Nuorten hoitajien kohtelu ?

[shsms]

Aloitin taannoin taas uudessa työpaikassa, koska olin vaihtanut paikkakuntaa avopuolisoni perässä. Löysin itseni keskeltä melkoisen vanhanaikaista hierarkian verkkoa. Tässä rakennelmassa minun paikkani on selvästi alimpana. En usko, että kyse on lainkaan taidoistani tai persoonastani. Kyse on siitä, että olen liian nuori. Liian nuori sairaanhoitaja ollakseni hyvä, liian nuori vaatiakseni tasa-arvoista työnjakoa. Liian nuori ottaakseni oman paikkani rivissä muiden hoitajien kanssa. Heti alusta huomasin, että tietty taho pyrkii kyykyttämään: avunpyyntöihin ei vastata, jos koetaan, että asia ei minulle kuulu ja virheistä tylytetään koko kahvihuoneen kuullen kovaan ääneen ja kovin sanoin. 

En ymmärrä tällaisen käytöksen ja järjestelmän funktiota. Eihän se nyt niin voi olla, että jos itse on kokenut kovan koulun niin pakkohan se on siirtää seuraavallekin sukupolvelle: mitä alemmas poljetaan, niin sitä paremmin oppii, ja oppiipa samalla kulkemaan seinänvieriä pitkin, kun samassa työvuorossa on. Kovin jää epätoivottu olo, kun joutuu näin kohdelluksi. On ristiriitaista tiedostaa se, että työvoiman tarve on kipeä, mutta toisaalta sitä kaivattua työvoimaa voi kohdella ihan miten sattuu. Ei järin menestyvä toimintamalli. 

Itse en jaksa uskoa, että nuori hoitaja, jolla on itsevarmuutta omaa tekemistään kohtaan, olisi millään lailla uhka tai vaara. Ennemmin potilasturvallisuus kärsii siitä, että nuorista hoitajista tylytetään se vähäinenkin ammattillinen itsetunto miinuksille heti kättelyssä. Tositilanteen tullessa sitä ei osaa sitten ajatella kuin, että jos nyt mokaa niin taas siitä kuulee. Ja kun kuulee, niin ei opi virheistään. Muistaa vain sen häpeän ja epäonnistumisen musertavan tunteen, kun vanhempi kollega antaa tulla täyslaidallisen.

Mutta hei, ainakin tiedän mitä teen tämän kesän jälkeen: etsin taas uuden työpaikan ja toivon, että löydän työyhteisön, jossa on jätetty taakse moinen esiaikainen hierarkkisuus. Olen nuori hoitaja, hyvä sellainen ja haluan olla siitä ylpeä myös työpaikallani päivittäin. 

[jupet]

Avaa suusi ja riittävän kovalla volyymilla vastaa samalla mitalla. Jauhot suuhun on ylimielisille paskiaisille parasta lääkettä.

Etenkin jos olet enivei lähdössä niin ei tartte miettiä niin paljon idioottien "kostoyrityksiä" tms.

[K.U. Sijainen]

Jupetin kanssa samaa mieltä. Jauhot suuhun epäasiallisesta käytöksestä. Itse opin sen hyvin varahoitajana toimittuani. Olinhan "vapaata riistaa" joillekuille, kun luultiin etten osaa/ voi pitää puoliani (väärä veikkaus ), kun olen "vain" käymässä .

No, kun kiersin osastoja, niin näihin törmäsin toisinaan. Ja eipä olisi haitannut, vaikka eivät olisi ottaneet minua vastaan "hankalana", toiset osastot ottivat taas vastaan riemusta kiljuen. Vajausta kun oli, ja hoidin hommani ja asiakkaani hyvin. Kivaakin oli tehdä työtä asiallisten työkavereiden kanssa.

Älkää antako polkea itseänne, vain näin tyyli muuttuu ja koston kierre katkeaa. Ainakin siinä vaiheessa kannattaa avata suu, kun on lähdössä. Kertoa ainakin syy, miksi lähti.

[Haris]

Sain töitä isosta työyhteisöstä heti valmistumisen jälkeen. Osa kohtelee todella hyvin ja opastavat kysymättäkin eri asioissa. Osa kohtelee todella tympeästi ja nakkelevat niskoja milloin mistäkin. Vähän tulee sellainen olo, että niiden pitää näyttää olevansa parempia/kokeeneempia kuin minä.

Ei jaksa ottaa itseeni. Erilaisia persooniahan me ollaan kaikki jne. Jos nyt joku saa minulle naljailemalla nänninsä nöpöttämään niin antaa mennä vaan. Todennäköisesti niidenkin asenne muuttuu jahka näytän, että en ole mihinkään lähdössä. Tervehdin hymyillen ja käyttäydyn ainakin asiallisemmin kuin he.

[Pipana]

Samaa paskaa, vaikka paikat eri. Kyllä ne mädät omenat aina jostain löytyy, jotta työelämä ei olisi koskaan helppoa. Kun itsellä menee paskasti niin levitellään se paska  ympäriinsä,, että jokainen saa osansa... Pari kollegaa omassa työpaikassa tylyttää kaikkea mitä sylki suuhun tuo, kun ei mene heti kuin Strömsössä asiat tai olla samaa mieltä jostain. Tänäänkin eräs kollega huomautti sarkastiseen sävyyn hoitotoimen aikana yhdestä asiasta (ei ollut kuoleman vakavaa). Melkein teki mieli sanoa takaisin yhtä keljusti, mutta en kuitenkaan tästä loppuajasta tahdo tuolla tehdä itselleni helvettiä olla. Eikä potilaiden aikana puida välejä. En usko, että kukaan noista tajuaisi/näkisi virhettä omassa ulosannissaan ja toimissaan. Hoitoapulaisiakin tylytetään ja eivät saa nauttia jämäruokia, mutta muut esim. hoitajat saa kyllä.

Eipähän tarvii enää tän sopparin jälkeen ottaa enää pidempää, vaikka paikka muuten tosi kiva onkin

[pikkukata]

Tuota en oo ikinä ymmärtänyt enkä tule ymmärtämäänkään että miksi nuoria ihmisiä kohdellaan huonosti. Mua ei oo kohdeltu, ainoastaan "lapsoteltu" (sinä oot vielä niin lapsi ym) tai muuten sanallisesti kiusoiteltu nuoruudesta. Juu, lapsethan käy töissä ja maksaa talolainaa  Monet nämä vanhemmat ihmiset ei ymmärrä, että huonolla käytöksellään ajavat näitä nuoria pois alalta. Ja sitten märistään kun ei löydy sijaisia, on sairaslomia...

[Vieras: ÄsHooTeeHoo]

Vastavalmistuttuani sain heti paikan entiseltä kesätyöpaikaltani. Muutoin työkaverit olivat todella kannustavia ja neuvoivat mielellään, mutta yksi mätämuna mahtui joukkoon. Harrasti juurikin tuota "lapsottelua" ja naljailua sarkastiseen sävyyn jos ei kaikki mennyt hänen mielensä mukaan, kun oli opitkin vähän muuttuneet opiskeluvuosiemme välillä.. Etenkin se hänen "voi sinä lapsi kun ethän sinä tiedä vielä mitään.." otti ajoittain aivoon. Mutta se hänen käytöksensä kuvasti ainoastaan hänen omaa epävarmuuttaan, kun piti nuorta vastavalmistunutta oikein väkipakoin polkea alas. 

[Vieras: kieltämättä]

Tämä on erittäin vaikea asia. Miten toimia tilanteessa. Itse mietin aina aika tarkkaan miten asian hoidan, asiaan kun törmää hyvin useilla työpaikoilla, eri aloilla. En näe hyvänä lähteä niin sanotusti vastaamaan ikävään ikävällä. Omien puolien pitäminen on vaikea asia, koska sydeemit toimii niin eri lailla eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa. Olin Suomessa hetken ja totesin, että ei tule ikinä toimimaan omalla kohdallani, vaikka puoleni pidänkin aina, nostamalla puheeksi epäasiallisen kohtelun, jos sellaista kohtaan. Epäasiallista kohtelua ei kenenkään tarvitse kokea, tästä on myös ihan kirjattu säädöksiin. Usein ohjeistetaan, että olisi hyvä puhua asiallisesti kyseisen henkilön kanssa ensin ja jos se ei toimi niin sitten osastonhoitajan kanssa, ja jos ei sekään toimi niin siitä sitten ylemmän tahon kanssa. Tosin olen seurannut ja todennut, että monissa paikoissa ei oikein taida mikään auttaa ja jos niin ainakin se on aika työn takana. Monesti helpoimmalta tuntuu vaihtaa työpaikkaa,se ei kuitenkaan saisi olla näin, ei missään nimessä. Itse huomasin, että aika tuurissansa on löytää sellainen paikka missä henkinen ympäristö on toimiva. Vaikka olisi hyväkin paikka niin aina löytyy niitä ikävästi käyttäytyviä,niitä löytyy aina ja kaikkialta, mutta kuten sanottua, epäasiallista käyttäytymistä ei tarvitse sietää kenenkään, omasta mielestäni ei myöskään silti pidä vastata siihen epäasiallisella käyttäytymisellä. Näin jo opiskeluaikana miten haastava toimintaympäristö tämän asian suhteen on isossa osissa paikoista, oma ratkaisuni oli lähteä ulkomaille. Valitettavasti en usko, että asiat Suomessa tulee laajalla rintamalla kovin nopeasti muuttumaan. Uskon tietäväni miltä aloittajasta tuntuu ja toivotan tsemppiä. Suosittelen muita pohjoismaita, ihan mitä tahansa, jos yhtään kiinnostaa.

[Vieras: kuvastaa]

Aika hyvin kuvastaa ilmapiiriä Suomessa (ei ihan kaikkialla) suurin osa näistä kommenteista. Vastataan kettuiluun pään aukomisella. Onneksi ei tarvitse kokea sellaista touhua enää ikinä. En ole tajunnut enkä koskaan tule tajuamaan mikä terveysalalla on sellainen juttu että siedetään ihan mitä tahansa ja kaikki otetaan vaan mitä niskaan heitetään sellaisenaan ja korkeintaan kiroillaan mielessään ja ainoana vastalääkkeenä nähdään vastakettuilu. Ilmeisesti vieläpä maan isoimmalla alan foorumilla. Just. Hyvin toimii työsuojelu jne.

[jupet]

Tarkoitatko nyt "vastakettuilulla" tosiaan sitä että sanotaan suoraan ja päin naamaa todistajien läsnäollessa että asiaton käytös saa luvan loppua nyt heti? Selän takanako pitäisi nämä puida?

[Vieras: einiin]

Ei. Ei tarkoita, kettuilu ei tarkoita asiallista tässä kontekstissa, kuten ei kielessä yleisesti, en tiedä mistä niin päättelit. Tosin Suomessa on totuttu että kaikki on kettuilua jonkun mielestä. Mielestäni hyvä nimenomaan on puhua asioista suoraan ja asiallisesti. Asiat voi konfliktitilanteessa myös esittää aika eri tavoin. mihin olisi hyvä kiinnittää huomiota jos sellaiseen joutuu. Rakentava keskustelu olisi jokaisen hyvä hallita.

[jupet]

06/09/2017 klo 19.27, Vieras: kuvastaa kirjoitti:

Aika hyvin kuvastaa ilmapiiriä Suomessa (ei ihan kaikkialla) suurin osa näistä kommenteista. Vastataan kettuiluun pään aukomisella.

Pienoinen ristiriita sitten on sanomisiesi välillä kun juuri kerroit että suurimmassa osassa kommenteista vastataan epäasialliseen käytökseen vittuilemalla.

Se on kyllä totta että vittuilunahan se yleensä otetaan jos kiuvan asiallisesti mutta tiukasti ilmoittaa todistajien läsnäollessa ettei epäasiallista käytöstä suvaitse.

[Vieras: Aivan]

Viittasin mm neuvoon toimia konfliktitilanteessa, jossa nimimerkilläsi kirjoitetussa seuraavassa kommentissa asia nähdään näin:

6/7/2017 klo 08.11, jupet kirjoitti:

Avaa suusi ja riittävän kovalla volyymilla vastaa samalla mitalla. Jauhot suuhun on ylimielisille paskiaisille parasta lääkettä.

Etenkin jos olet enivei lähdössä niin ei tartte miettiä niin paljon idioottien "kostoyrityksiä" tms.

 

En tarkoittunut epäasiallisella käytöksellä asiallista ja aiheellista aloitusta, vaan suhtautumista asian hoitamiseen työpaikoilla,asenteeseen sen suhteen, joten ristiriitaa ei ole.  En vittannut aloitukseen, mielestäni se on hyvin tärkeä ja suuri epäkohta joka vaatii keskustelua. Olen ilmeisesti ilmaissut itseäni epäselvästi,kuvittelin lopputekstin tuovan ilmi mitä tarkoitan, mutta ei mennyt omastakaan mielestä kovin selkeästi omalta osaltani, jonka lisäksi täytyy myöntää, että monet kommentit tämän ketjun avaukseen olivat muuta kuin väsymyspäissäni yleistin, yleistämisessäni kyllä oli ristiriita, se oli virhe. En näe kuitenkaan tuosta lainaamastani viestistä henkivän kovin voimakkaasti rakentavaa ja asiallista asennetta, josta nyt puhuit. Joka tapauksessa, mielestäni asenneilmapiirin tulisi olla rakentava konfliktitilanteiden selvittämisessä. Mielestäni nimenomaan ikävään vastaaminen ikävällä on yksi suuri ongelmien juuri.

[Vieras: Aivan]

En näköjään osaa tänään ilmaista itseäni kielellisesti ollenkaan, mutta kommentoin vielä toiseen viestiisi:

 

"Pienoinen ristiriita sitten on sanomisiesi välillä kun juuri kerroit että suurimmassa osassa kommenteista vastataan epäasialliseen käytökseen vittuilemalla.

Se on kyllä totta että vittuilunahan se yleensä otetaan jos kiuvan asiallisesti mutta tiukasti ilmoittaa todistajien läsnäollessa ettei epäasiallista käytöstä suvaitse."

 

En ole tarkoittanut missään vaiheessa epäasiallisella käytöksellä erittäin hyvää aloitusta, päin vastoin, aloitus oli loistava keskustelunavaus. Olen tarkoittanut neuvoja, joita aloittajalle on kirjoitettu, joissa kehotetaan mm vastaamaan kettuiluun kettuilulla. Mielestäni kettuiluun vastaaminen kettuilulla ei ole rakentavaa eikä missään nimessä hyvä tapa toimia. Kuten edellä kirjoitinkin, niin luettuani ketjun uudestaan, tajusin yleistäneeni, onneksi kaikki neuvot eivät olleet kettuiluun kettuilulla vastaamisia tms. Ja ennen kuin joku ehtii kertomaan kuinka en varmasti ole kokenut mitään ikävää niin voin kertoa, että minua on kiusattu kouluissa, vapaalla ja töissä suurimman osan elämääni. Enää en ota sellaista vastaan yhtään omaa käsitysrajaani enempää, vaan selvitän asiat jos kohtaan epäasiallista kohtelua joka häiritsee minua siten, että se on omiaan vaikuttamaan elämääni päivän jälkeenkin . Ikävään ikävällä vastaaminen voi joskus tuoda helpotuksen yksittäisessä tilanteessa ja tuntua toimivan, mutta se ei ole ainoa  keino ja ei varsinkaan rakenna sellaista kulttuuria jossa ihmisten olisi hyvä olla ja harvoin poistaa todellisia ongelmia. On olemassa myös rakentavia keinoja ratkaista konfliktitilanteita.

[jupet]

11 tuntia sitten, Vieras: Aivan kirjoitti:

. Mielestäni nimenomaan ikävään vastaaminen ikävällä on yksi suuri ongelmien juuri.

Miksi pitäisi koittaa olla mukava ihmiselle joka tarkoituksellisesti käyttäytyy epäasiallisesti virkaiältään nuorempaa kollegaa kohtaan? Matelu ja nuoleskelu ei johda mihinkään vaan asiasta on voitava puhua suoraan. Ja mitä enemmän todistajia kuulemassa rehellisen palautteen, sen varmemmin epäasiallinen käytös loppuu.

Siitä ei voi kukaan muu kantaa vastuuta tuleeko epäasiallista kohtelua harrastaneelle paha mieli vai ei.

[Vieras: näkemyskymysys]

Ei kai tarvitsekaan olla korostetun mukava, mutta koska ikävään vastaaminen ikävällä harvemmin taitaa johtaa mihinkään pysyvämpään hyvään, tai  kulttuurin muutokseen varsinkaan niin neutraalisti voisi asiasta puhua sentään. En näe millään tavoin neutraalin asiallista asian esille ottamista mateluna tai nuoleskeluna. Se, että sävy on neutraali ei tarkoita että kaikkia asioita ei voisi ottaa esille ja puhua niistä suoraan.

Onko mielestäsi neutraalilla sävyllä esitetty asia vähemmän rakentavampi kuin esittämäsi tavat?  Neutraalilla tarkoitan sitä, että kettuiluun ei vastata kettuilemalla takaisin tai kommunikoimalla kiihtyneesti tai vahvan asenteellisesti; tarkoitan sillä kommunikointia rakentavasti, jonka lähtökohta on rakentava ote, ei hyökkäävä tai syyttelevä. En tarkoita syyttelevällä sitä, että asioita ei voisi ottaa esille niin kuin ne ovat; sanat vaan voidaan asetella ja lauseet rakentaa aika monelle eri tavalla. Sama pätee aika pitkälti kaikessa kommunikaatiossa, esim parisuhteessa. Kukin tavallaan, mutta en vieläkään kannata kovin kärkevää kommunikointia enkä usko, että se voi johtaa parhaaseen mahdolliseen tulokseen, vaihtoehtoja on enemmän kuin epämukava tai mateleva. Jokainen näkee nämä tietty tavallaan.

[jupet]

Öh. Esitin nimenomaan (toistuvasti) että asia otetaan suoraan, rehellisesti ja kiihkottomasti päin naamaa puheeksi. Sitä ei taatusti nuorempia nokkiva pidä mitenkään mukavana mutta se on oma vikansa ja sietää mennä itseensä. Jos tätä mahdollista pahaa mieltä koittaa jotenkin erikseen vältellä ollaan vahvasti matelun ja mielistelyn puolella ja silloin paskan käytöksen kulttuuri vain vahvistuu.

Koko ketjusta en edelleenkään löydä kohtaa jossa kertomaasi vittuilua tai ikävää käytöstä markkinoitaisi.

Jos joku käyttäytyy huonosti on jokaisen velvollisuus sanoa se ääneen suoraan vaikka kuinka se olisi jonkun (yleensä huonosti käyttäytyvän itsensä) mielestä syyttelyä.

[Vieras: Voit]

Voit toki jatkaa ristiriitojen ja sanojeni tutkailua jos haluat. Suosittelen kuitenkin lukemaan ensimmäiset kommenttisi uudestaan ja miettimään kuinka  neutraaleilta ne vaikuttavat, mietittäessä rakentavan kommunikaation tekijöitä.  Virheellisen yleistykseni jo havaitsin ja siitä kirjoitinkin. En kokenut kovinkaan kiihkottomina kaikkia kommentteja asenteeltaan,  tietääkseni kaikilla on myös oikeus subjektiiviseen kokemukseen. Ylipäänsä koko kulttuuri terveysalalla on ihan käsittämätön Suomessa, esim. suomalainen keskustelukulttuuri on jo lähtökohtaisesti aika agressiivisen oloinen verraten moniin maihin. Ihan läntisissä naapurimaissakin jopa pelästyttäisiin ja ihmeteltäisiin tapaa kommunikoida, se tuntuisi suorastaan hyökkäävältä. Mitä en myöskään käsitä miksi asioita siedetään niin paljon. Ei se helppo tilanne ole ikinä olla siinä, mutta havaintojeni perusteella koko työyhteisökulttuuri ja sen tekijöistä aivan liian suuri osa tukee tällaisen kulttuurin olemassaoloa, jos ei muuten niin olemalla hiljaa. Kiusaamiseen tulee puuttua eikä hymistellä hiljaa taustalla tai muuten vain katsella seinille. Ei, sekään ei ole helppoa, mutta jokaisen velvollisuus. Aina kun Suomessa käy niin se kommunikaatiotapa tuntuu aivan utopistisen väärältä. En näe muutosta tässä kulttuurissa ihan lähiaikoina, ikävä kyllä; tosin jokainen hyvä teko ja asioihin puuttuminen edistävät kulttuuria tervehenkisempään suuntaan, jossa työntekijöillä on parempi olla. En usko olevani ihan ainoa Suomalainen ulkomailla, joka on saman havainnut.

[jupet]

Siinä olet ihan oikeassa että on käsittämätöntä miten paljon suomen hoitoalan työpaikoilla siedetään kaltoinkohtelua ja muuta ihan käsittämätöntä perseilyä.

Hyssyttely ja katseen pois kääntäminen on se normaali toimintamalli jos joku yrittää tuoda esimiesten tietoon mitä tahansa epäkohtaa tai vaikkapa työpaikkakiusaamisen rajoilla tai ylikin olevaa huonoa käytöstä. :/

[Vieras: kyllä]

Pitkään kestänyt tällainen kulttuuri, joten laiva ei varmasti käänny nopeasti. Tuon hyssyttelyn ja katseen pois kääntämisen lisäksi ei ole kovin harvinaista sekään, että esimiehelle tai suoraan henkilölle asian esiin tuotua joutuu itse tarkastelun ja kritiikin kohteeksi henkilö joka asian ottaa esille.  Tietysti asioita on oikein tarkastella kaikista näkökulmista, mutta ihminen josta tuntuu pahalta ei kaipaa ensimmäisenä omien tuntemustensa kyseenalaistamista tiukasti esitettynä, tässä kohtaa vaaditaan esimiehiltä kommunikaatiotaitoja, asiat voi esittää niin monella tavalla. Aina jokainen pahoittaa mielensä pienimmistäkin asioista, mutta ei kait ole syytä etteikö niistäkin voisi keskustella, niistä ulospäin pienistäkin tuntuvista asioista. Pelon ilmapiiri taitaa kuvata monessa paikassa tilannetta ja yksilön kokemusta ei liene tarve vähätellä työpaikoilla. Suomen kommunikaatiokulttuurin kehityskulkuun on historiallisia tekijöitä, mutta älkäämme jääkö historian vangeiksi : ) Iso ongelma on myös yksilöiden puutteeliset taidot kommunikaatiossa. Alaistaidot mm ovat myös todella tärkeitä. Kaikkea vastuuta ei voi myöskään ulkoistaa esimiehille tms. Peiliinkin on hyvä katsoa tilanteessa kuin tilanteessa, se on yllättävän vaikea taito oppia.

[Vieras: lisäys]

Aloittaja kuulostaa unelmatyöntekijältä. Sinuna kuulostelisin missä on hyvä työilmapiiri, on niitä Suomessakin. Jos ei löydy suosittelen katselemaan länsinaapureihin, työilmapiirit ja yleiset ilmapiirit keskimäärin huomattavasti positiivishenkisempiä. Kokemusta itsellä on eri aloilta ja ilmiö ei ole pelkästään terveysalalla.