Guest BenzoZombie Posted November 13, 2005 Posted November 13, 2005 Kuinka yleistä nykyään on että ihmisiä on intoksikaation takia teholla? Mitkä ovat yleismpiä lääkkeitä joita on otettu mm. suicide yrityksessä? Kuinka suuri osa heistä selviää? Kaunka teho-hoitoa yleensä vakavissa intoksikaatio tapauksissa tarvitaan?
Pernasoppa Posted November 13, 2005 Posted November 13, 2005 Mutu: Suiciditarkoituksessa otetaan bentsoja purkillinen. Ei vain tajutta että nillä on heikko saada henkeä veke. Eli parempi yhdistelmä olisi alkoholin kanssa vetää, tai sitten mennä apteekkiin ja ostaa se 100 tabletin asa 500mg -purkki. Mutta että teho-osastolle? Mutu: varmaan aika pieni osa. Vasta-aineet, vatsahuuhtelu, avohoitoon mars mars. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.
-VF- Posted November 13, 2005 Posted November 13, 2005 Valtaosa sairaalaan päässeistä lääkeaineintoksikaatioista selviää. Oman kokemukseni mukaan parasetamolilla ja asa:lla pääsee tehostettuun hoitoon parhaiten. Ja tietysti sekaintoksikaatiolla jossa mukana on suuri määrä eri lääkeaineita. Hoitona kontrolloitu ventilaatio, lääkehiilet, suolen tyhjennys, dialyysi, virtsan alkalointi, nesteytys, vasta-aineet. Siinä kai se lyhykäisyydessään on. Failure is always an option
dino Posted November 13, 2005 Posted November 13, 2005 Valtaosa sairaalaan päässeistä lääkeaineintoksikaatioista selviää. Oman kokemukseni mukaan parasetamolilla ja asa:lla pääsee tehostettuun hoitoon parhaiten. Ja tietysti sekaintoksikaatiolla jossa mukana on suuri määrä eri lääkeaineita. Vaikka sairaankuljetuksessa näitä huonokuntoisia "viiskakkosia" hoidetaan ja kuljetetaan viikottain niin silti potilaiden varsinainen hoito ja etenkin hoidon lopputulos jää yleensä itseltä hämärän peittoon. 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin oli Abalgin varsinainen musta surma, mikäs tänä päivänä tilanne eri lääkeaineiden osalta? Esimerkiksi beetasalpaajien, kalsiuminestäjien yms. RR/syd. lääkkeiden yliannostuksia tapaa sairaankuljetuksessa melko usein ja joskus tällöin miettii näiden potilaiden kohtaloita. Eipä kai mistään taida löytyä tilastoja lääkemyrkytyksen seurauksena kuolleiden laboratoriolöydöksistä?
Jone03 Posted November 13, 2005 Posted November 13, 2005 Kyllä noita lääkkeitä napsineita tuonne tehon tarkkailuunkin aika paljon mahtuu. Suurien bentsomäärienkin kanssa ongelmaksi muodostuva tajunnantason sekä verenpaineen lasku. Lääkehiilet mahdollisimman varhain ja useasti toistettuna ovat pääsääntöinen hoitomuoto. Vatsahuuhteluita tehdään enää erittäin harvoin. Nämä ainoastaan oikeastaan siinä tilanteessa, että suuri määrä jotain todella ongelmallista lääkettä on mennyt vain aivan vähän aikaa sitten.
-VF- Posted November 14, 2005 Posted November 14, 2005 Vaikka sairaankuljetuksessa näitä huonokuntoisia "viiskakkosia" hoidetaan ja kuljetetaan viikottain niin silti potilaiden varsinainen hoito ja etenkin hoidon lopputulos jää yleensä itseltä hämärän peittoon. 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin oli Abalgin varsinainen musta surma, mikäs tänä päivänä tilanne eri lääkeaineiden osalta? Esimerkiksi beetasalpaajien, kalsiuminestäjien yms. RR/syd. lääkkeiden yliannostuksia tapaa sairaankuljetuksessa melko usein ja joskus tällöin miettii näiden potilaiden kohtaloita. Beeta- ja kalkkisalpaajat kyllä niittävät potilaita. Trisykliset antidepresantit taitavat olla suurin yksittäinen lääkeaineryhmä jotka kuolemia aiheuttavat. Abalginia ei lääkärit taida juurikaan määrätä sen takia, että sillä on aikoinaan vedetty monta pahaa intoksiakaatiota ja henkiä on mennyt. Eipä kai mistään taida löytyä tilastoja lääkemyrkytyksen seurauksena kuolleiden laboratoriolöydöksistä? Oikeuslääketieteen laitoiksellahan se selviää, mitä lääkettä on otettu. Sitä kautta varmasti saisi tietää mikä on yleisin lääke jota kuolemaan johtaneessa intoksikaatiossa on käytetty. No löytyyhän se Abalgininkin hyvin edustettuna tuosta taulukosta. ;D Failure is always an option
Guest motti Posted November 14, 2005 Posted November 14, 2005 ohessa taulukko kyseiseen aiheeseen liittyen.laak.JPG
dino Posted November 14, 2005 Posted November 14, 2005 ohessa taulukko kyseiseen aiheeseen liittyen. Mielenkiintoinen taulukko, kiitoksia motille! Onko tuo jostain kirjasta? No löytyyhän se Abalgininkin hyvin edustettuna tuosta taulukosta. ;D Yllättävän hyvin. Näppituntuma kyllä sanois että vuodesta -97 on kyllä hieman tilastot muuttuneet ainakin Abalginin osalta.
Guest motti Posted November 14, 2005 Posted November 14, 2005 Mielenkiintoinen taulukko, kiitoksia motille! Onko tuo jostain kirjasta? voi olla alkuperäsesti jostai kirjast, mut terveysportista ton otin..
susci Posted September 12, 2006 Posted September 12, 2006 etsin tutkimusta, jonka tulosten mukaan mahahuuhtelua ei suositella. Kuulemma Turun yliopistolla ois semmonen tehty, mutta en löydä netistä sitä tai muutakaan tekstiä aiheeseen liittyen. Et ei jollain ois tiedossa, mist sais ton tutkimuksen käsiinsä, mieluiten sähköisenä versiona? Muutenkin löytyy aika huonosti netistä juttuu..ainaki suomeks siis Ratkaisu on vain hetki, jolloin väsyt ajattelemiseen.
puh Posted September 12, 2006 Posted September 12, 2006 etsin tutkimusta, jonka tulosten mukaan mahahuuhtelua ei suositella. Kuulemma Turun yliopistolla ois semmonen tehty, mutta en löydä netistä sitä tai muutakaan tekstiä aiheeseen liittyen. Et ei jollain ois tiedossa, mist sais ton tutkimuksen käsiinsä, mieluiten sähköisenä versiona? Muutenkin löytyy aika huonosti netistä juttuu..ainaki suomeks siisOiskohan tämä? Terveysportista löytyi tämä artikkeli. Duodecim 2000;116(15):1614-1619. Outi Lapatto-Reiniluoto: Letkutus ja oksettaminen säännöstä poikkeukseksi.
C/T Posted September 12, 2006 Posted September 12, 2006 etsin tutkimusta, jonka tulosten mukaan mahahuuhtelua ei suositella. Kuulemma Turun yliopistolla ois semmonen tehty, mutta en löydä netistä sitä tai muutakaan tekstiä aiheeseen liittyen. Et ei jollain ois tiedossa, mist sais ton tutkimuksen käsiinsä, mieluiten sähköisenä versiona? Muutenkin löytyy aika huonosti netistä juttuu..ainaki suomeks siisOiskohan tämä? Terveysportista löytyi tämä artikkeli. Duodecim 2000;116(15):1614-1619. Outi Lapatto-Reiniluoto: Letkutus ja oksettaminen säännöstä poikkeukseksi.Onkohan tämä sama, mutta väittäri muodossa ja englanniksi? (hätäisesti silmäilin läpi...)http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/lapatto-reiniluoto/acutepoi.pdf
janina Posted September 13, 2006 Posted September 13, 2006 Kuinka yleistä nykyään on että ihmisiä on intoksikaation takia teholla? Mitkä ovat yleismpiä lääkkeitä joita on otettu mm. suicide yrityksessä? Kuinka suuri osa heistä selviää? Kaunka teho-hoitoa yleensä vakavissa intoksikaatio tapauksissa tarvitaan?Hieman jään miettimään miksi kysyjä tällaista kysyy ::ihmettelee:: - elämä on asenne kysymys -
Fiu Posted September 13, 2006 Posted September 13, 2006 Juuri jokin aika sitten hoitelin teholla nuorta, joka oli "hieman" ottanut Tenoxia ja Levozinia... - Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla! - Ei ne oo pussit, ne on tissit!
Lääkärihoitaja Posted September 13, 2006 Posted September 13, 2006 Aloittaja on vuonna -88 syntynyt vaikeaa syömishäiriötä, itsetuhoisuutta ja muita mielenterveydenhäiriöitä sairastava, joka hakee täältä nähtävästi vain vinkkejä...http://www.syomishairioistentuki.fi/phpBB2/profile.php?mode=viewprofile&u=63 Veripalvelu kaipaa kipeästi hengenpelastajia!
-VF- Posted September 13, 2006 Posted September 13, 2006 Aloittaja on vuonna -88 syntynyt vaikeaa syömishäiriötä, itsetuhoisuutta ja muita mielenterveydenhäiriöitä sairastava, joka hakee täältä nähtävästi vain vinkkejä...http://www.syomishairioistentuki.fi/phpBB2/profile.php?mode=viewprofile&u=63Joo, sama tyyppi kyseessä. Jäsenyys poistettiin kun tämä asia tuli tietoon. Failure is always an option
janina Posted September 13, 2006 Posted September 13, 2006 Aloittaja on vuonna -88 syntynyt vaikeaa syömishäiriötä, itsetuhoisuutta ja muita mielenterveydenhäiriöitä sairastava, joka hakee täältä nähtävästi vain vinkkejä...http://www.syomishairioistentuki.fi/phpBB2/profile.php?mode=viewprofile&u=63Joo, sama tyyppi kyseessä. Jäsenyys poistettiin kun tämä asia tuli tietoon.Jotakin tällaista ajattelinkin .... - elämä on asenne kysymys -
Guest Koivu Posted May 4, 2008 Posted May 4, 2008 Vähän OT, mutta mitä beetasalpaajien intoksikaatio aiheuttaa? Äkkiseltään tulee mieleen verenpaineen laskeminen hyvin alas ja sen myötä elintoimintojen vaarantuminen. Lisäksi - miten beetasalpaajien intoksikaatiota hoidetaan?
Maailman vahvin tyttö Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Beetasalpaajaintoksikaation hoitona glukagoni iv, sekä elintoimintojen tukeminen muuten. Voi siis aiheuttaa myös hypoglykemiaa. "Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä." "Jaa KUHANSILMIÄ?!"
OldOne Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Beetasalpaajaintoksikaation hoitona glukagoni iv, sekä elintoimintojen tukeminen muuten. Voi siis aiheuttaa myös hypoglykemiaa. Käsittääkseni ei sitä hypoglykemian takia anneta tuossa tapauksessa. http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/011101.htm 4. Sydänlääkemyrkytykset Glukagoni on keskeinen lääke beetasalpaajalääkityksen aiheuttaman hypotension ja bradykardian hoitoon. Siitä voi olla hyötyä myös kalsiumsalpaajamyrkytyksessä. Glukagonia voi kokeilla myös muiden lääkkeiden aiheuttamissa myrkytyksissä, joissa sydänlihaksen toiminta on lamaantunut. Inotrooppisen vaikutuksensa ansiosta glukagoni parantaa suurina annoksina tehokkaasti sydämen kontraktiliteettia ja lisää syketaajuutta. Lääke on lyhyt vaikutteinen. Se on hyvin siedetty ja sen empiirinen käyttö myrkytyksen alkuvaiheessa suositeltavaa, jos potilaalla esiintyy tavanomaiseen hoitoon reagoimatonta hypotensiota ja bradykardiaa. Sivuvaikutuksena voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua sekä hyperglykemiaa.
Maailman vahvin tyttö Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Mutta eikös beetasalpaajat voi aiheuttaa hankalaa hypoglykemiaa myös? Ainakin taskuraamatun mukaan voi. Samainen taskuraamattu mainitsee beetasalpaajaintoksikaation spesifiksi hoidoksi Prenalteroli (Hyprenan ® nevöhööd...) iv, glukagoni iv, dopamiini/adrenaliini-infuusio. Edelleenkään en osaa sanoa mikä on se fysiologia siellä taustalla. "Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä." "Jaa KUHANSILMIÄ?!"
{BS} Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Farmakologia ja Toksikologia -kirja kertoo seuraavaa: http://www.medicina.fi/fato.php Beetasalpaajat Beetasalpaajia käytetään laajasti sydän- ja verenkiertoelinten sai- rauksien hoidossa. Myrkytyksen oireet liittyvät voimakkaaseen β- reseptorin salpaukseen: bradykardia, hypotensio, johtumishäiriöt, bronkusobstruktio ja hypoglykemia. Vaikeissa myrkytyksissä esiin- tyy lisäksi kouristuksia ja tajunnan tason heikkenemistä. Muista β- reseptorin salpaajista poiketen sotaloli pidentää QT-aikaa ja aiheut- taa herkästi hengenvaarallisia sydämen rytmihäiriöitä. Myrkytyksenhoidossa pyritään yleisten hoitoperiaatteiden ohella antagonisoi- maan beetasalpaajien vaikutuksia glukagonilla, β1-agonistilla prenal- terolilla tai isoprenaliinilla. Glukagoni antagonisoi beetasalpaajien sydänvaikutuksia β-reseptoreista riippumattomalla mekanismilla. Bradykardiassa käytetään myös atropiinia ja sähköistä tahdistusta. "If you ain't part of a solution, you are solid or gas."
bifaasinen Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Beetasalpaajaintoksikaation hoitona glukagoni iv, sekä elintoimintojen tukeminen muuten. Voi siis aiheuttaa myös hypoglykemiaa. Sitähän juurikin glukagoni torjuu nostaen sokeritasoa ja haittana hypoglykemia. Lisäksi on se antagonisoiva vaikutus beettasalpaajien vaikutukseen. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoisia hoidettavia kentällä, kun usein on vielä bentsoja yms ja alkoa riittävästi mukana. Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.
Teemu Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Onko teillä riittävästi glukagonia autossa, jotta potilas saa rittävän hoitovasteen? nimin; juuri äsken/koko ajan kirjoittelin HTS4 essee vastauksia; yleisimmät myrkytyskuoleman aiheuttaneet lääkeaineet Suomessa vuosina 2001 ja 2004? Kiitos.
jarno Posted May 5, 2008 Posted May 5, 2008 Mutta eikös beetasalpaajat voi aiheuttaa hankalaa hypoglykemiaa myös? Beetasalpaaja inhiboi maksan glykogenolyysiä, jolloin siis "varastosokerin" muuttaminen glukoosiksi solujen käyttöön estyy. Glukagoni taas saa aikaan glykogenolyysin ja glukoneogeneesin eli glykogeenin hajotuksen ja glukoosin muodostamisen.
.jpeg.33e30ddf98dbfce2b197352f7f5e904c.jpeg)
.jpeg.06485f240342f4fb45a134cdd6c702c3.jpeg)
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.