Jump to content
 
to be

Hoitotyöntekijöiden toiminta sosiaalisessa mediassa/tunteiden purkaminen

Recommended Posts

to be

Olen terveydenhoitaja-opiskelija ja teen kehittämistyötä aiheesta Hoitotyön ammattilaisen ammattieettinen toiminta ja itsesäätely sosiaalisessa mediassa ja verkossa.

Yhtenä tarkoituksenani on löytää vaihtoehtoisia keinoja purkaa työn aiheuttamia ajatuksia ja tunteita kuin niiden jakaminen sosiaalisessa mediassa ja verkkokirjoittelun kautta sillä niihin sisältyy muun muassa riski vaitiolovelvollisuuden ja potilaan luottamuksellisen hoitosuhteen periaatteen rikkoutumisesta. Haluaisin herättää keskustelua seuraavilla kysymyksillä:

 

1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

3. Mitä keinoja käytät työn herättämien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn?

4. Mitä muita keinoja voisit keksiä itsellesi tai toivoa työpaikallesi?

 

Kiitos vastauksista!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Keep the faith
1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

3. Mitä keinoja käytät työn herättämien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn?

4. Mitä muita keinoja voisit keksiä itsellesi tai toivoa työpaikallesi?

1.olen, tietoa, liittyen työpaikkaan. Kuten missä olen töissä, mitä teen työkseni ja muita työpaikkkaan liittyviä asioita. Kuten tehtävänkuva ja esim. lääkkeisiin liittyvät oikeudet jne

2. en. Tässä yhteydessä pidän mainitsemisen arvoisena sitä, että en kuulu FB/Twitter/Instagram/jne yhteisöihin, näin ollen kuviin ja tietoihin sekä niiden saamiseen liittynee surastaan loputtomassa informaatiopimeydessä tarpominen...?

3.

-puhun/puhumme työpaikalla asiasta

-pyrin siihen, että työasiat hoidetaan töissä, siviilissä en vietä aikaa työkavereiden kanssa

4. en tarvitse mitään uusia keinoja

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

1. Olen. Erityisesti työpaikasta. Myös potilaista, mutta en pidä mahdollisena että teksteistäni voisi potilaita tunnistaa. En koe toimintani olevan ristiriidassa vaitiolosäännösten kanssa.

 

2. En netissä. Itseasiassa musta tuntuu, että sitä nettiä todella osataan nykyään varoa, mutta perinteisesti kahvihuoneessahan mikään ei tunnu olevan pyhää.

 

3. Lähinnä paasataan työyhteisön kesken. Harvoin työ herättää mitään suuria tunteita. Myös tänne nettiyhteisöön välillä on avauduttu.

 

4. Työpaikkapalaverit tai kehityskeskustelut näitä varten on kai keksitty. Itse en pidä kovin tarpeellisina pitää niitä ainakaan rutiininomaisesti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
to be

Kiitos jo tulleista vastauksista. Minkä uskotte olevan syynä/motivaationa henkilöllä joka kirjoittaa potilaastaan/työtoveristaan sosiaalisessa mediassa tai verkossa? 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Ei taida sellaista ammattiryhmää olla, joka ei töistään somessa puhuisi. Mielestäni somessa voi puhua töistä ihan hyvin, kun vaan muistetaan tietosuoja yms. Some on myös mahdollisuus, ei pelkkä riski. Sekin kannattaa muistaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Smirgeline

1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

Olen jakanut työpaikalla (osasto) otettuja kuvia Facebookissa ja Instagramissa. Niissä näkyy joko minä itse, useita työkavereita (heidän luvallaan) tai tyhjä käytävä, tippakärry tmv. Ehdottomasti ei mitään potilaisiin liittyvää. Kuvat ovat ehdottomasti työnantajan some-ohjeistuksen vastaisia, mutta en ole niitä tullut poistaneeksi. Tarkoituksena on ollut lähinnä ottaa kuvia hoitotyön arjesta, ei sen kummempaa. Kirjoitettu tekstini työasioista on tasoa vapaat alkoivat/yövuorot alkoivat/olipa rankka työpäivä.

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

En ole nähnyt.

3. Mitä keinoja käytät työn herättämien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn?

Käsittelen ne kollegoiden kanssa työaikana, joskus vapaa-aikanakin, mutta en kuitenkaan julkisilla paikoilla, missä ulkopuoliset voisivat kuulla keskustelun. Työnohjausta on tarvittaessa saatavilla. 

4. Mitä muita keinoja voisit keksiä itsellesi tai toivoa työpaikallesi?

Pärjään mielestäni näillä keinoilla mielestäni ihan hyvin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
jupet

Aloittajalle: Ethän nyt vaan niputa 1 ja 2 kohdissa kaikkea manintaa esim työpaikasta tai anonymisoidusta potilastapauksesta automaattisesti jotenkin ongelmaksi?

Muokattu - jupet

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
to be

Taho, jolle työtä teen on kokenut ongelmaiseksi työntekijöiden some-käytön ja yhteisten ohjeiden puuttumisen. Lisäksi on hyvin vaikea määritellä mikä on sellaista potilasta koskevaa tietoa mitä somessa voi jakaa ilman riskiä. Toki some tarjoaa myös paljon hyötyä, ja niistäkin toivon saavani tietoa. Tavoitteena on myös laatia ohjeita ammattilaisen turvalliseen toimintaan verkossa. Tällä hetkellä toivoisin kuitenkin löytäväni vaihtoehtoisia keinoja somen ja työnohjauksen lisäksi työasioiden käsittelyyn.  

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

No joo, onhan tuota jotkut yrittäneet. Yhdessä työpaikassa mulla oli jopa työsopimukseen kirjoitettu, ettei työpaikasta saisi kertoa mitään ulkopuolisille. Katsoin sen olevan lähtökohtaisesti laiton ja siten mitätön ehto. Työnantaja voi toki kieltää työntekijöitä kuluttamasta työaikaansa sosiaalisessa mediassa, mutta työajan ulkopuolelle tuo oikeus ei yllä. Se on hiukan sama asia kuin työnantaja kieltäisi työntekijän tupakoinnin vapaa-aikana.

 

Käsittääkseni salassapidettävistä asioista on olemassa melko hyvä lainsäädäntö. Lain henki yritysten osalta taitaa olla jokseenkin se, että mitään sellaista tietoa mikä aiheuttaisi haittaa yrityksen liiketoiminnalle, ei saa kertoa eteenpäin. Tälläisiä tietoja voisivat olla esimerkiksi kilpailutustilanteessa tarjousten vuotaminen kilpailijoille tai vaikka jonkin tuotekehittelyssä olevan prototyypin luovuttaminen kilpailijoille. Se ei käsittääkseni taas kuulu tuon lainsäädännön piiriin jos on vaikka palkat maksamatta tai työnantaja ei anna pitää lakisääteisiä taukoja ja joku kirjoittaa näistä facebookiin tai vaikka iltalehteen.

 

Potilaiden osalta itse tulkitsen lakia niin, että kun potilasta ei voida tunnistaa esimerkiksi potilastapauksesta kerrottaessa, ei ole tapahtunut yksityisyyden loukkausta. Toki voi jokainen miettiä itsessään onko järkevää päivittää facebookiin tieto siitä, että edellinen potilaasi oli kusipää. Lakiahan tuo sinänsä ei taida rikkoa jos kukaan ei voi tietää kuka edellinen potilaasi oli. Ammatillisen kehityksen kannalta olen kuitenkin itse kokenut hyväksi keskustella kollegoideni kanssa mieltä askarruttavista keisseistä. Varmaan moni muukin, koska alan julkaisuissahan niitä keissejä on vaikka kuinka. Tai jos kipsari kirjoittaa kipsanneensa töissä niin keneen se sattuu ja ketä se loukkaa?

 

Veikkaisin, että suurin osa näistä työnantajista jotka pitävät sosiaalista mediaa uhkana, ovat sellaisia joiden toimintatavoissa on parantamisen varaa. Jos työntekijät päivittää faceen vaikka "onpa mulla hyvä palkka ja tykkään aina lähteä töihin" niin se ei kai ole kenenkään työnantajan mielestä huonoa mainosta yritykselleen.

 

Yhtenäinen ohjeistus asiasta olisi varmastikin tervetullut moneen paikkaan, mutta mielestäni sen olisi tärkeää perustua työnantajan mielivallan sijasta lainsäädäntöön.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Johanna Olli

Sairaanhoitajaliitto on pian julkaisemassa yhteisen ohjeistuksen aiheesta. Sen alustava versio löytyy täältä. Toivottavasti se auttaa työantajia ja työntekijöitä löytämään yhteisen sävelen, joka ei perustu pelkoon ja kieltoihin, vaan yhteiseen haluun edistää hoitotyön, työntekijöiden ja potilaiden hyvää myös somen avulla.

 

Työntekijöillähän on lojaliteettivelvollisuus työantajaa kohtaan eikä vapaa-ajallakaan saa työnantajan mainetta vahingoittaa. Tässä yksi linkki aiheesta ja tässä toinen. Siinä, katsotaanko pahan puhuminen työnantajasta edellyttävän rangaistusta, on eroja riippuen esimerkiksi puhujan asemasta ja puheiden tarkoituksista sekä työnantajan lojaaliudesta (velvollisuus on nimittäin vastavuoroinen). Kannattaa lukea varsinkin tuo linkittämäni Tiilikan artikkeli.

 

Omasta mielestäni "edellinen potilaani oli kusipää" -tyyppiset lausunnot (vaikka sitten Facebookissa kavereiden kesken) ovat monestakin syystä someen sopimattomia:

 

Potilaiden haukkuminen on epäammatillista ja huonoa käytöstä ja se

- vahingoittaa työnantajan mainetta (rikkoo Työsopimuslain 3. luvun 1 §:ää)

- vahingoittaa hoitajien ammattikunnan mainetta (rikkoo sairaanhoitajien eettisiä ohjeita ja kollegiaalisuusohjeita)

- voi haitata hoitotyötä (voi päätyä kyseisen potilaan tietoon ja haitata hoitosuhdetta - ja vaikka ei päätyisikään, lisää yleistä epäluottamusta hoitajiin, jotka haukkuvat selän takana. Lisäksi hoitajan negatiivisten tunteiden käsittely potilasta haukkumalla vahingoittaa hoitosuhdetta hoitajan omaa negatiivista asennetta lietsomalla.)

- voi haitata pahanpuhujan omaa uraa ja työnsaantimahdollisuuksia (palkkaisitko itse ihmisen, joka puhuu selän takana? Ja levittää negatiivisuutta ympärilleen?)

 

Sillä minkään somessa ei kannata olettaa pysyvän salassa. Facebook-kaveri voi tahallaan tai vahingossa jakaa jutun jollekin, joka jakaa sen jollekin - ja niin edelleen. Päätyen kyseisen potilaan tai työnantajan tai kenen tahansa tietoon. Edes nimimerkillä kirjoittaessaan ei ole turvassa - tietoja yhdistelemällä henkilö nimimerkin takana (ja sitä kautta myös työpaikka ja potilaat) voidaan usein hyvin nopeastikin tunnistaa. Siksi kannattaisi kirjoittaa vain sellaista, minkä takana voi seistä omalla nimellään (vaikka sitten käyttäisikin nimimerkkiä).

 

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukea myös artikkelimme "Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet terveysalalla" julkaisussa  Näyttöön perustuva opettaminen ja ohjaaminen vol. 2 ja siitä erityisesti luku "Käytännön näkökulmia".

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
jupet

Nyt kysymyksesi eivät näin kyselyn vastaajan näkökulmasta kohdistu samaan asiaan. Jos tästä pohjalta teet jonkunlaisen kyselytutkimuksen tapaisen ja käytät noita 1. ja 2. samassa kontekstissa, saat huonon kysymyksenasettelun takia vääristyneitä tuloksia.

Kysy esim:

1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan jotain työhön tai potilaisiin liittyvää tietoa tai kuvia?

tai

1. Oletko itse jakanut arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

Tai molemmat näistä...

Muokattu - jupet

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
jupet

Sillä minkään somessa ei kannata olettaa pysyvän salassa. Facebook-kaveri voi tahallaan tai vahingossa jakaa jutun jollekin, joka jakaa sen jollekin - ja niin edelleen. Päätyen kyseisen potilaan tai työnantajan tai kenen tahansa tietoon. Edes nimimerkillä kirjoittaessaan ei ole turvassa - tietoja yhdistelemällä henkilö nimimerkin takana (ja sitä kautta myös työpaikka ja potilaat) voidaan usein hyvin nopeastikin tunnistaa. Siksi kannattaisi kirjoittaa vain sellaista, minkä takana voi seistä omalla nimellään (vaikka sitten käyttäisikin nimimerkkiä).

 

Tällä ei ole mitään tekemistä nimenomaisesti somen kanssa vaan pätee aina ja kaikkialle ihmistenvälisessä kommunikaatiossa. Aivan sama onko mediana facebook, lankapuhelin, saunan lauteet kahden kaljan jälkeen vai työpaikan pukuhuone.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Johanna Olli

 

Sillä minkään somessa ei kannata olettaa pysyvän salassa. Facebook-kaveri voi tahallaan tai vahingossa jakaa jutun jollekin, joka jakaa sen jollekin - ja niin edelleen. Päätyen kyseisen potilaan tai työnantajan tai kenen tahansa tietoon. Edes nimimerkillä kirjoittaessaan ei ole turvassa - tietoja yhdistelemällä henkilö nimimerkin takana (ja sitä kautta myös työpaikka ja potilaat) voidaan usein hyvin nopeastikin tunnistaa. Siksi kannattaisi kirjoittaa vain sellaista, minkä takana voi seistä omalla nimellään (vaikka sitten käyttäisikin nimimerkkiä).

 

Tällä ei ole mitään tekemistä nimenomaisesti somen kanssa vaan pätee aina ja kaikkialle ihmistenvälisessä kommunikaatiossa. Aivan sama onko mediana facebook, lankapuhelin, saunan lauteet kahden kaljan jälkeen vai työpaikan pukuhuone.

 

 

Totta. Ei missään pitäisi puhua asiattomasti potilaista tai työstään. Jostain syystä vaan ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että nimimerkillä tai "vain kavereille" kirjoittaessa niin saa tehdä - kun nyt somesta tässä ketjussa puhutaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Työntekijöillähän on lojaliteettivelvollisuus työantajaa kohtaan eikä vapaa-ajallakaan saa työnantajan mainetta vahingoittaa. Tässä yksi linkki aiheesta ja tässä toinen. Siinä, katsotaanko pahan puhuminen työnantajasta edellyttävän rangaistusta, on eroja riippuen esimerkiksi puhujan asemasta ja puheiden tarkoituksista sekä työnantajan lojaaliudesta (velvollisuus on nimittäin vastavuoroinen). Kannattaa lukea varsinkin tuo linkittämäni Tiilikan artikkeli.

http://tyonantaja.oikotie.fi/tyonantajalle/ajankohtaista/Tyontekijan-sananvapautta-rajoittaa-lojaliteettivelvollisuus-tyonantajaa-kohtaan

 

Tuolla on samasta tapauksesta toinen artikkeli. Lopusta lainaus:

 

Kokonaisarvioinnissa merkitystä on työntekijän esittämien kommenttien totuudenmukaisuudella, toiminnan toistuvuudella, kielenkäytön asiallisuudella ja työntekijän perimmäisellä tarkoituksella eli sillä, onko tavoitteena työnantajan vahingoittaminen vai onko kyse vilpittömästä oman mielipiteen esilletuomisesta.

Eli aiheellisen ja asiallisen kritiikin tuominen yleiseen tietoisuuteen ei ole missään tapauksessa kiellettyä. Kaikille varmasti onkin sitten taas selvää, että perättömillä solvauksilla haitan aiheuttaminen on lailla kiellettyä, oli kohteena sitten joku yhteisö tai yksityishenkilö.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Kyllä työnantajasta saa puhua, kunhan puhuu totta. Se on sitten eri asia, että vaikka saa puhua, niin kannattaako se aina. Esim työpaikan ongelmien selvittely kuuluu ensisijaisesti sinne työpaikalle, ei facebook-seinälle.

Muokattu - Osku

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Johanna Olli

Kysymys siitä, onko työntekijän puhe totta, ei ole ainoa asia, jota pohditaan, jos asiaa ratkotaan tuomioistuimessa.

Eikä sen pitäisi olla ainoa asia, vaikkei mihinkään niin vakaviin seuraamuksiin päädyttäisikään.

 

Aiemmin mainitsemassani Tiilikan artikkelissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT tarkasteli työnantajaa kohtaan esitetyn arvostelun hyväksyttävyyttä seu­raavien kriteerien valossa:

 

1. Onko tietojen julkaiseminen yleisen edun mukaista?

2. Onko työntekijällä vaihtoehtoisia tapoja ongelman ratkaisemiseen?

3. Paljastetun tiedon oikeellisuus

4. Toimiko työntekijä hyvässä uskossa?

5. Menettelystä työnantajalle aiheutunut haitta

 

Eli ei voida sanoa, että "aiheellisen ja asiallisen kritiikin tuominen yleiseen tietoisuuteen ei ole missään tapauksessa kiellettyä".  Sen voidaan katsoa olevan kiellettyä, jos sen julkaiseminen ei ole yleisen edun mukaista, jos työntekijä ei ole ensin esittänyt kritiikkiä (ja parannusehdotuksia) suoraan työnantajalleen, (jos tieto ei ole luotettavaa ja täsmällistä), jos työntekijällä ei ole tarkoituksenaan saada epäkohtia korjatuksi tai jos työnantajalle koituu julkaisusta kohtuutonta haittaa (suhteessa julkaistun tiedon yleiseen hyödyllisyyteen).

 

Eli vaikka julkaistu krittiikki olisi kuinka totta, se on väärin, jos se on julkaistu kiukuspäissään työnantajan maineen mustaamiseksi - sen sijaan että tarkoituksena olisi saada oikeasti asioihin muutosta ja kaikki muut keinot olisi jo käytetty.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Eli vaikka julkaistu krittiikki olisi kuinka totta, se on väärin, jos se on julkaistu kiukuspäissään työnantajan maineen mustaamiseksi - sen sijaan että tarkoituksena olisi saada oikeasti asioihin muutosta ja kaikki muut keinot olisi jo käytetty.

Journalisteilla on hyvä ja vakiintunut käytäntö tässä asiassa; mitä vaikutusvaltaisempi ja julkisempi on henkilön/yrityksen asema, sitä rankempaa julkista kritiikkiä pitää sietää. Eli jos tavallinen duunari tai ammatinharjoittaja syyllistyy johonkin moitittavaan on syytä harkita hyvin tarkkaan ennen kuin asian ottaa esille julkisesti, kun taas esim ylilääkärin, kunnallispoliitikon tai pörssiyhtiön tekemiä virheitä voi ruotia mediassa paljon matalammalla kynnyksellä. Muokattu - dino

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Eli vaikka julkaistu krittiikki olisi kuinka totta, se on väärin, jos se on julkaistu kiukuspäissään työnantajan maineen mustaamiseksi - sen sijaan että tarkoituksena olisi saada oikeasti asioihin muutosta

Tahallinen vahingoittaminen ja mustaamaalaus ovat kiellettyä. Eli jos vaikka perustat fb-ryhmän työnantajasi mustamaalaamiseksi "SH-piiri X on hanurista" tms, se voi olla irtisanomisperuste. Mutta kyllä työpaikan ongelmista saa keskustella. Minä voin sanoa aivan hyvin somessa tyyliin "Meillä on liian vähän henkilökuntaa töissä" tms. Kannatan ilman muuta järkevää käytöstä somessa, mutta ei kannata kuitenkaan liioitella näillä oikeudella pelotteluilla. Työnantajat kieltävät jo nyt täysin perusteetta asioita, jotka eivät perustu yhtään mihinkään. On todella työnantajia, jotka kieltävät kertomasta työpaikasta mitään. Ei sellaista voi hoitotyöntekijältä kieltää. Se on ihan höpöhöpöä.

Ja sekin pitää muistaa, että on eri asia onko juttu lainvastainen vai pelkästään huonoa käytöstä. Näitä ei pidä sekoittaa, ne ovat täysin eri asia. Kollegiaalisuusohjeet (nämä mainittiin tossa aiemmin) yms ovat toki hieno asia, mutta ei ne velvoita ketään yhtään mihinkään. Ne ovat ohjeita.

Muokattu - Osku

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Suosittelen kaikille lämpimästi tämän webinaarinauhoitteen katsomista, jossa lakimies kertoo miten nämä asiat oikeasti ovat. Tämän jälkeen ei tarvi arvuutella. Käsittelyssä ovat työntekijän sekä työnantajan oikeudet ja velvollisuudet somessa.

http://vimeo.com/99134874

 

TJS Opintokeskus järjesti 15.5.2014 luennon aiheesta Sosiaalinen media työsuhteessa. Luennolla johtava lakimies Esa Schön Tradenomiliitosta käy läpi työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia, työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua, työntekijöiden yksityisyyden suojaa sekä huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitetta, sosiaalisen median käyttöä vapaa-ajalla sekä erilaisia ongelmatilanteita.

 

Muokattu - Osku

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

3. Mitä keinoja käytät työn herättämien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn?

4. Mitä muita keinoja voisit keksiä itsellesi tai toivoa työpaikallesi?

 

1. Työpaikalta paljonkin, mutta en työpaikkaa vahingoittavaa materiaalia. Potilaita koskevaa materiaalia en. 

2. Useasti sellaista mikä on arkaluonteista työnantajaa koskevaa tietoa, potilasmateriaalia ei ole tullut vastaan.

3. Saunon vaimon kanssa tai keskustelen pari kolleegan kanssa privaatisti. En kuitenkaan potilastapauksista yleisesti. 

4. En itse tällä hetkellä kaipaa muuta, mutta tiedän useita jotka ovat hyötyneet työnohjauksesta. Sitä varmasti käyttäisin jos kohdan 3 keinot eivät riitä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kpl

1. Oletko jakanut internetissä jotain potilaaseesi tai työpaikkaasi liittyvää tietoa/kuvia?

2. Oletko nähnyt toisen jakavan arkaluonteista työhön liittyvää tietoa tai tietoa josta potilas voidaan tunnistaa?

3. Mitä keinoja käytät työn herättämien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn?

4. Mitä muita keinoja voisit keksiä itsellesi tai toivoa työpaikallesi?

1. Yhden kerran, silloin kun pomo antoi lomautusilmoituksen. Kuvassa, jonka julkaisin näkyi työpaikan nimi, minun nimi ja lomautusaika.

2. En

3. Puhuminen. Työpaikan ongelmakohtia puin avoimesti kaikkien kanssa. Potilastapauksista saatan rankan yön jälkeen sanoa kotona, että oli aika tiukka yö - en mitään muuta. Työkavereiden kanssa useasti käydään läpi, että mitä tapahtui  ja miten toimittiin ja menikö nappiin vai olisiko jotain muuten voinut toimia. Tuo keskustelu ei ole mitenkään organisoitua, vaan tulee jotekin luonnostaan. 

4. En osaa sanoa

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sari-Helena

No mitäs mieltä olette sellaisesta, että pomo haluaa kieltää senkin, että työntekijät juttelevat työasioista keskenään YKSITYISVIESTEILLÄ facebookissa? Voiko sellaisen kieltää? Omasta mielestäni ei voi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Eihän pomo voi sitä ylipäätään mistään tietää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sari-Helena

No ei voikaan, mutta silti haluaa kieltää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Tulee väistämättä mieleen eräs rouva, jonka ministerisalkussa on punakynän lisäksi kd:n puoluekirja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×