Jump to content
HoitsuJ

Rakkaudesta hoitotyöhön, vai voiko niin enää sanoa?

Recommended Posts

HoitsuJ

Haluan purkaa ajatuksiani johonkin, koska en jaksa enää kauaa tätä. 

Liittojen pitäisi jo puuttua enemmän hoitoalan työntekijöiden tilanteeseen... Hoitoalalla hoitajan työn määrä on aivan kohtuuton. Oman työaikani saan juosta tukka putkella ja omista asukkaista selviän juuri ja juuri. Kenellekkään ei ole ylimääräistä aikaa, että voisit jäädä rupattelemaan, ei ole aikaa odottaa, että asiakas pukisi itse sukat, jos jään kauheesti odottelemaan olen jo myöhässä. Pienikin ylimääräinen asia, joka teettää minulle lisätöitä, se on taas pois kaikilta muilta. Kiirettä ei saa tietenkään koskaan näyttää, vaikka olisi ihan pirunmoinen kiire ja hukut töihisi... 

kaiken tämän lisäksi asukkaiden normaalien hoitotoimien lisäksi sinun pitää päivän aikana jollain ihmeellä ulkoiluttaa, pitää virikettä, leipoa, valmistella ruokia, keitellä omaisille vähän väliä kahvia ja toimia ovimiehenä. Niin ja tietenkin vielä hoitaa tiskit ja siivous! Voitte arvata mikä näistä toteutuu ja mikä jää pois?

viikonloput onkin ihan mahtavia! Samat hommat ja ruuanlaittoa kuuluu enemmän, mutta pienempi miehitys. Eikä siinä vielä kaikki, työpäivät on tietenkin lyhennetty vain 6h, ettei vuorojen päällekkäisyyksiä juurikaan tule. Sinun pitäisi siis samat työt tehdä pienemmällä miehityksellä ja lyhyemmällä työajalla. Viikonlopuista, kun ei voi luopuakkaan kun palkkaa jää käteen se 1400€ ilman lisiä...

joku varmaan kommentoi tähän miksen vaihda alaa. Taidampa vaihtaakkin!

  • Tykkää 1

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kiertoon vaan

Ei tartte vaihtaa alaa vaan vaihda paikkaa. Itse olen vaihtanut paikkaa niin kauan, että viimein löytyi sellainen paikka, että homma on jotakuinkin inhimillistä ja siedettävää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kyllä , kiertoon!

Juu samaa mieltä kiertoon vain! Itse opiskelen viellä jonkin aikaa mutta työpaikkoja on koulun sekä sijaistamisten myötä jos jonkinmoisia. Tuo teksti on kuin kirjoitettu muutamasta paikasta. Mutta onneksi, menin viimein paikkaan jossa ei ole kiirettä, yksityinen paikka ja homma pelaa. Kyllä sinäkin löydät sellaisen jossa työnteko ja kiireettömyys tuntuu jopa uskomattomalta!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Hoitsu yksityisellä

Kyllä liittojen tulisi ajaa jäseniensä asiaa. Lisää henkilöstöä, lisää liksaa, paremmat työolot jne. Lakkoon vaan, ei miesvaltaisilla aloilla ainakaan tälläisen katsottaisi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: No terve!

Ja kun mikään ei riitä. Palkka ei tosiaan vastaa vastuuta ja työn määrää. Työvuoroja lyhennetään niin, että pahimmillaan kolmen viikon listalle saa 5 vapaapäivää. Pankkivapaita ei voi pitää silloin kun niitä tarvitsisi, eikä niitä normivapaitakaan tahdo saahan päiville, milloin haluaisi nauttia vähän omastakin elämästä.

 

Hoitajilta vaaditaan jatkuvasti lisää joustoa ja se revitään selkänahasta. Oma elämä.menee töistä palautumiseen. Täydessä ymmärryksessä olevien potilaiden on hyväksyttävää pahoinpidellä hoitajia, haukkuminen pitää niellä, itseä ei saa puolustaa milläänlailla. Pakkorokotuksia, palkan alennuksia, sairastaa ei saa rauhassa, hoitajien väsymystä, huonoa työilmapiiriä ymsyms.

Itse opiskelen alanvaihdollisissa merkeissä. Byebye hoitotyö, ei tule ikävä!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: veli-matti

1400€/kk hoitotyössä? Miten se ylipäätään on mahdollista? Et varmasti ole julkisella puolella? Jos yksityisellä niin vaihda kiireesti paikkaa tai jätä osa töistä kylmästi tekemättä. Ei sinunkaan tarvitse mikään robotti olla. Oletan että kyseessä on yksityinen hoitokoti dementikoille. Työnjaosta olisi hyvä keskustella koko porukalla yhteisessä palaverissa ja sopia ettei viikonloppuna tehdä kuin "pakollinen" siivous ym yleiset työt ja keskitytään ensisijaisesti tekemään hoito/hoivatyöt. Ja kyllä palkkaus on alakanttiin yksityisen alan sosiaalipuolen keskipalkkaan verrattuna. En henkilökohtaisesti jaksa ymmärtää miksi naiset suostuvat tällaiseen. Oma kokemus yksityisessä hoitokodissa jossa oli 18 kehitysvammaista asukasta, osa vaikeasti oireilevia. Alkuun tein pelkästään yötä, mutta se oli pyykkihuoltoa, leipomista ja tarvittaessa asukkaiden avustamista. Palkka oli "ruhtinaalliset 1700€/ kk yötyöstä. Kysyin perusteluja ja vastaava hoitaja sanoi että yöllä tehdään enemmän kodinhoidollisia töitä joten palkka maksetaan laitoshuoltajan nimikkeellä. Olin hämmästynyt, kokenut hoitaja onkin laitoshuoltajaksi alennettu. No vastineeksi ehdotettiin että siirryn 2-vuoroon päivätöihin, jolloin palkkakin tarkistetaan työtä ja koulutusta vastaavaksi. Olihan se korotus ruhtinaalliset 200€/kk. Mulle riitti 5kk ja lähdin julkiselle puolelle enkä katunut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Hoitsukka

Vaihtamalla ei automaattisesti parannu. Olen itse vaihtanut useampii  työpaikkojen välillä ja tulin tulokseen, että joka paikassa vanhusten hoito on niin huonoa, että olen hakeutunut työkkäriin ammatinvalintapsykologille. Rakastan työtäni mutta haluan tehdä sen hyvin. Jos joskus suomen vanhusten hoito paranee niin palaan takaisin mutta tällä hetkellä en kykene, oma terveys menee huonon työpaikan edelle! Jatkokoulutus mahdollisuuksia on paljon!

  • Tykkää 1

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Työntekijä

Kahta ylempää kommenttia lukiessani mieleeni nousi ajatus. Miten työpaikan vaihtaminen korjaa kyseisessä työpaikassa olevat ongelmat? Ei mitenkään. Jos haluat ummistaa silmäsi resurssien puutteelta, silloin paikan vaihto on oikea ratkaisu. Ajatellaan asiaa siltä kantilta, että esimerkiksi oma äitisi joutuisi jonkinlaiseen vanhustaloon. Tiettävästi hoitopaikat ikäihmisille ovat kivenalla ja jonotusajat surullisen pitkiä. Kun et pystyisi järjestämään äidillesi parempaa kotia ja joutuisit seuraamaan vierestä osaston tai palvelutalon arkea, etkö haluaisi muuttaa äitisi sen hetkisen kodin asioita paremmiksi? 

Elämässä kohdataan kaikenlaisia ongelmia ja osa niistä todellakin ratkeaa lähtemällä pois tilanteesta. Tämänkaltaiset ongelmat eivät kuitenkaan häviä sillä että yksi tai edes kymmenen työntekijää vaihtaa työpaikkaa, tilalle tulee aina uusia tekijöitä jotka vain odottavat loppuunpalamistaan. Tällaiset ongelmat korjataan jäämällä ja taistelemalla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kiertoon vaan

Se on melkoista idealismia jos uskoo saavansa muutosta aikaiseksi. Sillä ainakin tappaa itsensä loppuunpalamisella ja sitten voi itkeä iltalehdessä, kun on niin rankkaa. Ei kannata, paikka vaihtoon vaan ja sellaiseen paikkaan, että oikeasti tuntuu hyvältä.

Itse kanssa lähdin julkiselle puolelle mikä ihme kyllä on oikeasti raikas tuulahdus ja tuntuu, että homma pelittää suht hyvin. Vanhustyötä nyt en tehnyt kuin yhden kesäsijaisuuden ja se riitti. Muuten katsellut yksityisen ja kolmannen sektorin touhua ja kyllä julkinen on näistä paras paikka työntekijälle. Työnjako on suht selvä, turvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti ja kaikki eivät sekoile omien pikku touhujensa perässä. Jos työt loppuu julkisella niin jään ansiosidonnaiselle niin kauan, että löydän uuden julkisen puolen paikan.

  • Tykkää 2

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kahvikuppi_
30 minuuttia sitten, Vieras: veli-matti kirjoitti:

1400€/kk hoitotyössä? Miten se ylipäätään on mahdollista?

Oli kyse nettopalkasta. Ja ihan hyvin mahdollista. Vaikka lähihoitajan peruspalkka (päivätyö, ei lisiä) 1900e/kk - verot niin käteen jää nettona juurikin noin paljon kuin 1400e.

Muokattu - kahvikuppi_

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
HoitsuJ

No terve, asiallinen kommentti näinhän se on. Lisäksi unohdin mainita tähän sen, että työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta ja meiltä on haluttu viedä tauotkin. Koska ruokatauko on työaikaa, työnantaja on voinut määrätä että taot pidetään yksi kerrallaan asukkaiden kanssa. Toisinsanoen et ole tauolla ollenkaan, koska ruokaillessasi asukkaiden kanssa joudut heitä ohjaamaan, ojentamaan millon mitäkin, auttamaan pois pöydästä ja tuomaan lisää millon mitäkin. Asukkaat eivät ymmärrä ruokailutilanteen ollessa kesken, jos pyydän odottamaan toista hoitajaa kun olen itse tauolla. Ennen ruokailimme siis ruokailun jälkeen kun asukkaat olivat syöneet, jolloin saimme kaikki istua ansaitsemamme 20 minuuttia.

Peruspalkasta yksityisen G17 minipalkan jälkeen ilman lisiä tosiaan jää 1400€ verojen jälkeen käteen.

Julkiselle vaihtaisin, mutta siellä vaihtuvuus on hyvin pientä ja vakinaisia paikkoja aukeaa harvoin. Jos aukeaa, menevät yleensä pitkäaikaisille sijaisille. Koko ajan yksityistetään, joten yhä enemmän työpaikkoja tulee olemaan yksityisellä. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Väsynyt ja loppuunajettu

Kuulostaa ihan mun työpaikalta! Taidetaan olla saman työnantajan palveluksessa! 😰 Eikä ole liiemmin väliä Oletko missäpäin sama meininki joka talossa! 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nor

Musta on ainakin tuntunut siltä että ammattiliittoni on viimeset vuodet keskittynyt meidän asiakkaiden hyvinvointiin. Tärkeää toki sekin, mutta ammattiliiton tehtävä on huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Ulostulot mediassa on ovat keskittyneet siihen mitä asiakkaille kuuluu. Noh, nyt on pari viimestä uutista koskenu tekijöitäkin. 

Ainoa syy miksi olen hoitoalalla on se että mulla on vakituinen toimi, ei juuri muuta osaamista eikä tällä kylällä ole muuta duunia. Jos tuosta pienestä palkasta lähtisi vaikka pyhälisät, niin kyllä mä oisin valmis nostamaan kytkintä ja hyppäämään mielummin sivuun työelämästä. Sen tiedän että tätä vauhtia ei paikat kestä eläkeikään asti, joka minun kohdalla alkaa varmaan seiskalla. Fyysisen kuorman lisäksi muutamassa vuodessa on pystytty kasvattaan henkistä taakkaa. Vastuu ja osaamisodotukset kasvaa, koko ajan tulee uutta opittavaa ja lisää töitä. 

Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä, mutta ilmaiseksi voin vain neuvoa, siinä menee oma rakkauden rajani tähän työhön. 

Tuleva sote antaa kyllä hyvän ponnahduslaudan hypätä pois hoitotyöstä, jos yhtään yrittävät nipistää.. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Siwan kassa

Olipas osuva kirjoitus, olisi voinut olla omilta näppiksiltä! 

Välillä itse miettii että  jäsenmaksut kilahtaa kuukausittain ammattiliiton kassaan, eikä suhteessa mikään pieni summa. Harvoin kun sitä apua tarvitsee, on vastaukset ympäripyöreitä ja jää työntekijän vastuulle, pallotellaan hakemaan apua eri instansseista, eli työntekijä hoitaa itse asioitaan vapaa-ajalla ja koittaa saada apua ja oikeutta mikä mielestäni kuuluisi ammattiliitolle jonne jäsenmaksuni olen vuosia maksanut.

Työaikaa pidennetään, lomista/lomarahoista leikataan, hyväksytään kouluttamattomat työntekijät, työnantajat saavat vapaasti uuvuttaa työntekijät fyysisesti ja henkisesti loppuun. Pahimmassa tapauksessa kun haet apua työterveyshuollosta, saat diagnoosin työuupumus, etkä ole oikeutettu edes sairausajan palkkaan! 

Asiakaspalautteet sekä omaisten negapalautteet, ne tulee hoitajalle joka on täysin riippumaton olosuhteista, kaiken tämän lisäksi siis KAATOPAIKKA! 

Työpaikkaa vaihtamalla ainakaan kotihoidossa, ei asiat parane, irtisanoutuakkaan ei viitsi koska karenssi! Kaupan kassa, ei sekään helppoa duunia ole, mutta verraten palkkaan ja vastuuseen on käynyt mielessä useammin kuin kerran.. Nimim. Ehkä tuleva Siwan kassa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kiertoon vaan

Juu ei sitä vakihommaa välttämäti julkiselta puolelta saa, mutta määräaikaisuuksia on riittänyt ja uskonpa, että riittää tulevaisuudessakin. Palkkakin on selkeästi parempi.

Joten minkä ihmeen takia kiduttaisin itseäni jossain yksityisellä puolella vain sen takia, että on vakipaikka?

Vakituinen paskapaikka jossa vit**aa aivan kaikki ja palkkakin on aivan umpisurkea?

Eihän tuossa ole mitään mieltä?

Mieluummin ottaa määräaikaisuuksia, suht ok palkalla ja voi olla töissä ja vapaa-ajalla suht hyvin ja rentoutunein mielin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Tikke

Olen töissä julkisella puolella vanhustenhoidossa. Niin oudolta kun se ehkä kuulostaakin, pidän työstäni ja pystyn hyvällä omallatunnolla suosittelemaan työpaikkaani muille. Meillä on hyvä työporukka, mahtava pomo ja pääasiassa erittäin tyytyväiset asukkaat ja omaiset. Hoitajat tekee hoitajien työt, laitoshuoltajat laitoshuoltajien työt ja siivousfirma hoitaa siivouksen. Lisäksi työhöntutustujia, jotka ulkoilevat ja seurustelevat vanhusten kanssa.Työvuoroihin saa itse vaikuttaa paljon, 3 viikossa on yksi viikonloppu vp, jos näin haluaa, joskus jopa 1,5 vknl vp. Työtä on paljon, en sitä sano, mutta kun puitteet on kunnossa, on kiirekin joskus helpompi käsitellä, eikä stressi vie voittoa pienestä hoitsuparasta :)

  • Tykkää 1

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Ei voi olla totta
13 tuntia sitten, Vieras: No terve! kirjoitti:

Ja kun mikään ei riitä. Palkka ei tosiaan vastaa vastuuta ja työn määrää. Työvuoroja lyhennetään niin, että pahimmillaan kolmen viikon listalle saa 5 vapaapäivää. Pankkivapaita ei voi pitää silloin kun niitä tarvitsisi, eikä niitä normivapaitakaan tahdo saahan päiville, milloin haluaisi nauttia vähän omastakin elämästä.

 

Hoitajilta vaaditaan jatkuvasti lisää joustoa ja se revitään selkänahasta. Oma elämä.menee töistä palautumiseen. Täydessä ymmärryksessä olevien potilaiden on hyväksyttävää pahoinpidellä hoitajia, haukkuminen pitää niellä, itseä ei saa puolustaa milläänlailla. Pakkorokotuksia, palkan alennuksia, sairastaa ei saa rauhassa, hoitajien väsymystä, huonoa työilmapiiriä ymsyms.

Itse opiskelen alanvaihdollisissa merkeissä. Byebye hoitotyö, ei tule ikävä!

Kyllä mielestäni kolmen viikon listassa pitää olla 6 vapaata. Ei niitä kikkailemalla tuntimäärillä voi vähentää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Huolestunut

"Liitot ilaisevat huolensa" On se lause jota saa lukea useamman otsikon alta päiväss, eikö sen huolen kantamisen sijasta jo pikkuhiljaa pitäisi toimia. Työntekijät uupuvat, asiakkaat saavat huonoa hoitoa ja ovat jatkuvassa jopa vaarassa, varsinkin omassa kotonaan. Sairauslomat lisääntyvät, sijaisiksi kelpaa kadunmiehet tai itseasiassa ovat halutumpia kuin koulutetut hoitajat, koska säästetään. 

Itse olen sairauslomalla, ei jaksa. Fyysisesti ja henkisesti aivan poikki, yhden päivän vapaapäiviä jotka menee muka-palautumiseen, vaan kun ei palaudu! Kaikki ympärillä kärsii, jos et ole töissä se näkyy kotona, väsymys ja turhautuminen. Vaikka sanot esimiehelle ettei näin jaksa, ei se auta ei se kiinnosta! Viikonlopt töissä, kerran kuussa vapaavkonloppu jjos onni potkaisee, ei tarvitse viettää aikaa ystävien ja perheensä kanssa, matkustaa tai tehdä muutakaan, kun käy vaan töissä! Kerran kuussa kilahtava palkka mietityttää joka kuukausi, onko järkee. 

Alanvaihto edessä, huolestuttaa vanhusten sekä sairaiden tulevaisuus. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kiitos mutta ei kiitos

Täällä yksi lähihoitaja. Valmistuinkin alalle, mutta tehtyäni muutaman sijaisuuden haastavissa olosuhteissa, ja jäätyäni niistä muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi päädyin vaihtamaan alaa. Rutistin viimeksi 3kk sijaisuuden dementiaosastolla ja vasta työttömäksi jäädessäni huomasin miten laput silmillä olin suorittanut koko kesän. Olin väsynyt henkisesti, niin ettei edes normaalit harrastukseni tuottaneet iloa. Lisäksi uusi työni oli samantien vakituinen, ei tarvitse määräaikaisuuksia ja muita enää. Ehkä jonain päivänä vielä sotealalla, toistaiseksi olen tyytyväinen kun voin seurata näitä kauheuksia sivusta. Voimia kaikille jaksamisen kanssa kamppaileville! 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Äly hoi

Jos lukee yks.sos.alan tessiä, huomaat, että rajat työvuorojaksoilla on tunneissa, vapaapäivistä ei puhuta. Suosituksena on kuusi vapaapäivää/ kolme viikkoa. Tunnit siis tulee suunnitellan täyteen, riippuen toki työsopimuksesta, mutta tiukassa tilanteessa voi listalle suunnitella viisi vapaata, kunhan tunnit täsmäävät. En ymmärrä tätävalituksen määrää, asioille pitää tehdä jotakin, tai vaihtaa työpaikkaa, ei kukaan pakota olemaan tietyssä työpaikassa. Ja uskon, että työkaverit ja esimies on helpottunut, kun tällaiset ainaiset valittajat ymmärtävät lähteä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nor

Missään tasolla en ole suunnittelemassa liitosta eroamista. Pahoin pelkään että liitto tulee parin vuoden päästä tarpeelliseksi kun sotesoppa pyörähtää käyntiin. Jos ei muuten niin ainakin voi saada paikallisosaston tovereilta vertaistukea.. 

Ja kyllä meillä paikallistasolla on osaavat ja motivoituneet luottamusmiehet jotka uskaltavat puuttua ja ovat asioissa mukana. Mutta valtakunnantasolla on paljon petrattavaa siinä miten kentän ääntä saisi kuuluviin ja jäseniä puolustettua. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: No terve!
7 tuntia sitten, Vieras: Ei voi olla totta kirjoitti:

Kyllä mielestäni kolmen viikon listassa pitää olla 6 vapaata. Ei niitä kikkailemalla tuntimäärillä voi vähentää.

Niinhän sen pitäisi olla, vaan ei ole. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Ainainen valittaja
45 minuuttia sitten, Vieras: Äly hoi kirjoitti:

Jos lukee yks.sos.alan tessiä, huomaat, että rajat työvuorojaksoilla on tunneissa, vapaapäivistä ei puhuta. Suosituksena on kuusi vapaapäivää/ kolme viikkoa. Tunnit siis tulee suunnitellan täyteen, riippuen toki työsopimuksesta, mutta tiukassa tilanteessa voi listalle suunnitella viisi vapaata, kunhan tunnit täsmäävät. En ymmärrä tätävalituksen määrää, asioille pitää tehdä jotakin, tai vaihtaa työpaikkaa, ei kukaan pakota olemaan tietyssä työpaikassa. Ja uskon, että työkaverit ja esimies on helpottunut, kun tällaiset ainaiset valittajat ymmärtävät lähteä.

Tämä ainainen valittaja todellakin ymmärtää lähteä! 

Entisellä työpaikallani asioille yritettiin tehdä jotakin, niistä keskusteltiin, vietiin eteenpäin ja aina nousi seinä vastaan. Hoitajien täytyy olla niitä lampaita, jotka hiljaisesti nielevät oman ihmisarvonsa ja tekevät mitä käsketään, koska muuten on "ainainen valittaja". Ulkomailla töitä tehdessäni Suomen hoitajien kohtelun epäkohdat ovat nousseet korostetusti kasvoille. Ei se helppoa ole aina täällä aidan toisella puolellakaan, mutta on sentään jonkinlainen arvostus meitäkin kohtaan ja ymmärrys, että mekin ollaan vain ihmisiä, joiden jaksaminen tulee jossain vaiheessa vastaan. 

 

Ps. Tätä "jatkuvaa valittajaa" kysellään jatkuvasti entisiin paikkoihin töihin, että niin helpottuneita esimieheni ovat olleet, kun ahkerat (vaikkakin hieman äänekkäät) työntekijät lähtevät. Entisellä työpaikallani oli aivan ihana  osastonhoitaja, mutta hänkin on voimaton säästöjen ja sairaalan vaatimusten edessä.  Onneksi on vielä niitä, jotka viitsivät kaiken sen paskan ottaa ja ylemmyyden tunnettaan arvostella valittajaksi niitä, jotka ääneen yrittävät muutoksia saada aikaan. Toivottavasti ette pala loppuun, kun tästä vielä vähän kiristetään!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Inhorealisti

Valittaja ja valittaja. Minusta enemmänkin tuntuu, että melkoinen osa näistä ns. valittajista ottaa tämän _työn_ aivan liian henkilökohtaisesti ja tekevät sitä aivan liian tunteella. Onko kouluissa luovuttu siitä höpötyksestä, että empatiaa eikä sympatiaa...tai jotain tuollaista se oli. Ei muista eikä kiinnosta, kun kyseessä on _työ_ jolla saa laskut maksettua ja jäljelle jää sen verran, että voi tehdä mitä mieleen juolahtaa.

Ei sitä tarvitse koko maailman murheita (tai koko osaston) kantaa olallaan ja siihen päälle vielä työyhteisön murheet. Ei ihme jos palaa loppuun. Ottaa sen työnä ja sitä kestää sen verran kuin kestää. Sen jälkeen se on loppu. Ei näytä kovin hurrattavilta olosuhteilta tuolla Beringinsalmessa missä ne hullut kalastaa keskellä talvea ja myrskyssä rapuja. Mutta ne tekevät työnsä ja sen jälkeen nauttivat muusta elämästä.

Samaa toivoisi melkoiselle osalle hoitajistakin.

Ja eiköhän joku tähän tule sanomaan, että olen paska hoitaja, kun en ajattele 24 tuntia vuorokaudessa hoidettavia, työyhteisöä, osastoa, sairaanhoitopiiriä ja nälkäänäkeviä lapsia jossain päin maailmaa joita pitäisi pelastaa vielä vapaa-ajallakin. Noh, suurin osa ellei kaikki työnantajat ja asiakkaat/potilaat ovat olleet eri mieltä. Varmaan sen takia, kun säilyn tervejärkisenä ottamalla työn työnä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Lyyli

Ei kai sitä tarvitsekkaan 24/7 niitä työpaikanmurheita kantaa ja työasioita pohtia. Kuten tässäkin ketjussa käynyt ilmi,on vähän sitä vapaata esim. yhdessä perheen kanssa, 1 päivän arkivapaita siellä täällä eikä ehdi palautua, tauot jää pitämättä ( Tosin itse kyllä ne pidän, menkööt sitten vaikka ylityöksi, mutta lakisääteinen oikeus ja ei esim. ruokatunnista 30min palkkaa makseta).  Tahti on rankkaa, esim. kotihoidossa kun on aamutyöt, päivätyöt ja iltatyöt, olisi pyrkimys esim. antaa ne aamulääkkeet aamulla ( Tosin ei ole mitään uutta että vkoloppuisin ne annetaan pahimmassa tapauksessa puolen päivän aikaan). 

Sanotaan ettei ylitöihin ole pakko jäädä, kyllä se vaan niin on että hoidettavat on hoidettava, eikä kellon mukaan voi lähteä esim. iltavuorosta. Tehdään pienemmällä resurssilla, pienikin ylimääräinen homma, saattaa kaataa koko aikataulun ja hups, et kerkeäkkään hoitaa sitä illan viimeistä asiakasta työajan sisällä, hoitamattakaan ei voi jättää mielestäni, kun resursoitu ihan liian vähän hoitajia, hoidettaviin nähden + kaikki muu päälle. 

En minä ainakaan ajattele työtäni vapaa-ajalla tai hoidettavia, tosin huomaan kyllä ajattelevani sillä yhden päivän vapaalla  ( joka usein vielä iilasta vapaalle, vapaalta aamuun) että voi ei, huomenna taas töihin. Siinä kun on pari kuukautta vääntänyt viikonloput töissä, ja kaikki ne arkipyhät ja katsellut sivusta kuinka oma perhe ja ystävät viettävät yhdessä aikaa, Some huutaa: Jes, vihdoinkin perjantai ja viikonloppu, ei voi kun aatella että milloinkohan se minun seuraava perjantai on, ensi viikon keskiviikkona! Toki onhan tämä työn luonne ja tiedostettua alaa ja työpaikkaa hakiessa, mutta on ne ajat vaan muuttuneet 20 vuoden aikana. Tänäpäivänä sijaisia ei saa töihin, ellei he saa esim. vkoloppuka vapaaksi, vain iltavuoroja ja arkipyhät vapaina mielellään, lomat siihen ajankohtaan kun haluaa, ja työanantajan on pakko suostua, näitä ei montaa työyhteisöön tarvitse kun esim. vakkarihenkilökunta tekee juurikin niitä vkoloppuja, arkivapaita ja vuoroja jotka jää. Ei tarvinut itse aikoinaan kyllä sijaisena aatellakaan moista, ns. paskavuorot tehtiin ja enemmänkin sääntö kun poikkeus että arkivapaat oli töitä, ja lomat pidettiin jos oli ja mitä jäi kun vakihenkilökunta pitänyt omansa pois. Sijaiset on arvokasta työvoimaa, mutta tähän se on mennyt ainakin omassa yksikössä.

Eläkeikään aikaa vielä 20 vuotta, sanomattakin selvää ettei pää ja jalat tule kestämään!! 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.