Hoitajien jaksaminen

[Low]

Olen kokenut työssä väsymistä useassa työpaikassa. Syy väsymiseen on aina ollut eri: joskus potilaat ovat olleet raskaita fyysisesti, joskus henkisesti. Joskus työporukka on ollut läpimätä. Nykyinen työ on todella raskasta ajoittain täysin esimiestaidottoman esimiehen vuoksi...

[katjuli]

Tosi paljon kiinni työporukasta, työparista, esimiehestä. Meillä nyt ok pomo, osaa hommansa, ei kalastele ketään viesti kapulakseen ja sanoo kaikkien kuullen uusimmat uutiset, paikat, sijaiset ym. järjestelyt.

[Hempukka]

Tällä hetkellä sen suuren muutoksen kourissa, missä koko työpaikakkamme on tällä hetkellä ja kaikilla työntekijöillä suuri stessi oman työnsä jatkuvuudesta,olit sijainen tai vakituinen niin minua auttaa jaksamaan päivästä toiseen vanhukset joiden takia tätä työtä teen. Heidän vuokseen jaksan joka aamu - päivä -ilta "raahautua" töihin.

[Silkkiuikku]

Juups, muutamissa paikoissa olleena olen huomannut, että usein ehtisi tehdä asioita paljon paremmin jos ei jaarittelisi kahvihuoneessa siitä miten kiire onkaan. Oikeasti, koko ajan on kiire mutta kahvilla ehtii istua sen puolikka tuntia. Helpottaa omaa työtä hurjasti kun istuu kaffella sen verran minkä se kahvikuppi kestää ja lähtee takas hommiin. Ei niin kiire ja ehtii vähän pohtiakin mitä tekee.

Toki on aikoja jolloin kiire on todellista, esimerkiksi ryhmä- tai palvelukodeissa joista monta asukasta lähtee aamulla samoihin aikoihin päivätoimintoihin. Taksit tulee tiettyyn aikaan ja aamusta ei koskaan tiedä mimmoinen se on. Joskus asukkaat on hitaampia joskus nopeampia.

Väittäisin kuitenkin, että monesti kiire on ihan itse aiheutettua.

[aqualife]

Jaksaminen oli kyllä koetuksella tässä hiljan kun yksin oli vedettävä raskaat potilaat, vastattava kymmeniin puheluihin samaan aikaan kun kädet tekee töitä, muistettava insuliinit ym oikein ja apua sai odottaa kauan ja siltikään ei saanu hommiaan tehtyä normaaliajassa. Eräskin oli niin ihmetellyt että "vieläkö tässä pitää jonnekin mennä" kun työparinsa oli sanonu että on tultava jeesimään. Loppupäivä olikin sitten häneltä vittuilua.. (Juu, tosiaan lähden kahdenhoidettavia vääntämään yksin.) Tätä se henkilökuntavajaus teettää...

[pajari]

Valitettavasti minä kyllä olen päivystysluonteisessa työssäni kokenut , että kiire ei kyllä ole mikään mielentila , vaan ihan fakta . On paljon vuoroja , jolloin ehtii syödä pikaisesti leivän samalla kun kirjaa potilastietoja , muuten ei taukoja saa lainkaan . Onneksi joskus on sitten niitä rauhallisempia vuoroja , jolloin ehtii vähän jutellakin työkavereiden kanssa .

Kyse on varmasti paljon siitä , miten akuutissa yksikössä on töissä . Kaikkia töitä ei nimittäin voi itse säädellä ja akuutista tilanteesta ei keskenkaiken voi poistua .

Silti koen työni mielekkääksi. Työyhteisö on tärkeä , työnohjauksen olen kokenut hyväksi ja mikä tärkeintä , omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava . Lenkkeily nollaa hyvin pään vapaa-aikana .

[Julma]

Valitettavasti minä kyllä olen päivystysluonteisessa työssäni kokenut , että kiire ei kyllä ole mikään mielentila , vaan ihan fakta . On paljon vuoroja , jolloin ehtii syödä pikaisesti leivän samalla kun kirjaa potilastietoja , muuten ei taukoja saa lainkaan . Onneksi joskus on sitten niitä rauhallisempia vuoroja , jolloin ehtii vähän jutellakin työkavereiden kanssa.

Tauot kannattaa kyllä pitää, vaikka aulassa istuisikin kymmenittäin d-triagessa olevia ihmisiä. Resurssipulakin huomataan paremmin jos hoitajat eivät vedä itseään ihan äärirajoille. Ja yhtään kirkkaampaa kruunua ei saa vaikka kävisi niin harvoin kahvilla, että unohtaisi missä taukohuone on.

Tietty joskus voi korkeariskisempää potilasta olla jonoksikin asti jossain vähän isommassa sairaalassa, mutta jos jonot kestää koko päivän ja noita vuoroja on paljon niin akuuttipuolen resursseja pitäisi voida lisätä todella huomattavasti.

No tämä vain omaa höpötystäni, toki saa työtä painaa tauotta jos siitä ei itselle koe harmia olevan. Musta ei kyllä olisi siihen.

[pajari]

Minä en ole mikään itseni uhraava nuori hoitsu , vaan 15 vuotta työtä tehnyt kätilö . Pidän kyllä tauot aina , jos voin . Mietpä tilannetta , jossa hoidat ponnistusvaihetta ... ei oikein voi poistua keskenkaiken . Sitten kun tilanne on ohi, ja tulet ulos synnytyshuoneesta , soittokello soi ja ryntäät suoraan seuraavaan synnytyshuoneeseen . Eli jos on kiire , on kiire , työtä organisoimalla se ei muuksi muutu . Mutta kuten mainitsin , välillä on rauhallisempaa . Ja työ on palkitsevaa ja mielekästä .

Olen lopettanut "venymisen " esim. siinä , että en tee yhtään ylimääräisiä vuoroja . Haluan myös työvuoroni niin , että mitään kohtuuttomia työputkia tai ilta-aamuja ei tule . Mutta , piruvie , synnytykset lisääntyvät ja väki pysyy samana ! Ja sitten aina vaan selostetaan , että kaikki kyllä saavat hyvää hoitoa ja potilasturvallisuus ei vaarannu... Kentältä kun asiaa katsoo , niin tuohan ei ole lainkaan totta . Minä ainakin tiedän välillä hoitavani huonosti jo pelkästään siksi , etten ehdi riittävästi olla läsnä.

[{BS}]

Onhan noita tilanteita tullut, joissa hoidat kolmea synnytystä yhtä aikaa. Tai sitten niitä, kun syn.vastaanoton ovesta lappaa porukkaa jatkuvasti ja yrität sitten siitä jotenkin jaotella porukkaa saliin, lepohuoneeseen, lääkärille jne. Ja kun se olisikin pelkkää luokittelua, mutta kaikille pitää tehdä jotain (ktg, paineet, lämmöt, sisä- ja ulkotutkimus, kirjaaminen, ohjaaminen, papereiden läpikäynti, lepohuoneen kipulääkitys tai sitten kotiuttaminen). Oikeastaan helpoimpia ovat ponnistavana tulevat, niitä kun ei tarvitse kauheasti tutkia, vaan työntää suoraan saliin. Tai ottaa lapsi kiinni.

Joskus harvoin sattuu sellaisia vuoroja, ettei itsellä ole yhtään ainutta potilasta. Joko ketään ei saleissa tai sitten itse on jonovuorossa vasta viimeisenä, jolloin aika menee odotellessa. Tämän vapaan ajan käytän usein alan (ei vain oman erikoisalan) julkaisujen lukemiseen.

Itse olen lopettanut kokonaan ilta-aamujen tekemisen (en suostu ottamaan niitä listaan). Pitkiä päiviä teen joitakin ja sitten öitä enemmälti.

[vilma]

Puolet hoitajista besserwissereitä, vaikka kuinka hyvin teet, aina tulee joku 30 vuotta alalla ollut besserwisser oikaisemaan sun mokia.

Toinen raskaus kotihoidossa palvelutalossa: yhä raskaammat asukkaat hoidetaan kotona, ei ole paikkaa minne lähettää. Hoitajia ei saada lisää, pitää vaan priorisoida. Hoidamme mm kotonaan yksiössä 141 kg/160 sm henkilöä, joka ei kävele ollenkaan. Siirtyy enimmäkseen omin avuin sänky-pyörätuoli-pönttö sektorilla. Pahinta on hoidot hankalissa asennoissa, mm suihkutus wc-pöntöllä, hän ei pysty auttamaan yhtään. Toisella kädellä nostat painavaa vatsaa, toisella peset. Illalla tiedät tehneesi töitä. On vielä luonnohäiriöinen (lääkärin daignoosi), aina saa haukut päälle. Mutta koti se on ihmisen paras paikka, ei ole muutakaan paikkaa hänelle (ylilääkärin kommentti). Nosturit ym ei asuntoon mahdu.

Näillä mennään, 63 v. saan 535 ekee kunnalta eläkettä, tarkastin juuri. :nauraa:

[pajari]

Totta , ponnistavina tulevat ovat helpoimpia . Ensin ovat niin synnyttämisen touhussa , että ei tarvitse neuvotella mistään tai esitellä eri vaihtoehtoja , kunhan auttaa äitiä. Sitten ovat niin endorfiineissä , että imettävät innoissaan tunnin ja huokailevat , että miten tämä voi olla mahdollista ! Mutta ei niitä ponnistavana tulevia paljoa ole verrattuna niihin , joiden kanssa aloitetaan alusta ja hyvässä lykyssä jatketaan seuraavana päivänä. Enkä tässä nyt arvota mitään , mielelläni hoidan sekä lyhyitä että pitkiä asiakaskontaktaja , tässä vaan mietin tätä kuormittavuutta . Synnyttäjähän ei voi itse valita , onko synnytys lyhyt vai pitkä.

Omalla toiminnallaan voi jaksamiseen vaikuttaa todella paljon . Ilta-aamuja minäkään en enää vuosiin ole tehnyt , ei jaksa kun ei ehdi kunnolla nukkua . Öitä en tee kuin max 3 kerrallaan . Liikuntaa koitan harrastaa säännöllisesti monta kertaa viikossa , jos oma kunto on huono , ei jaksa töissäkään . Koitan myös syödä säännöllisesti ja terveellisesti , kasvispainotteisesti.

Joskus palkkapäivinä vituttaa kyllä suuresti .Välillä kun tekee lääkäreidenkin hommia , vaan palkka on hiukan toista tasoa . Toisaalta pidän työstäni ihan älyttömästi ( paino sanalla älyttömästi , mitään järkeähän tässä ei ole ) enkä voisi vaihtaa alaa . Selkeästi tämä vaan on minun alani . Töihin lähteminen ja siellä oleminen on mukavaa . Kai sitten tavallaan välillä nautinkin näistä vauhtia ja vaarallisia tilanteita-vuoroista . Vaikka kyllä joskus on tullut itkukin ihan pelkästä väsymyksestä.

Yhteiskunnan arvot ovat nykyään niin kovat , että hoitajien uupuminen ei oikeasti kiinnosta ketään . Ei edes omaa ylihoitajaa .

[Tuhteri]

Saako listoihin laittaa suunnitellusti 7-21 vuoron? Sain tietää juhannuksen vuorot, kyllä naurattaa :- ) Aatto 14-21 ja juhannuspäivä 7-21. En ollut laittanu toiveita joten olin varautunut että tulen töihin, en kuitenkaan ihan tämmöiseen riistoon ja väsytystaktiikkaan. Kuten edellisessä viestissä sanottiin, niin ei kyllä edes pomoa kiinnosta työntekijöidensä jaksaminen. Kyllä taas siltä vaikuttaa. Tässä on kuukausi aikaa hankkia työntekijä juhannukseen, mutta on päädytty siihen, että 'joku' (lue minä) tekeekin kaksi vuoroa peräkkäin. ilman että on kysytty mitään. Sapettaa, taidan jatkaa opiskelua, olen niin pettynyt työelämän kovuuteen ja v-mäisyyteen.

[Sasuli]

Jos kuulut KVTES:in piirinn ja teillä on tehty paikallinen sopimus pitkistä päivistä, voi silloin suunnitella, mutta jos ei, niin silloin ei saa suunnitella sellaisia vuoroja.

[{BS}]

Täällä pitää olla työntekijän suostumus pitkiin vuoroihin.

[Sasuli]

Täällä pitää olla työntekijän suostumus pitkiin vuoroihin.

Niin ja myös suostumus tottakai sopimuksen lisäksi.

[Tuhteri]

Olen yksityisellä töissä. Masentaa, että odotetaan super-työsuorituksia, ja ne korvataan sitten jollain pidemmällä vapaalla, ei se minua ainakaan lohduta yhtään. Kyllä joku muukin saisi tulla töihin juhannuspäivänä, ja työnantajan tehtävä on hommata/listata päteviä sijaisia/työntekijöitä töihin. Aikaa kuitenkin on.

[pajari]

Saa tehdä pitkiä päiviä , mutta ei ole pakko , niin se meillä menee . Mutta pitkä päivä on kyllä meillä sitä , että joku toinen tulee sitten pitkään yöhön , ei noin , että 2 vuoroa isketään yhteen . En suostuisi , jos minulle kysymättä tuollaiset vuorot laitettaisiin .

[Sini]

Meillä pitkiä vuoroja saa tehdä omasta toivomuksesta, mutta vuoron pituus ei saa ylittää 12,5h. Tässä rajat paukkuu suunnitellusti ja kysymättä. Juttele pomon kanssa.

[Astra]

Olen yksityisellä töissä. Masentaa, että odotetaan super-työsuorituksia, ja ne korvataan sitten jollain pidemmällä vapaalla, ei se minua ainakaan lohduta yhtään. Kyllä joku muukin saisi tulla töihin juhannuspäivänä, ja työnantajan tehtävä on hommata/listata päteviä sijaisia/työntekijöitä töihin. Aikaa kuitenkin on.

Kyllä näin on tapahtunut kunnallisellakin. Sovin että kokeilen pitkiä vuoroja sinne tullessani ja eikös eka juhannus ollut luokkaa aatto 13-21.30, päivä 8-21.30 ja seuraava päivä 8-16. Olin niin poikki että lopetin pitkien vuorojen tekemisen siihen paikkaan.

[{BS}]

Meillä listantekijä katsoo tarkkaan, että ei tule mitään ilta-pitkä-aamu kombinaatioita, vaan pitkä päivä on esim aamun tai vapaan jälkeen ja seuraavana päivänä on ilta, yö tai vapaa.

[Sini]

Meillä listantekijä katsoo tarkkaan, että ei tule mitään ilta-pitkä-aamu kombinaatioita, vaan pitkä päivä on esim aamun tai vapaan jälkeen ja seuraavana päivänä on ilta, yö tai vapaa.

Niin meilläkin, mutta alkuun sitä ei heti ymmärretty/osattu. Rakentava palaute auttaa kehittämään toimintaa :)

[ETI]

Meillä listantekijä katsoo tarkkaan, että ei tule mitään ilta-pitkä-aamu kombinaatioita, vaan pitkä päivä on esim aamun tai vapaan jälkeen ja seuraavana päivänä on ilta, yö tai vapaa.

Aina välillä sattuu tulemaan ilta-pitkä-aamu yhdistelmiä, pääsääntöisesti niitä kyllä vältellään. Yleensä toivon itse sellaisen jos tarvii olla jokin juhlapyhä töissä. Nytkin juhannuksena olen omasta toiveesta ilta-pitkä-aamun töissä. Harmittaisi suunnattomasti olla töissä aamu ja seuraavana päivänä ilta jne. Kun kerran ollaan töissä, ollaan sitten kunnolla.

[hippis]

Itsestä keikkatyötätekevänä tuntuu että osastoilla on niin helppo kipata "ne vaikeimmat" potilaat keikkalaiselle, niin ne on vakituisilta sitten pois. Ymmärrän kyllä hyvin, mutta sitten kun niitä joka osaston vaikeimpia potilaita on lähes joka päivä niin rupee vähän keittämään...

Vrt. yhden hoitajan omatoimiset ja omani, joissa joka asiasta valitetaan ja kaikki pitää tehdä puolesta pitkään ja hartaasti, ja varmasti neuvotaan kuinka just nyt tarkalleen se tukisidos pitää jalkaan kääriä. Puhumattakaan siitä että 5 potilaasta 2 eristyksessä.

Ja se että on niitä hoitajia, joiden pitää päästä pätemisen ilosta pätemään. Kuten huomauttaa että "unohdit sitten siinä yhdessä vuorossa pedata sen yhden pedin" kun on juossut ihan selkä hiessä ympäri osastoa. Tai keikkalaisena kun ei aina tiedä tarkalleen millä tavalla milläkin osastolla ruuat jaetaan, niin nakellaan niskoja. Plaah.