin teollisuudessa vastaavista vuoroista. Ja että ne lisät ovat tosiaankin oikeutettuja hoitoalallakin, ne ovat pieniä korvauksia epämukavista työajoista - työskentelystä kellonaikoina, jolloin "suuri yleisö" on jossain muualla kuin töissä.

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

On niitä tarinoita jonkunverran ollutkin esim. Annassa ja Kotiliedessä...

Toisaalta vaikka esim. se Marian päivystyksestä tehty dokumentti oli minusta hyvä, niin on siinä se puoli, että jos jatkuvasti tulee pelkästään negatiivista viestiä terveysalasta, niin kuka hullu enää hakee opiskelemaan alalle?

Jos jokin asia yritetään saada mediassa läpi, eivät muutamat jutut riitä. Eivätkä melko rajatuissa medioissa. Käsittääkseni Anna ja Kotiliesi eivät ihan kaikkia päätöksentekijöitä tavoita, enkä ole pannut merkille, että näiden lehtien tapa käsitellä asioita olisi johtanut yhteiskunnallisiin muutoksiin? Jos olen väärässä, olkaa vain hyvät ja valistakaa. Se, että ihmiset eivät enää hakeudu alalle työolojen vuoksi, olisi jo jonkinmoinen signaali, että jotain ehkä pitäisi tehdä?

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

On niitä tarinoita jonkunverran ollutkin esim. Annassa ja Kotiliedessä...

Toisaalta vaikka esim. se Marian päivystyksestä tehty dokumentti oli minusta hyvä, niin on siinä se puoli, että jos jatkuvasti tulee pelkästään negatiivista viestiä terveysalasta, niin kuka hullu enää hakee opiskelemaan alalle?

Jos jokin asia yritetään saada mediassa läpi, eivät muutamat jutut riitä. Eivätkä melko rajatuissa medioissa. Käsittääkseni Anna ja Kotiliesi eivät ihan kaikkia päätöksentekijöitä tavoita, enkä ole pannut merkille, että näiden lehtien tapa käsitellä asioita olisi johtanut yhteiskunnallisiin muutoksiin? Jos olen väärässä, olkaa vain hyvät ja valistakaa. Se, että ihmiset eivät enää hakeudu alalle työolojen vuoksi, olisi jo jonkinmoinen signaali, että jotain ehkä pitäisi tehdä?

Noilla lehdillä on kuitenkin aika suuri lukijakunta verrattuna muiden lehtien levikkeihin, mutta eihän se tietenkään riitä. Mikä päätöksentekijät tavoittaa? Kait mä olen jo niin skeptinen, että vain raha tavoittaa päätöksentekijät, ei mitkään lehtien kirjoitukset, olivatpa ne naisten- tai miestenlehdissä tai vaikkapa tieteellisissä julkaisuissa. Onhan terveysalan työoloista tehty väitöskirjojakin, on esitetty pertusteltuja lukuja jne. jne. Jotain on pitänyt tehdä jo ainakin 20 vuotta, mutta aina löytyy selitys: ei ole rahaa.

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Kait mä olen jo niin skeptinen, että vain raha tavoittaa päätöksentekijät, ei mitkään lehtien kirjoitukset

Samaa mieltä. Isot poijjaat on lauteilla päättänyt että sos. ja terveyspuolelle ei anneta yhtään ylimääräisiä resursseja se kun ei hoitajien palkkapussin kasvaminen juurikaan kansantuloa kasvata. Siinä ei paljoa kirjoitukset ja vetoomukset auta kun valtioneuvostossa vallitsee konsesus aiheesta.

Link to comment
Share on other sites

Guest gliooma

Eikös suojelutyövelvoite koske ainoastaan virassa olevia, eli esimiehiä käytännössä. Nykyisinhän rivihoitajat ovat työsopimussuhteisia joita suojelutyövelvoite ei koske. Näin muistelisin , mutta joku voisi tarkastaa. Jos näin on ,niin kyllä sairaalat  seisoisivat äkkiä kun kaikki rivihoitajat jäävät kotiin ja ylihoitajat ja lääkärit  yrittäisivät hoitaa esim. yliopistosairaaloita.

Link to comment
Share on other sites

Noilla lehdillä on kuitenkin aika suuri lukijakunta verrattuna muiden lehtien levikkeihin, mutta eihän se tietenkään riitä. Mikä päätöksentekijät tavoittaa?

Lehtien lukijakunnistahan tehdään myös muita analyyseja, ja epäilisin osan päättäjien, valitettavasti erityisesti miespuolisten sellaisten jopa välttävän Kotiliettä ja Annaa. Joskus itse kyllä lueskelen niitä(kin) salilla...

Miten päättäjät tavoittaa? Hyvä kysymys. Nyt tulee huono vastaus. Viestin toistaminen, viesteissä näkyvä trendi tilanteen muutoksesta tiettyyn suuntaan. Asian nouseminen äänestäjille tärkeäksi. Gallupit, joissa terveydenhuolto todetaan tärkeäksi. Yleinen mielipide, joka toivoo hoitohenkilökunnan työolojen parantamista. Aiheen nouseminen tasolle, jossa poliitikot itse alkavat kerätä itselleen pisteitä kiinnittämällä huomiota terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin. Yleinen mielipide, joka näkee työtaistelukeinot tarpeellisiksi, ongelman ymmärretään olevan muualla kuin hoitohenkilöstön halussa aiheuttaa potilaille harmia. Työtaistelumuodot, jotka aiheuttavat työnantajalle taloudellista vahinkoa tai haittaavat säädösvelvoitteiden täyttymistä. Positiiviset viestit, potilasturvallisuuden lisääntyminen hoitohenkilökunnan määrän kasvaessa, joidenkin tulosten paraneminen tms. Tässä maassahan on saatu paljon älyttömämpiä asioita läpi, kun niissä on nähty näennäistä hyvää. Poliitikko on siis voinut huijata itseään toimimaan jollain tapaa...  :nauraa:

Ajoittain sitä rahaa on, jolloin limppuun voi iskeä. Hoitotakuuseen yms. sitä rahaa on saatu lisääkin. Työtaistelun ajoitus ehkä pitää miettiä sitenkin, että potilaiden kannalta tärkeät asiat on saatu hoidettua kuntoon, esimerkiksi hoitotakuu on nyt saatu. Eli vastakkainasettelu henkilöstön vaatimusten ja potilaiden saaman hoidon määrän kohdalla on pienempi. Ongelmana alalla ovat mm. sadat työnantajat, kuntapuolen nihilistinen asennoituminen mm. valtiovaltaan ja jatkuva siilipuolustuksessa oleminen menojen kasvua ja ulkopuolelta tulevia kantoja vastaan. Kuten myös palkkakulujen erittäin suuri osuus kokonaiskuluista. Vaatii myös pientä kovuutta, eli työnantajan ja potilaan edun keskellä pitää ainakin hetken aikaa ajatella myös omaa etuaan.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

Lehtien lukijakunnistahan tehdään myös muita analyyseja, ja epäilisin osan päättäjien, valitettavasti erityisesti miespuolisten sellaisten jopa välttävän Kotiliettä ja Annaa. Joskus itse kyllä lueskelen niitä(kin) salilla...

Miten päättäjät tavoittaa? Hyvä kysymys. Nyt tulee huono vastaus. Viestin toistaminen, viesteissä näkyvä trendi tilanteen muutoksesta tiettyyn suuntaan. Asian nouseminen äänestäjille tärkeäksi. Gallupit, joissa terveydenhuolto todetaan tärkeäksi. Yleinen mielipide, joka toivoo hoitohenkilökunnan työolojen parantamista. Aiheen nouseminen tasolle, jossa poliitikot itse alkavat kerätä itselleen pisteitä kiinnittämällä huomiota terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin. Yleinen mielipide, joka näkee työtaistelukeinot tarpeellisiksi, ongelman ymmärretään olevan muualla kuin hoitohenkilöstön halussa aiheuttaa potilaille harmia. Työtaistelumuodot, jotka aiheuttavat työnantajalle taloudellista vahinkoa tai haittaavat säädösvelvoitteiden täyttymistä. Positiiviset viestit, potilasturvallisuuden lisääntyminen hoitohenkilökunnan määrän kasvaessa, joidenkin tulosten paraneminen tms. Tässä maassahan on saatu paljon älyttömämpiä asioita läpi, kun niissä on nähty näennäistä hyvää. Poliitikko on siis voinut huijata itseään toimimaan jollain tapaa...  :nauraa:

Ajoittain sitä rahaa on, jolloin limppuun voi iskeä. Hoitotakuuseen yms. sitä rahaa on saatu lisääkin. Työtaistelun ajoitus ehkä pitää miettiä sitenkin, että potilaiden kannalta tärkeät asiat on saatu hoidettua kuntoon, esimerkiksi hoitotakuu on nyt saatu. Eli vastakkainasettelu henkilöstön vaatimusten ja potilaiden saaman hoidon määrän kohdalla on pienempi. Ongelmana alalla ovat mm. sadat työnantajat, kuntapuolen nihilistinen asennoituminen mm. valtiovaltaan ja jatkuva siilipuolustuksessa oleminen menojen kasvua ja ulkopuolelta tulevia kantoja vastaan. Kuten myös palkkakulujen erittäin suuri osuus kokonaiskuluista. Vaatii myös pientä kovuutta, eli työnantajan ja potilaan edun keskellä pitää ainakin hetken aikaa ajatella myös omaa etuaan.

-Sun tarttee hommata itsesi sellaiseen asemaan että voit sanoa julki yllä kirjoittamasi. Muutoin se on silkkaa toiveajattelua (huomioit myös ansiokkaasti itse lopussa miksi asiat eivät vain "tapahdu").

Jos joku saa itsensä kuitenkin hoitajan hommista hilattua sellaiseen asemaan missä on sanavaltaa niin hän tuskin v*tut välittää rivihoitajien palkoista tai asioiden ajamisesta oman kohonneen yhteiskunnallisen aseman/arvon menettämisen pelosta. Jos ei välittäisi niin voi olla varma ettei ikinä moiseen asemaan edes pääse.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Noilla lehdillä on kuitenkin aika suuri lukijakunta verrattuna muiden lehtien levikkeihin, mutta eihän se tietenkään riitä. Mikä päätöksentekijät tavoittaa?

Lehtien lukijakunnistahan tehdään myös muita analyyseja, ja epäilisin osan päättäjien, valitettavasti erityisesti miespuolisten sellaisten jopa välttävän Kotiliettä ja Annaa. Joskus itse kyllä lueskelen niitä(kin) salilla...

Miten päättäjät tavoittaa? Hyvä kysymys. Nyt tulee huono vastaus. Viestin toistaminen, viesteissä näkyvä trendi tilanteen muutoksesta tiettyyn suuntaan. Asian nouseminen äänestäjille tärkeäksi. Gallupit, joissa terveydenhuolto todetaan tärkeäksi. Yleinen mielipide, joka toivoo hoitohenkilökunnan työolojen parantamista. Aiheen nouseminen tasolle, jossa poliitikot itse alkavat kerätä itselleen pisteitä kiinnittämällä huomiota terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin. Yleinen mielipide, joka näkee työtaistelukeinot tarpeellisiksi, ongelman ymmärretään olevan muualla kuin hoitohenkilöstön halussa aiheuttaa potilaille harmia. Työtaistelumuodot, jotka aiheuttavat työnantajalle taloudellista vahinkoa tai haittaavat säädösvelvoitteiden täyttymistä. Positiiviset viestit, potilasturvallisuuden lisääntyminen hoitohenkilökunnan määrän kasvaessa, joidenkin tulosten paraneminen tms. Tässä maassahan on saatu paljon älyttömämpiä asioita läpi, kun niissä on nähty näennäistä hyvää. Poliitikko on siis voinut huijata itseään toimimaan jollain tapaa...  :nauraa:

Ajoittain sitä rahaa on, jolloin limppuun voi iskeä. Hoitotakuuseen yms. sitä rahaa on saatu lisääkin. Työtaistelun ajoitus ehkä pitää miettiä sitenkin, että potilaiden kannalta tärkeät asiat on saatu hoidettua kuntoon, esimerkiksi hoitotakuu on nyt saatu. Eli vastakkainasettelu henkilöstön vaatimusten ja potilaiden saaman hoidon määrän kohdalla on pienempi. Ongelmana alalla ovat mm. sadat työnantajat, kuntapuolen nihilistinen asennoituminen mm. valtiovaltaan ja jatkuva siilipuolustuksessa oleminen menojen kasvua ja ulkopuolelta tulevia kantoja vastaan. Kuten myös palkkakulujen erittäin suuri osuus kokonaiskuluista. Vaatii myös pientä kovuutta, eli työnantajan ja potilaan edun keskellä pitää ainakin hetken aikaa ajatella myös omaa etuaan.

Olkoot ihan mikä lehti tahansa, siihen en ota enempi kantaa eikä se tässä ole edes mitenkään olennainen juttu. Hoh-hoijaa... voi, että olen itsekin pitänyt kovaa meteliä potilasturvallisuudesta ja hoitajien määrästä suhteessa siihen jne. jne. Ja ihan sillä korkeimmalla taholla - ja lähes 5 metrinen pino (no, ainaskin melkein) tutkittua tietoa perusteluina, mutta aina vaan on sama vastaus; ei oo rahaa  ::hakkaa päätä seinään::. Kyllä sitä muutaman vuoden jaksaa hyvällä ja pahalla aina lähestyä sitä johtoporrastakin ja päättäjiä, mutta sitten sitä ihan suosiolla luovuttaa jo sen "limppuun iskemisen" vähemmän skeptikoille (=nuoremmille kollegoille?). Muitakin harrastuksia pitää ihmisellä olla.

Siis rahaahan on, se on ihan faktaa. Saihan valtio vastikään huimat (ja odottamattomat = ei ole budjetoitu) optio-tuotot, mutta sitä ei haluta vaan laittaa terveysalan palkkoihin, koska päättäjät luottavat siihen, että homma hoituu kuten se on hoitunut tähänkin asti.

Sitä paitsi nämä on sellaisia asioita, joista jauhetaan todella paljon, mutta kun tulee tilaisuus tehdä jotain, niin miten sitä silloin joukko harveneekin yllättäen ::epäilee::

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Lakkoonhan ei tarvitsisi mennä kuin perusterveydenhuollossa, jolloin erikoissairaanhoidon potilaat eivät siirtyisi eteenpäin ja kalabaliikki olisi valmis. Vuoroviikoin kun lakkoiltaisiin... ;) :P rahaa palaisi työnantajapuolella koko ajan, kun hoitajien palkkojen sijasta maksettaisiin erikoissairaanhoidon sakkomaksuja eikä homma etenisi sittenkään. Vuoroviikoin kun kyykytettäisiin siellä täällä alkaisi rahaa löytyä. Kaikki määräaikaiset jättäisivät sopimukset uusimatta ja tekisivät jossain muualla jotain muuta sen aikaa kun asioista sovitaan - erityisesti kesällä on jäätelönmyyntiä tarjolla. Katsotaan nyt sitten miten seuraavalla kierroksella käy, yksinäni kun en lakosta pysty päättämään.

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...