Jump to content
 
Vieras: Tuleva opiskelija

Kysymyksiä flimmeristä

Recommended Posts

Vieras: Tuleva opiskelija

Hei.

Mikä on kroonisen flimmerin ja kohtauksellisen flimmerin ero? Onko kroonisessa flimmerissä sydämen rytmi koko ajan flimmerirytmissä siis jotenkin väärässä rytmissä, ei sinusrytmissä? Miltä flimmeri tuntuu pulssissa, voiko se tuntua erilaiselta vai onko flimmeri pulssin rytmi aina samanlainen?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs
23 minuuttia sitten, Vieras: Tuleva opiskelija kirjoitti:

Hei.

Mikä on kroonisen flimmerin ja kohtauksellisen flimmerin ero? Onko kroonisessa flimmerissä sydämen rytmi koko ajan flimmerirytmissä siis jotenkin väärässä rytmissä, ei sinusrytmissä? Miltä flimmeri tuntuu pulssissa, voiko se tuntua erilaiselta vai onko flimmeri pulssin rytmi aina samanlainen?

Kohtauksittaisessa (paroksysmaalisessa) flimmerissä sydämen rytmi on välillä flimmeri ja välillä sinusrytmi/joku muu rytmi. Kroonisessa flimmerissä sydämen rytmi on kokoajan flimmeri.

Esimerkiksi potilaalle on tehty useita kardioversioita flimmerin vuoksi mutta sinusrytmi ei pysy ja kääntyy aina takaisin flimmeriin. Voidaan päättää että ei enää tehdä asialle mitään. Tällöin flimmeri jää potilaalle pysyväksi.

Flimmeri on aina epäsäännöllisen epäsäännöllinen ts. epäsäännöllisyys ei noudata mitään kaavaa. Eli siis syke on AINA epäsäännöllinen jos on flimmeri.

Muokattu - holbs

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Tuleva opiskelija

Kiitos vastauksista holbs. Entä voiko kohtauksittaisessa flimmerissä olla pitkiäkin aikoja sinusrytmi (viikkoja, kuukausia) ja sitten tulee taas flimmeri? Kauanko tuollaiset flimmerit yleensä kestää kohtauksissa (tunteja, päiviä vai voiko mennä nopeammin ohi)?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs
3 minuuttia sitten, Vieras: Tuleva opiskelija kirjoitti:

Entä voiko kohtauksittaisessa flimmerissä olla pitkiäkin aikoja sinusrytmi (viikkoja, kuukausia) ja sitten tulee taas flimmeri? Kauanko tuollaiset flimmerit yleensä kestää kohtauksissa (tunteja, päiviä vai voiko mennä nopeammin ohi)?

Mitään aikaa en osaa sanoa. Jos joku muu tietää niin voi kertoa. Mutta potilaalla voi olla pitkäkin hyvä kausi ilman flimmeriä. Myöskään yleistä kestoa on vaikea sanoa. Potilaat hakeutuvat usein päivystykseen ja siellä rytmi käännetään lääkkeellisesti tai sähköisesti. Flimmeri voi kääntyä sinusrytmiin myös spontaanisti (itsestään). 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Tuleva opiskelija

Entä jos on vanha ihminen, joka asuu kotona ja hänellä on kohtauksillinen flimmeri ja dnr. Jos hän saa flimmeri kohtauksen mitä silloin tehdään? Entä sama tilanne, mutta asuu vanhainkodissa? Pitääkö flimmerissä aina vanhakin lähettää päivystykseen? 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs
14 minuuttia sitten, Vieras: Tuleva opiskelija kirjoitti:

Entä jos on vanha ihminen, joka asuu kotona ja hänellä on kohtauksillinen flimmeri ja dnr. Jos hän saa flimmeri kohtauksen mitä silloin tehdään? Entä sama tilanne, mutta asuu vanhainkodissa? Pitääkö flimmerissä aina vanhakin lähettää päivystykseen? 

Tuohon on vaikea antaa mitään yleispätevää vastausta. Riippuu potilaan voinnista, muista sairauksista, flimmerin kestosta, sykkeen nopeudesta jne. Mikäli flimmerin alkamisaikaa ei tiedetä tai se on kestänyt yli 48 tuntia niin silloin sitä voida suorilta kääntää. Potilas pitää antikoaguloida ja sitten tehdä suunnitellusti rytminsiirto. Toki nopeaa sykettä pystytään hidastamaan esimerkiksi Selokenilla tai Digoxinillä.

Eli mun mielestä pitää aina arvioida potilaskohtaisesti se päivystykseen lähettäminen. Saa korjata jos olen väärässä ta jää jotain huomiotta. Tässä on hyvää tietoa flimmeristä ja tarkat määritelmät: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50036 

Muokattu - holbs

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Gila

Olen itse nähnyt kohtausittaisia flimmereitä, jotka ovat kestoltaan olleet (muutamasta) minuutista useaan päivään. Toki jos flimmerikohtaus on pidempi, mutta alle 48 tuntia, pyritään se usein tosiaan kääntämään ennen tuon aikarajan täyttymistä, jos on oletettavissa, että flimmeri ei tule heti uudestaan päälle. Joillain potilailla voi olla  pitkiäkin aikoja kohtausten välillä. Potilas ei läheskään aina itse aisti mitään, vaikka flimmeri olisikin päällä, jolloin voi olla vaikea arvioida kauanko se on ollut. Välillä myös saatu rytmiseurannassa kiinni noita lyhyitä flimmeriepisodeja.

Nuoremmille ja kohtuu hyväkuntoisille potilaille yleensä ohjaan, että jos esim. yöllä tulee flimmeri, voi rauhassa voinnin salliessa odotella aamuun ja katsoa kääntyykö itsestään. Jos ei käänny niin sitten päivystykseen. Iäkkäämmillä sitten tosiaan todella tilanneriippuvaista. Sydänsairaalla nopea flimmeri voi kuitenkin provosoida kaikenlaista muuta vaivaa kuten vajaatoimintaa, rintakipua yms. Jos on epävarma, ainakin täälläpäin päivystyksen neuvontanumeroon voi soittaa ja he voivat auttaa arvioimaan, olisiko potilas syytä sinne lähettää ja kuinka kiireesti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: ...

Onko hoitajan helppo tunnistaa flimmeri pelkistä oireista, jos ei ole sydänfilmin ottoon mahdollisuutta? Miten potilas itse kuvaa oireet? Mitä jos potilas ei osaa kertoa olostaan vaikka muistisairauden vuoksi, kuinka silloin tunnistaa flimmerin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs

Jos on harjaantunut niin epäsäännöllisen sykkeen voi tunnustella kaulalta tai ranteesta. Mutta itse en lähtisi diagnosoimaan sillä tavalla. Enkä pelkkien oireiden perusteella menis sanomaan. Mun mielestä se EKG tarvitaan ehdottomasti.   

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
jupet

Flimmeri voi olla täysin oireeton ja pulssi hyvinkin säännöllisen oloinen joillain potilailla. On siis täysin mahdotonta sulkea pois flimmeriä ilman EKG:tä.

Kuitenkin monesti vasta alkaneessa flimmerissä syke on tunnustellessa selvästi epäsäännöllisen epäsäännöllinen ja tällöin on syytä epäillä. Potilaan koetut oireet vaihtelevat oireettomasta tykytystunteen kautta vakavaan hengenahdistukseen ja rintakipuun ja sokin oireisiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma
28.6.2017 klo 19.02, Vieras: ... kirjoitti:

Mitä jos potilas ei osaa kertoa olostaan vaikka muistisairauden vuoksi, kuinka silloin tunnistaa flimmerin?

Samaa mieltä kuin edellisetkin. Suoraan tuohon kysymykseen ei ole oikein muuta vastausta, kuin ottamalla ekg:n. Se miten siihen päätyy, on eri juttu. Huomattava tiheälyöntisyys ja epätasainen syke tarkoittaa pääsääntöisesti uudehkoa flimmeriä. Ennalta tiedetty FA-taipumus tukee ajatusta. Sykettä kannattaa tunnustella vähintään sen 30 sekuntia, ja katsoa löytyykö siitä jotain säännönmukaisuutta. Joskus voi olla lisälyöntejä enemmän, joskus joku av-katkos ja joskus ihan sinusarytmiakin. 

Kommunikaatio-ongelmaisen potilaan kanssa on aina välillä vaikea päästä työdiagnoosiin noin ylipäätään. Usein omainen tai hoivakodin hoitaja havaitsee potilaalla jonkin poikkeavan jutun, yleensä jonkinlaisen toimintakyvyn laskun. Sitten kun sitä potilasta aletaan tutkia, on hyvä olla jonkinlainen toimintamalli itsellä, mitä tutkii kaikista potilaista, joista ei pääse kärryille esitietojen perusteella. Siihen toimintamalliin kuuluu eri asioita riippuen toimintaympäristöstä, kokemuksesta ja ammattikunnasta. Itsellä siihen kuuluu mittauksista RR, syke, hf, Spo2, GCS, T.ax, glukoosi ja ekg ja lisäksi keuhkojen auskultaatio ja vatsan painelu. Lisäksi luodaan yleissilmäys potilaaseen ja rekisteröidään ihon lämpö ja hikisyys, turvotukset, puolierot ja luultavasti jotain muutakin mitä ei osaa tähän aukikirjoittaa. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Enska

Eihän DNR tarkoita sitä, ettei potilasta tule enää hoitaa lainkaan. DNR koskee vain elvytystä, ellei muita hoidon rajauksia ole tehtynä. Flimmeri on merkittävä aivoinfarktien taustasyy, joten onhan se hoidettava jollain keinoin. Merkittävää hoidossa on varmasti se, että kauanko rytmihäiriön alkamisesta on aikaa. Ellei sitä voida varmuudella osoittaa, on lienee syytä ensin aloittaa antikoagulanttihoito ja kääntää rytmi sitten aikanaan. Toinen vaihtoehto voisi olla tosiaan rytmin jättäminen flimmeriksi, ellei se merkittävästi heikennä potilaan elämän laatua, esim. kiusallisena tuntemuksena rinnassa tai rytmi muutoin aiheuttaa liitännäisongelmia, kuten sydämen vajaatoimintaa. Melko tapauskohtaista varmasti. Mutta flimmerinkin kanssa pärjää, onhan se ihmisen toiseksi paras rytmi=)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×