mur Posted December 22, 2005 Share Posted December 22, 2005 Minkälaisia kokemuksia teillä on siitä, kun vanhus, jonka dementoiva sairaus on edennyt pitkälle ( ei juurikaan omaa harkintakykyä jäljellä, levoton, sekava ), kieltäytyy ottamasta lääkkeitään? Miten silloin on toimittu? Annettu asian olla ( vaikka tiedetty siitä seuraavan ongelmia henkilön rauhattomuuden, vaeltelun, karkailemisen tms.takia ) vai murskattu/jauhettu lääkkeet henkilön ruoan joukkoon, mitä varmasti tapahtuu paljon, mutta mikä on eettisestikin arveluttavaa...? Siis eettisesti arveluttavaa muistakin syistä, kuin että sekaisin murskatut lääkkeet reagoivat toistensa apuaineiden ja vaikuttavien aineiden kanssa ja syntyy ties mitä myrkkyjä tms.... Blame it all upon A rush of blood to the head. -Coldplay Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted December 22, 2005 Share Posted December 22, 2005 Meillä annetaan midatsolaamia tai diatsepaamia niin paljon että alkaa kuorsaamaan ja lääkitään sitten edelleen intravenöösisesti. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
-VF- Posted December 22, 2005 Share Posted December 22, 2005 Minkälaisia kokemuksia teillä on siitä, kun vanhus, jonka dementoiva sairaus on edennyt pitkälle ( ei juurikaan omaa harkintakykyä jäljellä, levoton, sekava ), kieltäytyy ottamasta lääkkeitään? Miten silloin on toimittu? Annettu asian olla ( vaikka tiedetty siitä seuraavan ongelmia henkilön rauhattomuuden, vaeltelun, karkailemisen tms.takia ) Käytännössähän ne lääkkeet on kai jauhettu tai muulla tavalla ujutettu potilaan suuhun. Toivottavasti kukaan ei lopeta umpisekavan potilaan lääkitystä sen takia, että hän ei halua lääkkeitään ottaa. vai murskattu/jauhettu lääkkeet henkilön ruoan joukkoon, mitä varmasti tapahtuu paljon, mutta mikä on eettisestikin arveluttavaa...? Siis eettisesti arveluttavaa muistakin syistä, kuin että sekaisin murskatut lääkkeet reagoivat toistensa apuaineiden ja vaikuttavien aineiden kanssa ja syntyy ties mitä myrkkyjä tms.... Eettisesti arvelluttavinta on mielestäni se, että jätetään sekava, rauhaton ja sairaudentunnoton potilas lääkitsemättä lääkkeillä jotka häntä auttaisivat. Tuosta lääkkeiden murskaamisesta ja siitä seuraavista reaktioista ja interaktioista on puhuttu vaikka mitä, mutta onko kellään ihan konkreettista tietoa siitä, mitä vahinkoa siitä voi tapahtua? Minä en suoraan sanoen usko, että jauhetut tabletit reagoisivat keskenään lääkemukissa tai kaurapuurossa niin paljoa, että potilaalle olisi siitä enemmän haittaa kuin lääkkeiden syömättä jättämisellä. Failure is always an option Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest motti Posted December 22, 2005 Share Posted December 22, 2005 IMHO -> mistään eettisyydestä ole kyse, jos potilaalla ei ole rationaalista harkintakykyä jäljellä, eikä ole ilmaissut lääkkeiden ottamatta jättämistä "järjissään olleessaan", eikä omaiset sitä halua. lääkkeet siispä sisuksii vaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Smirgeline Posted December 22, 2005 Share Posted December 22, 2005 Itse en juuri omassa työssäni dementiaosastolla ole lääkkeitä jauhanut. Jos vanhus on hyvin epäluuloinen sen suhteen mitä suuhunsa laittaa, niin kun hän havaitsee ruokaan jauhetut lääkkeet, voi hän hyvällä syyllä olla epäluuloinen myös sen suhteen, yrittääkö henkilökunta kenties myrkyttää hänet. Itse koetan saada vanhuksen ottamaan edes "tärkeimmät" lääkkeet, mutta jos ihminen kokee olevansa n. 18-vuotias terve nuori mies, niin välillä saa tosissaan jututtaa ja perustella, että saa edes muutaman tabletin markkinoitua... Useinhan tämä lääkekielteisyys on ajoittaista ja aamulääkkeet saa menemään viimeistään lounaalla. Pahimmillaan erään vanhuksen totaalinen lääkelakko kesti viikon! Jos lääkekielteisyys on jatkuvaa ja mikään ei mene alas, on syytä miettiä lääkelistaa, voisiko osa lääkkeistä olla nestemäisessä muodossa, löytyykö pienikokoisia tabletteja jne. Dementoituvan vanhuksen lääkehoito(kin) on välillä melko luovaa. Minkä nuorena oppii se vanhana haittaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Merkku Posted December 25, 2005 Share Posted December 25, 2005 Meidän asumispalveluyksikössä on yksi mummeli, joka ei suostu ottamaan mitään lääkkeitä pillerimuodossa. Hänelle ne jauhetaan ja yritetään syöttää jonkin viileän/kylmän ruuan kanssa ensin jauhettuna avoimesti lääkelasista ja jollei suostu ottamaan niin sitten annetaan hetken kuluttua jonkun herkun joukossa. Antibiootit pyydetään nestemäisenä(lasten malliin) ja sitten kun annetaan kehutaan niitä esim. voimajuomaksi tai aurinkojuomaksi ;D Link to comment Share on other sites More sharing options...
Annastiina Posted December 26, 2005 Share Posted December 26, 2005 Dementoituneen potilaan lääkehoidon kulmakiviä (niin kuin kaikkien) että turhat lääkkeet on karsittu pois, lääkemuodot on oikeanlaiset,yms. Lääkehoidon ongelmiin törmää vuodeosastolla päivittäin. Yleensä tilanteesta selviää keskustelemalla (sarjassamme lääkäri on määrännyt nämä teille, teidän olo menee huonoksi jos et ota, yms. liirumlaarumeita) tai aikalisän ottamisella. Hyvin usein lääkkeet menevät toisella tai kolmannella tarjoamiskerralla.... Joskus jotkut lääkkeet on jääneet ottamatta, mutta yleensä ne ovat olleet sarjaa paratabs ja levolac. Niiden pois jäämiseen ei nyt maailma kaadu... Kamalimpia miksereitä mitä olen nähnyt niin on että kuuman vellin sekaan viskataan jauhetut lääkkeet, sekoitetaan koko vellistä oranssia ja sitten syötetään lusikka kerrallaan...Mietin että mitenhän lie reagoineet lääke- ja apuaineet keskenään ja keitoksen maku oli varmasti aika nanna...Lisää todella paljon lääkemyönteisyyttä tälläinen :-... Hävettää ihan silloisen kolleegan puolesta... Serkkuni joka on proviisorina kertoi ettei niinkään lääkeaineet reagoi keskenään mutta apuaineet hyvinkin herkästi...enemmän tietävät kertokoot tosiaan mitä todella voi tapahtua??? Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä. Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää, kukaan ei kiitä - Maija Vilkkumaa- Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest tuuttuut Posted January 13, 2006 Share Posted January 13, 2006 Meillä on käytäntö seuraavanlainen. Geriatrin mukaan jos dementoitunut vanhus kieltäytyy ottamasta lääkkeitään hänen päätöstään kunnioitetaan , kuitenkin niin että : henkeä uhkaavat lääkkeet koetetaan saada tavalla tai toisella hänelle, ja esim vaikeasti psyykkisesti sairaiden henkilöiden psyykelääkkeet myös tavalla tai toisella. Koska meidän hoitohenkilökunnan tulee kyetä arvioida siinä tilanteessa lääkityksen tarve, mitä tapahtuu josko emme saa häntä niitä ottamaan, onko se laiminlyöntiä koska ko henkilö ei kykene arvioimaan itse lääkityksen tarpeellisuutta jne. Eettinen kysymys sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta katsottuna. Käytännössä se on silloin monta kertaa jauhamista ja piilottamista kylmään ruokaan, ja siirtyminen nestemäisiin valmisteisiin josko se on mahdollista . Heiltä ko tapauksissa useimmiten lopetellaan ns ei henkeä uhkaavat lääkkeet kokonaan, koska ne ei muutenkaan mene alas miksi kiusata vanhaa ihmistä sen enempää. On kokemusta siitäkin että ihan järkevä vanhus kieltäytyy ottamasta lääkkeitä , ja silloin on pyydetty lääkäriltä että hän keskustelee potilaan kanssa lääkityksestä ja tekevät kirjallisen päätöksen siitä että lääkehoitoa ei toteuteta, silloin vastuu on vanhuksen itsensä. Jokaisessa tapauksessa myös omaisille tiedottaminen on tärkeää. Link to comment Share on other sites More sharing options...
outza Posted January 15, 2006 Share Posted January 15, 2006 Meillä lääkkeet on vähennetty minimiin ja jos jotakin menee niin sitten ne on muutettu nestemäisiksi jotka on helpompi antaa. Tota lääkkeiden jauhamista tapahtunee lähes joka paikassa jossa dementikkoja hoidellaan. Itse käytän liettämistä jos se on mahdollista. Meillä on kyllä lääkkeitä karsittu paljon. Suurimmalla osalla potilaista on disperinia verenkiertoon ja paratabsia särkyihin. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ode Posted January 26, 2006 Share Posted January 26, 2006 Meillä lääkärin määräämät lääkkeet annetaan ja sillä selvä. Jos niitä aletaan oksennella jatkuvasti pois, ja on syytä epäillä että lääkeannospitoisuus alkaa laskea niin lääkärimme muuttaa lääkkeet kyllä piikiksi. Jos potilas ei ymmärrä parastaan, hoitohenkilökunnan on ajateltava potilaan puolesta. Eikö? No, minä työskentelen kehitysvammaisten/psyykkisesti sairaiden parissa, ja siellä pitää olla potilaalle selvänä mitä saa tehdä, ja mitä ei. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ode Posted January 26, 2006 Share Posted January 26, 2006 Tuosta lääkkeiden jauhamisesta vielä... Lääkkeet eivät ole erityisen hyvän makuisia jauhettuina joten potilas kyllä maistaa lääkkeen helposti. Ja jos potilaalle yritetään salaa lääke antaa jauhettuna niin voi olla ettei aina onnistu. Toki jos on nielemisvaikeuksia niin jauhaminen on toki hyväksi. Depottabletteja en ainakaan menisi jauhamaan, sillä lääkeainepitoisuus voi nousta hetkellisesti huomattavasti toivottua korkeammaksi. Link to comment Share on other sites More sharing options...
OldOne Posted January 27, 2006 Share Posted January 27, 2006 Depottabletteja en ainakaan menisi jauhamaan, sillä lääkeainepitoisuus voi nousta hetkellisesti huomattavasti toivottua korkeammaksi. Depottabletteja ei saa jauhaa missään tilanteessa. Jos potilas ei pysty nielemään tabletteja, ne depotit pitää vaihtaa 'tavallisiin'. Link to comment Share on other sites More sharing options...
SHV Posted February 9, 2006 Share Posted February 9, 2006 Työskentelen osittain kotihoidossa. Asiakkaina ei kylläkään ole niin dementoituneita, etteivät siitä syystä ottaisi lääkärin määrämiä lääkkeitä. Mutta.. Omasta mielestään hyvää tarkoittavat omaiset, tuttavat yms. antavat usein vinkkejä olla käyttämättä jotain lääkettä, jonka asiakas sitten lopettaa omatoimisesti. Korostaisin tässä vaiheessa, että meillä on hyvin tarkka suhtautuminen lääkehoitoon, lääkitys on karsittu minimiin jne.. Toisaalta myös omatoimisesti aloitetut luontaistuotteet yms. valmisteet aiheuttavat joskus harmaita hiuksia esim. Marevania käyttävien hoitajille... Link to comment Share on other sites More sharing options...
neea Posted April 9, 2006 Share Posted April 9, 2006 Jakouurteella varustetuthan saa murskata, ei jauhaa. Depotit tavalliseen muotoon. Alzheimer-lääkettä käyttävällä voi vaihtaa exelon- liuokseen, siitä tosin ei saa peruskorvausta. Jos on vaikea vain niellä lääkkeitä niin kokeilkaa pilliä, siinä kieli menee valmiiksi oikeaan asentoon. siis pilleri ensin suuhun ja sitten neste pillillä. Minkälaisia mielipiteitä on siitä että kaikki lääkkeet lopetetaan kerralla? Link to comment Share on other sites More sharing options...
Annastiina Posted April 9, 2006 Share Posted April 9, 2006 Jos on vaikea vain niellä lääkkeitä niin kokeilkaa pilliä, siinä kieli menee valmiiksi oikeaan asentoon. siis pilleri ensin suuhun ja sitten neste pillillä. Minkälaisia mielipiteitä on siitä että kaikki lääkkeet lopetetaan kerralla? Tuota pillijuttua mie en oikein älyä...Kokeileppa ite heittää vaikka paratabsi suuhun ja yritä saada se alas juomalla pillin kautta... Joskus olen tyhmyyttäni tehnyt noin vahingossa ja tuntu ettei tabletin pirulainen mene millään alas... Ehkä mun anatomia hankaavaan vastaan, tiedä häntä :P Sehän riippuu ihan lääkkeestä voiko sen lopettaa kerralla... vai pitääkö lopettaa asteittain... Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä. Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää, kukaan ei kiitä - Maija Vilkkumaa- Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest -sini- Posted April 10, 2006 Share Posted April 10, 2006 Kokemusta on siitä, että kun mummo ei suostunu ottamaan lääkkeitä millään muotoa, niin ne lopetettiin. Mummon vointi ei ole mennyt yhtään huonommaksi, päinvastoin. Kipu- ym. lääkkeitä voi antaa sitten tarv. muulla muotoa kuin suun kautta. Tiedän, ettei tämä toimi läheskään kaikkien kohdalla, mutta tämä oli vaan esimerkki. Link to comment Share on other sites More sharing options...
neea Posted April 10, 2006 Share Posted April 10, 2006 Kokemusta on siitä, että kun mummo ei suostunu ottamaan lääkkeitä millään muotoa, niin ne lopetettiin. Mummon vointi ei ole mennyt yhtään huonommaksi, päinvastoin. Kipu- ym. lääkkeitä voi antaa sitten tarv. muulla muotoa kuin suun kautta. Tiedän, ettei tämä toimi läheskään kaikkien kohdalla, mutta tämä oli vaan esimerkki. Samanlaisia kokemuksia on täälläkin. Vanhuksen yt on laskenut eikä lääkkeet mene. Lääkäri on lopettanut kaikki keralla. vanhus on piristynyt takaisin käveleväksi ja sitten katsottu mitä lääkkeitä takas listalle. Tulehdukset tietysti poissuljettiin ensin. Joskus on huomattu ettei edes verenpainelääkettä enää tarvita , näin käy joskus alzheimerin taudissa. Tämä tuntuu joskus aika hurjalta keinolta... herää kysymys yhteisvaikutuksista ja liikalääkityksestä, vaikka meillä "turhat" lääkkeet on karsittu aika hyvin muutenkin pois.Muokkaus:typo -Keto- Link to comment Share on other sites More sharing options...
Liisus Posted April 26, 2006 Share Posted April 26, 2006 Kyllähän sitä on nähty vaikka mitä konsteja, valitettavasti. Itse en kyllä karmeaa väkivaltaa suostu käyttämään ja suostuttelemaan olen aika huono. Taudin kuvaanhaan moinen epäileväisyys kuuluu ja eihän ne lääkkeet mitään herkkua ole. Tapauskohtaisesti nämä arvioidaan ja välillä ollaan ongelmissa. Itse välillä mietin, että pitäiskö piruuttaan kokeilla, että jauhaisi itse omat lääkkeensä tai nielisi ne jogurtin kanssa. Hyi kamala. Varmaan kamalaa. Puhumattakaan siitä, että makkaran alle piilottaisi jonkun pillerin voileivällä. Itse suosin lääkkeiden kanssa tarjottavaksi nesteitä, jos se vain suinkin on mahdollista. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.