Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Osku

Tehy: Hoitohenkilökunnalle varmistettava turvallinen työympäristö

Recommended Posts

Osku   
Osku

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola vaatii parannusta hoitoalan työturvallisuuteen ja muistuttaa työnantajan vastuusta tässä. - Työpaikoilla on kiinnitettävä vakavaa huomiota väkivallan mahdollisuuteen ja etenkin yksin työskentelevien turvallisuuteen. Väkivaltatilanteet on kirjattava ja ne pitää käsitellä työpaikalla järjestelmällisesti, uhriksi joutunutta henkilöä tai työyhteisöä syyllistämättä.

Tehy muistuttaa myös esimiesten vastuusta arvioida henkilöstön riittävyys eri työvuoroissa. Heidän on viestitettävä liian niukan mitoituksen riskeistä päätöksentekijöille. Tilapäisetkin työntekijät on perehdytettävä kunnolla työpaikan käytäntöihin.

Jaana Laitinen-Pesola tähdentää, että terveys- ja sosiaalialan laitoksissa fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta on aina tehtävä rikosilmoitus. Olisi myös harkittava, voisiko työnantaja olla tekemässä ilmoitusta. Nykyisin tätä mahdollisuutta ei rikoslaissa ole.

Hoitoalan väkivaltatilanteet yleistyneet

Tehy on vuodesta 2000 seurannut vuosittain väkivaltaisten tilanteiden yleisyyttä hoitoalan työpaikoilla. Tutkimusten mukaan fyysinen väkivalta tai väkivallalla uhkailu yleistyy hoitoalan työssä huolestuttavasti.

Hoitoalalla tyypillinen väkivallan muoto on nimittely, arvostelu tai sanallinen uhkailu, joita joka toinen tehyläinen on kohdannut työssään. Lyöntejä, potkuja tai niillä uhkailua on joutunut kokemaan joka neljäs, harvempi tyrkkimistä tai tönimistä sekä liikkumisen estämistä. Teräaseella tai vastaavalla uhkailua tai suoranaista päällekarkausta tapahtuu harvoin.

Potilaiden omaisten ja hoitoon tyytymättömien henkilöiden väkivaltaisuus tai uhkaava käytös näyttää selvästi kasvaneen. Tämä johtuu Jaana Laitinen-Pesolan mukaan mm. pitkistä jonotusajoista, omaisten kärsimättömyydestä tai pettymyksistä omiin hoito-odotuksiin.

Tehy on vuodesta 2000 vienyt eteenpäin toimenpideohjelmaa, jolla työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa. Keskeistä on väkivallan mahdollisuuden tiedostaminen ja riskien kartoittaminen, tapausten kirjaaminen ja niiden käsittely työpaikoilla. Turvallisuutta parantaa riittävä henkilöstömäärä. Liian usein vaihtuva työntekijäkunta on selvä riski. Henkilöstö on perehdytettävä kunnolla, kun tehtävät vaihtuvat tai hoidettavaksi tulee uusia potilasryhmiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten työntekijöiden ja määräaikaisessa työsuhteissa olevien selviytymiseen.

Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola 040 595 1772

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku   
Osku

STTK:lainen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer vaatii työnantajia parantamaan hoito- ja hoiva-alan työturvallisuutta. Työnantajan on huolehdittava riittävästä henkilöstömäärästä, asianmukaisista työtiloista ja -välineistä sekä kehitettävä työtapoja turvallisemmiksi. Kunta-alan työolobarometrin 2004 mukaan erityisesti terveydenhuollossa on työturvallisuuden kehitys romahtanut edellisvuoteen verrattuna.

Työväkivalta on yleistä erityisesti terveydenhuollossa. Kunta-alan työolobarometrin mukaan joka neljännes terveydenhuoltoalan palkansaaja on joutunut itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi vuoden 2004 aikana. Suurin osa heistä on joutunut kokemaan väkivaltaa työssään useammin kuin kerran. Myös sosiaalitoimessa riski joutua väkivallan kohteeksi on selvästi keskimääräistä suurempi.

Hoito- ja hoiva-alojen työturvallisuutta on parannettava niin, että työntekijöiden ei tarvitse pelätä oman, työtovereiden eikä asiakkaiden turvallisuuden puolesta.

Lisätietoja:

Edunvalvontayksikön johtaja Anne Vaarno, SuPer ry, puh. 050 310 1492

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-   
-VF-

Omia ehdotuksia:

1. Otetaan nollatoleranssi kaikenlaista väkivaltaa vastaan. Nimittely, uhkailu, kiinni käyminen, raapiminen, pureminen, potkiminen jne. ovat sellaisia asioita, joita ei tarvitse hyväksyä. Ja nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että vanhukset, dementikot, psyk. potilaat, ym. sekavat potilaat eivät ole erityisasemassa. Kaikista tehdään (rikos)ilmoitus. Se on sitten oikeuslaitoksen asia päättää onko henkilö syyntakeinen vai ei. Sitä päätöstä ei tee hoitava lääkäri, osastonhoitaja tai kukaan muukaan kukkahattutäti.

2. Selvitettävä työnantajan vastuu asiasta. Eikö työtä pidä tehdä vaarattomassa ympäristössä? Jos väkivaltatilanteita sattuu, niin työnantajan on siihen reagoitava konkreettisesti. 

3. Väkivaltaisilta potilailta pitäisi olla oikeus kieltää hoito. Jos ei osaa käyttäytyä, riehuu ja uhkailee, niin monoa kankkuun ja hoidosta pois.

4. Pitäisi olla oikeus tehdä potilaalle turvatarkastus. Potilaalla voi olla repussa/taskussa ties mitä tavaraa, puukkoja ynnä muita aseita. Nyhän meillä ei ole oikeutta tarkastaa mitä mukana on.

5. Lisää hoitohenkilökuntaa, vartijoita ja valvontakameroita.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Omia ehdotuksia:

1. Otetaan nollatoleranssi kaikenlaista väkivaltaa vastaan.

Hyviä ehdotuksia, tuosta nollatoleranssista olen itsekin paasannut työmaalla ja täällä foorumilla.

4. Pitäisi olla oikeus tehdä potilaalle turvatarkastus. Potilaalla voi olla repussa/taskussa ties mitä tavaraa, puukkoja ynnä muita aseita. Nyhän meillä ei ole oikeutta tarkastaa mitä mukana on.

Tuon pykälän pystyy kyllä kiertämään; kysyy luvan tavaroiden tarkastamiseen tai sitten järjestetään potilaan siviilitavaroille lukollinen säilytys jossakin muualla kuin potilashuoneessa.

5. Lisää hoitohenkilökuntaa, vartijoita ja valvontakameroita.

Lisää henkilökuntaa mutta oikeilla perusteilla. Jos lietsotaan hysteriaa ja käytetään turvallisuusriskiä ainoana perusteena niin ollaan vähän hakoteillä. Koskaan ei päästä tilanteeseen jossa olisi niin paljon hoitajia ettei mitään voi sattua.

Tekniikka on halpaa. Kameroita, lukkoja, hälyjä yms. kannattaa pyytää koska niitä saa paljon helpommin kuin uuden hoitajan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T   
C/T

Mites sitten henkilökunnan sisäiset erimielisyydet?

Tilanteita joihin olen joutunut itse täällä Ruotsissa: kerran ph:n tönäisemäksi, pyysin häntä mittaamaan potilaalta kuumeen ja hän tykkäsi  että sen voi sh tehdä itse. Kerroin että ei juuri nyt ole aikaa koska pitää hoitaa sh:n työt. (lh:t olivat jo tuolloin valmiita omassa työssään ja katselivat TV:tä). Toisen kerran ph. esti kulkuni kun olin saanut puhelun että toiselta osastolla potilaalla on hengitysvaikeuksia  joten en jäänyt auttamaan syöttämisessä samaisella osastolla vaikka olin niin luvannut (ilta oli ollut tosi rauhallinen ennen sitä).  Vapaalla eräs ambulanssikuski alkoi baarissa uhkailemaan/huutamaan/tönimään minua kun kuuli että olen sh. Tuolloin meinasi ihan oikeasti käydä hullusti. Suomeksi, meinasin ihan oikeasti saada turpaani, oli se ambulanssikuski ottanut niin raskaasti sekä viinaa että toimivaltuuksien menetyksen työpaikalla. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Mites sitten henkilökunnan sisäiset erimielisyydet?

Mielestäni työpaikkakiusaaminen ja ristiriidat työmaalla vaativat aivan erilaista lähestymistapaa kuin potilaidn taholta tullut väkivalta. Ei niitäkään saa vähätellä, mutta niissä jos jossakin on kaksi puolta ja ensimmäisenä en esim. lähtisi poliisia kutsumaan tai oikeudella uhkailemaan.

btw, melko paljon sinulle on sattunut noita tilanteita, itse en muista urani aikana kuulleni fyysisestä kontaktista hoitajien välillä, en ainakaan työmaalla. Ja onpahan nuo pikkujoulutkin ja saunaillatkin menneet siinä suhteessa hyvin rauhallisesti...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Bianca   
Bianca

Omia ehdotuksia:

1. Otetaan nollatoleranssi kaikenlaista väkivaltaa vastaan. Nimittely, uhkailu, kiinni käyminen, raapiminen, pureminen, potkiminen jne. ovat sellaisia asioita, joita ei tarvitse hyväksyä. Ja nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että vanhukset, dementikot, psyk. potilaat, ym. sekavat potilaat eivät ole erityisasemassa. Kaikista tehdään (rikos)ilmoitus. Se on sitten oikeuslaitoksen asia päättää onko henkilö syyntakeinen vai ei. Sitä päätöstä ei tee hoitava lääkäri, osastonhoitaja tai kukaan muukaan kukkahattutäti.

2. Selvitettävä työnantajan vastuu asiasta. Eikö työtä pidä tehdä vaarattomassa ympäristössä? Jos väkivaltatilanteita sattuu, niin työnantajan on siihen reagoitava konkreettisesti. 

3. Väkivaltaisilta potilailta pitäisi olla oikeus kieltää hoito. Jos ei osaa käyttäytyä, riehuu ja uhkailee, niin monoa kankkuun ja hoidosta pois.

4. Pitäisi olla oikeus tehdä potilaalle turvatarkastus. Potilaalla voi olla repussa/taskussa ties mitä tavaraa, puukkoja ynnä muita aseita. Nyhän meillä ei ole oikeutta tarkastaa mitä mukana on.

5. Lisää hoitohenkilökuntaa, vartijoita ja valvontakameroita.

Tosi hyviä ehdotuksia ja aiheellisia olisivat monessa paikassa!

Itse koin useamman kerran fyysistä & henkistä väkivaltaa (uhkailua, huutoa, päälle sylkemistä, lyömistä ja potkimista, repimistä, "jos et anna sitä ja sitä lääkettä teen niin ja näin"...) työskennellessäni kehitysvammaisten parissa, enkä ollut ainut uhri...mutta ainut joka puuttui asiaan. Tein joka kerrasta kirjallisen ilmoituksen, jonka esimies ja ylihoitaja kuittasivat, mutta hommaan ei mitenkään puututtu, vähäteltiin vaan asioita.

Asuntolassa jossa työskentelin, oltiin aina yksin työvuorossa ja samassa talossa ei muita osastoja ollut joten avunhuuto, tms ei paljon olisi auttanut..lähinnä kehitysvammainen hlö olisi siitä saanut lisää motivaatiota fyysisesti ja henkisesti väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Esimies ja ylihoitaja vain puolustelivat kyseistä henkilöä ja ylihoitajakin totesi vain "tällaisia henkilöitä on joka paikassa". Näinhän se varmasti on, väkivaltaa alkaa olla joka paikassa, mutta siellä missä tällaisia henkilöitä on, on varmasti useampi hoitaja samaan aikaan töissä tai ainakin hälytysjärjestelmä, tms - usein molemmat.

Työnteko alkoi tietysti muuttua tosi vastenmieliseksi ja loppujen lopuksi piti joka päivä kerätä ittensä kasaan, että USKALTAA edes työmaalle mennä. Koko ajan esimies ja ylihoitaja olivat tietoisia tilanteesta. Kävin myös työterveyslääkärin jutuissa - hän sentään ymmärsi minua ja oli sitä mieltä, että asukas täytyisi siirtää "suljetulle" osastolle tai osastolle, jossa on usempi työntekijä kerralla vuorossa. ...olihan jo edeltäjäni lähtenyt työmaalta, koska kyseinen henkilö oli häntä pahoinpidellyt - yllättäen kaatanut maahan, repinyt hiuksista, rikkonut talon kännykän joka oli ainut "turva" työntekijälle... silti asioihin ei puututtu! Se aika oli kyllä kamalaa! Otin loparit ja nyt siellä ihmetellään kun porukka vaihtuu jatkuvasti ja pula on suuri.

Eihän kehitysvammaisellakaan ole oikeutta tällaiseen käytökseen?! Itselleni jäi ainakin "kammo" kehitysvammaisista henkilöistä. Samat oikeudet ja velvollisuudet heilläkin on.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T   
C/T

Mites sitten henkilökunnan sisäiset erimielisyydet?

Mielestäni työpaikkakiusaaminen ja ristiriidat työmaalla vaativat aivan erilaista lähestymistapaa kuin potilaidn taholta tullut väkivalta. Ei niitäkään saa vähätellä, mutta niissä jos jossakin on kaksi puolta ja ensimmäisenä en esim. lähtisi poliisia kutsumaan tai oikeudella uhkailemaan.

btw, melko paljon sinulle on sattunut noita tilanteita, itse en muista urani aikana kuulleni fyysisestä kontaktista hoitajien välillä, en ainakaan työmaalla. Ja onpahan nuo pikkujoulutkin ja saunaillatkin menneet siinä suhteessa hyvin rauhallisesti...

Kyse ei ole työpaikkakiusaamisesta; tein paikassa ekstraa ts. tuntikorttilaisena. Itse analysoin tilanteen seuraavasti kahdessaa ensimmäisessä tapauksessa:  työpaikalla ollut valtaisa organisaatio muutos; lähinnä sairaanhoitajien määrää on laskettu, yhteensä 9 virasta 5. Ja vähennys jatkuu yhä. Sairaanhoitajat ovat ennen osallistuneet lääkkeidenjaon ohella  myös perushoitoon omien töidensä sivussa. Organisaatiomuutoksen jälkeen on lääkeidenjako delegoitu ph/lh siinä mittakaavassa kuin se on onnistunut, mutta samalla ollaan unohdettu kertoa siitä mitä sh tekee kun hän ei jaa lääkkeitä. Tulos; lh/ph mielestä sh:t istuvat vain ja tekevät paperitöitä, ilman että ymmärtävät että se juuri on meidän työmme. Ja se on luonut työpaikalle vihamielisen ilmapiirin. Pomoille juostaan kyseisessä paikassa kertomassa että sh:t nukkuu täällä iltaisin. Illassa vastuulla 90potilasta; lääkkeidenjako niillä osastoilla missä ei ole delegeringiä, + insuliinit ynnä muut jutskat, tipat, omaisten infoaminen,seuraavan viikon dosettienjako, sun muut jotka on sh:n vastuulla. Voitte itse laskea ehtiikö siinä pestä Hilma-mummon hampaat? saatikaan tauolle.

Miksi juuri minä olen joutunut tönimäksi on varmaankin seuraavat olen nuori, ja tuntikorttilainen mutta sh mihin kohdistaa vihansa. Täydellinen yhtälö. 

Kolmas: viereisessä pöydässä ollut mieshenkilö sattui kuulemaan että olen sh kun juttelin kavereille. En tiennyt/tiedä kyseistä henkilöstä mitään, se riitti provosoimaan sen että se kuuli että olen sairaanhoitaja. Koskaan en muista häntä tavanneeni työkentällä tai muuallakaan.

Kaikki kolme esimerkkiä ovat mielestäni tulosta reformista joka on käynnissä Ruotsin terveydenhuollossa. Ja valitettavasti lieveilmiöt siitä ovat aika rajuja. Sitä paitsi en ole ainoa kenestä näin on. Täälläkään ei ylimääräisiä rahoja ole laitettu henkilökunnan psyykkiseen hyvinvointiin. Ja muutokset ovat olleet aika dramaattisia. Kun ambulanssikuski tuli töihin lokakuun eka päivä hän ei saanut enää tehdä työtehtäviä joita hän on tehnyt ja joihin hän on hankkinut lisäkoulutusta viimeiset 15 vuotta. Oliko työnantaja antanut jotain tilalle tai satsannut siihen että kaveri kestäisi tilanteen, niin ei...  Joten mä tarjoon tän kerran...

BTW, sinulta aika vihjailevasti kirjoitettu. Vai mitä muut tykkää?

 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Helga   
Helga

Psykiatriassa törmää usein sellaiseen asenteeseen, että väkivalta ikäänkuin kuuluu luonnolliseksi osaksi toimenkuvaa ja ihmekös tuo kun sellaista viestiä tulee ihan oikeuslaitokseltakin. Omalla osastolla on ollut vakavia uhkatilanteita, joissakin jopa teräaseita mukana. Joskus kun uhkailija ei ole ollut psykoottinen potilas niin uhkailusta on tehty rikosilmoitus. Syytteet kuitenkin ovat jääneet nostamatta sillä perusteella, että tapahtumapaikka on psykiatrinen osasto. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-   
-VF-

Psykiatriassa törmää usein sellaiseen asenteeseen, että väkivalta ikäänkuin kuuluu luonnolliseksi osaksi toimenkuvaa ja ihmekös tuo kun sellaista viestiä tulee ihan oikeuslaitokseltakin. Omalla osastolla on ollut vakavia uhkatilanteita, joissakin jopa teräaseita mukana. Joskus kun uhkailija ei ole ollut psykoottinen potilas niin uhkailusta on tehty rikosilmoitus. Syytteet kuitenkin ovat jääneet nostamatta sillä perusteella, että tapahtumapaikka on psykiatrinen osasto. 

Aivan älytöntä toimintaa. Sairaitahan tässä ollaan hoitamassa, ei ottamassa niiltä turpaan. Eihän vankilassakaan vanginvartijoiden työnkuvaan kuulu hakattavana olo. Saatika poliisin työnkuvaan. Jos joku mättää poliisia tai vanginvartijaa kuonoon, niin taatusti tuomio tulee. Mutta jos sairaanhoitajaa lyödään, niin se kuuluu toimenkuvaan.

Ei mahdu mun oikeuskäsitykseen...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Kaikki kolme esimerkkiä ovat mielestäni tulosta reformista joka on käynnissä Ruotsin terveydenhuollossa. Ja valitettavasti lieveilmiöt siitä ovat aika rajuja.

Melkoista touhua siellä lahden toisella puolella, väistämättä tulee mieleen että taustalla pitää olla muutakin kuin pelkät organisaatiomuutokset.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T   
C/T

Kaikki kolme esimerkkiä ovat mielestäni tulosta reformista joka on käynnissä Ruotsin terveydenhuollossa. Ja valitettavasti lieveilmiöt siitä ovat aika rajuja.

Melkoista touhua siellä lahden toisella puolella, väistämättä tulee mieleen että taustalla pitää olla muutakin kuin pelkät organisaatiomuutokset.

No yritä sitten analysoida sinä tilanne...

Tai tarkenna mitä tarkoitat.

 

 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Kaikki kolme esimerkkiä ovat mielestäni tulosta reformista joka on käynnissä Ruotsin terveydenhuollossa. Ja valitettavasti lieveilmiöt siitä ovat aika rajuja.

Melkoista touhua siellä lahden toisella puolella, väistämättä tulee mieleen että taustalla pitää olla muutakin kuin pelkät organisaatiomuutokset.

No yritä sitten analysoida sinä tilanne...

Tai tarkenna mitä tarkoitat.

En minä osaa analysoidan toisen maan tilannetta sen tarkemmin. Minua vaan ainoastaan hieman ihmetytti tuo hoitajien välinen agressiivisuus; se oli uutinen minulle. Organisaatiomuutoksia on kyllä koettu kotosuomessakin mutta kuten jo sanoin en ole tuollaista käyttäytymistä nähnyt/kuullut. Puhumalla on toistaiseksi selvitty.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jio   
Jio

En minä osaa analysoidan toisen maan tilannetta sen tarkemmin. Minua vaan ainoastaan hieman ihmetytti tuo hoitajien välinen agressiivisuus; se oli uutinen minulle. Organisaatiomuutoksia on kyllä koettu kotosuomessakin mutta kuten jo sanoin en ole tuollaista käyttäytymistä nähnyt/kuullut. Puhumalla on toistaiseksi selvitty.

-No en muista ainakaan hoitajan käyneen känäpäissään toisen kimppuun ainakaan sen vuoksi että kyseessä on toinen hoitaja. Kyllä tommonen liiveihin uinti edeltää aina v*ttuilua tai muuten toisen osapuolen kunnianloukkausta. Vanhat kaunat on kanssa hyvä syy mutta miksi niitä vieraisiin ihmisiin kohdentaa?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T   
C/T

-No en muista ainakaan hoitajan käyneen känäpäissään toisen kimppuun ainakaan sen vuoksi että kyseessä on toinen hoitaja. Kyllä tommonen liiveihin uinti edeltää aina v*ttuilua tai muuten toisen osapuolen kunnianloukkausta. Vanhat kaunat on kanssa hyvä syy mutta miksi niitä vieraisiin ihmisiin kohdentaa?

Mutta eikö juuri Ruotsissa Socialstyrelesenin puolelta tehty lääkevaltuuksien poisotto ambulanssikuskeilta voida tulkita juuri kunnianloukkauksena? Joskin Socialstyrelseniä on vähän vaikeampi yrittää vetää turpaan kuin viereisessä pöydässä istuvaa sairaanhoitajaa. Joten se kohdetui siihen ammattikuntaan joka saa jatkaa niinkuin ei mitään olisi tapahtunut...

On kurssikavereina ESH:ta jotka tekee töitä amppareissa. Niitten mukaan tämä vuosi on ollut täyttä he*****iä. 

Muokkaus:lainauksia

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Mutta eikö juuri Ruotsissa Socialstyrelesenin puolelta tehty lääkevaltuuksien poisotto ambulanssikuskeilta voida tulkita juuri kunnianloukkauksena? Joskin Socialstyrelseniä on vähän vaikeampi yrittää vetää turpaan kuin viereisessä pöydässä istuvaa sairaanhoitajaa. Joten se kohdetui siihen ammattikuntaan joka saa jatkaa niinkuin ei mitään olisi tapahtunut...

On kurssikavereina ESH:ta jotka tekee töitä amppareissa. Niitten mukaan tämä vuosi on ollut täyttä he*****iä. 

Onkohan ammatillisuus vähän hukassa jos hallinnollisista päätöksistä kiukutellaan työkavereille? Ei tällaiset muutokset nyt niin vakavia ole - kysehän on ainoastaan työasioista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T   
C/T

Mutta eikö juuri Ruotsissa Socialstyrelesenin puolelta tehty lääkevaltuuksien poisotto ambulanssikuskeilta voida tulkita juuri kunnianloukkauksena? Joskin Socialstyrelseniä on vähän vaikeampi yrittää vetää turpaan kuin viereisessä pöydässä istuvaa sairaanhoitajaa. Joten se kohdetui siihen ammattikuntaan joka saa jatkaa niinkuin ei mitään olisi tapahtunut...

On kurssikavereina ESH:ta jotka tekee töitä amppareissa. Niitten mukaan tämä vuosi on ollut täyttä he*****iä. 

Onkohan ammatillisuus vähän hukassa jos hallinnollisista päätöksistä kiukutellaan työkavereille? Ei tällaiset muutokset nyt niin vakavia ole - kysehän on ainoastaan työasioista.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin ambulanssissa työskentely on enemmän kuin työ, se on niille elämäntapa. Ainakin näin ymmärsin Skånelaisen ambulanssisuharin puheista miljoonan voltin humalassa. Tämä päätös on tosiaan satuttanut monia. Lisäksi sh:lle tilanne on aika stressaava. Monet kauan työssä olleet suharit on pätevämpiä kuin nuoret sh:t ja tilanne kentällä saattaa olla aika nopeita päätöksiä vaativa ja jos vastuu on sh:lla niin...Nojoo jokainen voi kuvitella mitä siitä voi kehittyä...Ja nyt varsinkin on "työnohjausta" tullut seurattua vähän lähempääkin, eräskin ESH oksensi ylioppilaslahjaksi saamaani Aalto-vaasiin, niisk...Toisaalta välillä mietityttää että ensimmäiset varomerkit tilanteen muuttumisesta on tullut jo 98. Tässä olisi ollut ihan hyvin aikaa hankkia sh:n paperit jos kerran se lääkkeillä kikkailu on niin kivaa...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Jos olen oikein ymmärtänyt niin ambulanssissa työskentely on enemmän kuin työ, se on niille elämäntapa.

Osalle varmaan onkin, tuskin Ruotsissakaan sentään kaikille.

Toisaalta välillä mietityttää että ensimmäiset varomerkit tilanteen muuttumisesta on tullut jo 98. Tässä olisi ollut ihan hyvin aikaa hankkia sh:n paperit jos kerran se lääkkeillä kikkailu on niin kivaa...

Vuosikausien opiskelut että saa "kikkailla lääkkeillä"?? Itse jos lähden joskus opinpolulle tarvitsen kyllä hieman erilaisia porkkanoita.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×