Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Osku

TEHY: Osa-aikatyö lisääntynyt terveydenhuollossa huolestuttavasti

Recommended Posts

Osku

Kunta-alan henkilöstöä koskevat Tilastokeskuksen tiedot lokakuulta 2004 kertovat, että osa-aikatyön määrä on kasvanut erityisesti terveydenhuollossa. Lokakuusta 2003 lokakuuhun 2004 vakinaisten osa-aikaisten palvelussuhteiden määrä terveydenhuollossa on kasvanut 39 prosenttia. Samaa viestiä kuuluu Tehyyn myös työpaikoilta.

- Tämä on erittäin huolestuttava ilmiö työvoimapoliittisesti sekä yksittäisten työntekijöiden kannalta. Jäsentemme mukaan osa-aikatyötä tarjotaan silloinkin, kun työtä riittää kokoaikaisesti, totesi puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola Tehyn valtuustossa tänään.

- Osa-aikatyön käyttö voi olla työnantajille uusi keino välttää vakinaistamista ja usein laillisuuden rajamailla olevia määräaikaisia työsuhteita ja ketjutusta. Samalla säästetään palkoissa, kun ylitöiden sijaan osa-aikaisella teetetään nk. lisätyötä normaalipalkalla täyteen työaikaan asti, Jaana Laitinen-Pesola arvelee.

Hyvälle henkilöstöpolitiikalle on hoitoalalla nyt todellinen tarve. Kuntien terveydenhuollon ammateista on siirtymässä eläkkeelle vuosina 2003 - 2012 yhteensä lähes 40 000 työntekijää.

- Työnantajilla on nyt ajolähtö varmistaa pysyvän työsuhteen, hyvien työolojen ja kunnollisen palkan avulla riittävä ja osaava henkilöstö jatkossa. Niin konkareiden kuin aloittelijoiden tulee kyetä tekemään työtään hyvin ja motivoituneesti, kun palveluiden tarve kasvaa ja palvelurakenteet ovat suurten muutosten edessä, Jaana Laitinen-Pesola korostaa. Vaikeudet saada vakituista työpaikkaa, rankat työolot ja heikko palkkataso ovat ajaneet hoitohenkilöstöä myös ulkomaille sekä muihin ammatteihin ja muille aloille. Ulkomailla oli vuonna 2003 suomalaisia työikäisiä sairaanhoitajia ja vastaavia kaikkiaan 4 330. Muuttohalukkuus on kuitenkin hieman laantunut vilkkaimmista vuosista.

Hoitoalan koulutuksessa aloituspaikkojen määrä on suunnilleen kohdallaan. Nyt työnantajien on varmistettava, että nuoret jäävät alalle ja siellä viihdytään läpi työuran. - Yhtenä "pullonkaulana" on opinnoista työelämään siirtyminen. Tehyn mukaan opiskelijoiden pitäisi jo harjoitteluaikana olla osa palkallista työvoimaa. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä pitäisi muutenkin tiivistää, jotta nuorille rakentuu vahva ammatti-identiteetti ja he sitoutuvat työyhteisöön, sanoo Jaana Laitinen-Pesola.

Lisätietoja:

Jaana Laitinen-Pesola, p. 040 595 1772

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
reiska

Eihän tässä mennyt kuin toista vuosikymmentä kun nämä edunvalvojat pääsivät asiaan. Itse erosin tehystä lakon jälkeen. Meni motivaatio kun palkka tippui ja nämä edellämainitut ongelmat alkoi. Siis ketjuttaminen ja määräaikaiset työsuhteet. Nyt olen ulkomailla töissä.  Opiskelin terveydenhuoltoalan koulutusammattiin niinkuin silloin sanottiin ja valmistuin 84. Myöhemmin sairaanhoitajaksi.  Käytännön pakko oli tehdä vanhoja hommia suomessa että sai elatusavut maksettua. En  mä vielä ole hävennyt olla suomalainen sairaanhoitaja ulkomailla, paremminkin ollut ylpea meistä. Näyttää vaan  siltä että  joskus junnuilta on unohtunut se että niiden opettajat on samat kun  meillä joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Jeesus että kun voi olla että  se pienin valtakin on käytettävä nuukasti.  En paremmin osaa sanoa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Hoitoalan koulutuksessa aloituspaikkojen määrä on suunnilleen kohdallaan. Tehyn mukaan opiskelijoiden pitäisi jo harjoitteluaikana olla osa palkallista työvoimaa.

Aloituspaikkojen määrä ja valmistuneiden määrä ovat kaksi eri asiaa.  Ehkä se, että harjoittelut olisivat palkallisia, lisäisi alan vetovoimaisuutta ja samalla opiskelijat voisivat paremmin keskittyä opiskeluun, kun ei tarttis opiskelupäivän päätteeksi mennä suoraan töihin ja sitten ei ole aikaa (eikä voimia) esim. lukea tentteihin. Sitten voisi aloituspaikat olla suunnilleen samat kuin valmistuneiden määräkin.Toimiupseeri- ja poliisikokelaathan saavat päivärahaa + täyden ylläpidon arkisin, että eipä tuo ajatuksena olisi yhtään mahdoton. Sitä paitsi säästyisihän silloin valtion opintorahaa, kun opiskelijat itse hankkisivat rahansa.

Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä pitäisi muutenkin tiivistää, jotta nuorille rakentuu vahva ammatti-identiteetti ja he sitoutuvat työyhteisöön, sanoo Jaana Laitinen-Pesola.

Pitää vissiin soittaa Jaanalle, että mitä toi kommentti oikein pitää sisällään??? (tietääköhän hän itse...?  ;))

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Hoitoalan koulutuksessa aloituspaikkojen määrä on suunnilleen kohdallaan. Tehyn mukaan opiskelijoiden pitäisi jo harjoitteluaikana olla osa palkallista työvoimaa.

Aloituspaikkojen määrä ja valmistuneiden määrä ovat kaksi eri asiaa.  Ehkä se, että harjoittelut olisivat palkallisia, lisäisi alan vetovoimaisuutta ja samalla opiskelijat voisivat paremmin keskittyä opiskeluun, kun ei tarttis opiskelupäivän päätteeksi mennä suoraan töihin ja sitten ei ole aikaa (eikä voimia) esim. lukea tentteihin. Sitten voisi aloituspaikat olla suunnilleen samat kuin valmistuneiden määräkin.Toimiupseeri- ja poliisikokelaathan saavat päivärahaa + täyden ylläpidon arkisin, että eipä tuo ajatuksena olisi yhtään mahdoton. Sitä paitsi säästyisihän silloin valtion opintorahaa, kun opiskelijat itse hankkisivat rahansa.

Mistähän köyhät kunnat saisivat rahat opiskelijoiden harjoitteluihin kun ei tahdo riittää raha vakituistenkaan palkkoihin? Ei onnistu ilman valtion korvamerkittyä rahaa  ja sen saamiseen en usko.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Mistähän köyhät kunnat saisivat rahat opiskelijoiden harjoitteluihin kun ei tahdo riittää raha vakituistenkaan palkkoihin? Ei onnistu ilman valtion korvamerkittyä rahaa  ja sen saamiseen en usko.

No, tulonsiirtojen uudelleen järjestelystähän siinä olisi kyse, mutta nyt siis ne opiskelijat, jotka saavat palkkaa harjoittelusta eivät saisi opintorahaa, eivätkä välttämättä tarvitsisi myöskään opintolainaa tai asumistukea.

No, en mäkään oikeasti usko, että Tanja Karpela ko asiasta vastaavana ministerinä voisi asialle mitään tehdä....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×