Sattui tänään ja muutakin mietintää vanhainhoidosta

[ninnu80]

Olen vasta äskettäin aloittanut työt vanhainkodissa, siirtynyt sinne töihin lasten parista reilu kuukausi sitten. Tuolla meidän hoivakodissa vanhuksia ulkoilutetaan tunti päivässä. Omat puhelimet jätetään "narikkaan", eikä minulla vielä toistaiseksi harjoittelijana ole omaa hätäpuhelinta työnkään puolesta. Myös hätärannekkeet jää sisälle. Teimme vain lyhyen lenkin mummelin kanssa, joka alkoi kovasti puuskuttamaan ylämäessä. Väitti sen johtuvan liikunnan puutteesta joten jatkettiin vielä, kunnes sai ihan kunnon astmakohtauksen. Ei ollut välinettä millä ilmoittaa mihinkään sattuneesta. En edes tiennyt tämän henkilön sairastavan astmaa. Onneksi lähistöllä liikkui toinen ns. virallinen hoitaja, jonka kautta saatiin apua ja kaikki meni lopulta hyvin.

 

Kenelle tästä vastuu kuuluu jos olisi sattunut pahemmin?

 

Olen muutenkin aika tyrmistynyt siitä kuinka näitä vanhuksia kohdellaan. Tunti päivässä liikuntaa ja toinen tunti esim. laulua ei voi eikä saakaan riittää inhimillisen elämän perustaksi. Näistä suurin osa on edelleen melko hyvässä fyysisessä kunnossa ja tekee pahaa päivittäin kuunnella kun kertovat millaista on vaan istua päivästä toiseen pienissä tiloissa ja pois ei pääse. Syöntiä sen sijaan harrastetaan mielestäni koko ajan. Kun aamupalan aterimet on saatu tiskikoneeseen ni johan on lounasaika jne. Toisaalta myös se häiritsee miksei edes vanhus jo saisi nukkua niin kauan kuin häntä itseään huvittaa. Joillain on sänky nostettu yläasentoon ja se lasketaan alas vasta klo 22, jotta nukkuisivat yöt. Tuolla sentään on huoneiden ovet lukitut jne. joten ei sellaistakaan pelkoa, että lähtisivät hortoilemaan muiden laatikoille tai muuta vastaavaa.Ja toisaalta samat vanhukset herätetään öisin vessaan tai viimeistään aamulla pakkopesulle.

 

Ei kai sitä muu auta kun vaan koittaa tämän puolen vuoden ajan kun olen tuolla tehdä näiden olo niin hyväksi kuin vain voin.  

Muokattu Lokakuu 11, 2014 - ninnu80

[scoubi]

Tunti ulkoilua sekä toinen mokoma jotain viriketoimintaa (laulua tms.) on kuule luksusta! Hyvin monissa hoitokodeissa eivät pääse ulkoilemaan juuri koskaan (paitsi jos sattuu olemaan vapaaehtoisulkoiluttajia saatavilla). Ja viriketoimintaa ei monissa paikoissa yksinkertaisesti ehditä tekemään resurssipulan takia. Luulen, että sinulla on liian ruusuiset kuvitelmat vanhustenhoidosta tämän päivän Suomessa:) Valitettavan usein ovat hoitokodit vain säilöntäpaikkoja.

[jupet]

Ja aivan turha kuvitella että samat vanhukset kotihoidon 1-3 käyntiä vuorokaudessa systeemissä kotona saisi yhtään ainakaan enempää ulkoilutusta ja viriketoimintaa. Eri asia tietysti ketke voivat itse vaan ottaa ja ulkoilla tai tilata taksin ja lähteä harrastamaan.

[SisterEvangelina]

Kannattaa tuosta puhelinasiasta mainita esimiehelle. Voi olla, että eivät edes ole huomanneet ajatella koko asiaa.
Minä olisin ikionnellinen jos pääsisin tuollaiseen paikkaan töihin, missä aikaa olisi ulkoiluttamiseen..nyt olen kotihoidossa ja se vasta hirveää hommaa onkin.

[hoitaisin jos voisin]

Todellakin luksusta, että tunti ulkoilua päivässä ja siihen vielä toinen mukava muuta viriketoimintaa. Tuollaisessa paikassa minäkin tahtoisin työskennellä.

[Moskiitto]

Miksi jatkoitte matkaa? Minusta teidän olisi pitänyt kääntyä takaisin, koska jo siinä olisi ollut huonokuntoiselle riittävä lenkki.

[Julma]

Muutenhan tuo kuulostaa erittäin laadukkaalta vanhustenhoidolta, mutta tuota minäkään en ole koskaan ymmärtänyt että miksi pitäisi herätä klo 7 syömään jos ei halua.

 

Koko pitkän ja piinallisen elämänsä saa ensin herätä töihin / hoitamaan mukuloita / jotain muuta rahvaanomaista ja sitten vielä vanhainkodissakin 19-kesäinen hoitaja kimittäen komentaa syömään aamupuuron joka perkeleen aamu kesken parhaiden unien.

 

Toinen epäkohta on se, että alkoholin käyttö kielletään silloin kun siihen olisi aikaa. Perskännien vetäminen ei minunkaan mielestäni sovi vanhainkotiin (yleinen järjestys, loukkaantumisriski, riippuvuus yleisesti taitaa heikentää elämänlaatua, jne.), mutta jos Seppo 80 v. haluaa juoda kaksi kylmää kaljaa illalla tai nauttia pari lasillista jotain hyvää viskiä niin keneltä se on pois?

[dino]

 

Toinen epäkohta on se, että alkoholin käyttö kielletään silloin kun siihen olisi aikaa. Perskännien vetäminen ei minunkaan mielestäni sovi vanhainkotiin (yleinen järjestys, loukkaantumisriski, riippuvuus yleisesti taitaa heikentää elämänlaatua, jne.), mutta jos Seppo 80 v. haluaa juoda kaksi kylmää kaljaa illalla tai nauttia pari lasillista jotain hyvää viskiä niin keneltä se on pois?

Voidaan sanoa (karrikoiden) että itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa on vahva. Paperilla. 

[ninnu80]

Miksi jatkoitte matkaa? Minusta teidän olisi pitänyt kääntyä takaisin, koska jo siinä olisi ollut huonokuntoiselle riittävä lenkki.

Oli lyhempi matka eteen- kuin taaksepäin päästäksemme sinne mistä lähdettiin ;). Mitä enempi tässä näitä vanhuksia seuraa ja toisaalta tutustuu tähän omaan rooliinsa, niin sitä enemmän on ristiriitaiset tunteet. Mielestäni tuolla meillä on paljon henkilökuntaa ja hyvin paljon aikaa vaikka vaan katsella televisiota ja jutella vanhusten kanssa.

 

Jotenkin kykenen ymmärtämään laitoksen heräämisajat jne., koska kyse on kuitenkin isosta yhteisöstä jossa on oltava tietyt pelisäännöt. Meillä esim. klo 11 mennessä on kaikkien oltava käytettyinä pesulla ja päivävaatteissa. Mutta miksi taas loppujen lopuksi? Jotta ehtivät syödä aamiaisen ennen lounasta joka on klo 12 ja siinä välissä jotain laulaa luikauttaakin. Onhan tämä hulluakin siis. Toisaalta taas ei se vuorokausirytmi ole vanhuksillekaan pahitteeksi.

 

Tässä nyt jo jonkin aikaa kun on kuunnellut mummeleiden ja pappojen juttuja, kuinka vankila koko paikka on. Katsellut kuinka kulkevat ulkovaatteet päällä ja kertovat menevänsä kotiin jne. Ja ihan pieninä toiveina ulkoilutuksen aikana, että voitaisiinko tuohon pysähtyä kahville... Olen miettinyt, että olisikohan vapaaehtoistyö mahdollista tuolla. Oikein mielelelläni käyttäisin muutaman tunnin vapaa-ajastani silloin tällöin viedäkseni näitä ulos, joilla vielä jollain lailla ajan- ja paikantaju pelaa.

 

Meidän kunta on aika pieni, joten ei täällä eksymäänkään pääsisi, vaikka silmä hetkeksi välttäisi. Eikä nämä niin nopsajalkoja edes ole :) 

Muokattu Lokakuu 14, 2014 - ninnu80

[Vieras: peruslähäri]

 

Jotenkin kykenen ymmärtämään laitoksen heräämisajat jne., koska kyse on kuitenkin isosta yhteisöstä jossa on oltava tietyt pelisäännöt. Meillä esim. klo 11 mennessä on kaikkien oltava käytettyinä pesulla ja päivävaatteissa. Mutta miksi taas loppujen lopuksi? Jotta ehtivät syödä aamiaisen ennen lounasta joka on klo 12 ja siinä välissä jotain laulaa luikauttaakin. Onhan tämä hulluakin siis. Toisaalta taas ei se vuorokausirytmi ole vanhuksillekaan pahitteeksi.

 

Tässä nyt jo jonkin aikaa kun on kuunnellut mummeleiden ja pappojen juttuja, kuinka vankila koko paikka on. Katsellut kuinka kulkevat ulkovaatteet päällä ja kertovat menevänsä kotiin jne. Ja ihan pieninä toiveina ulkoilutuksen aikana, että voitaisiinko tuohon pysähtyä kahville... Olen miettinyt, että olisikohan vapaaehtoistyö mahdollista tuolla. Oikein mielelelläni käyttäisin muutaman tunnin vapaa-ajastani silloin tällöin viedäkseni näitä ulos, joilla vielä jollain lailla ajan- ja paikantaju pelaa.

 

Meidän kunta on aika pieni, joten ei täällä eksymäänkään pääsisi, vaikka silmä hetkeksi välttäisi. Eikä nämä niin nopsajalkoja edes ole

 

 

Onko kyseessä joku dementiayksikkö? Silloin ei auta paljoa vaikka ulkoilisitte 20h vuorokaudesta. Muistan sen pettymyksen tunteen opiskeluaikoina kun järjestin hienon viriketuokion ulkona jätskiä syöden. Sisälle tultua riisuttiin kenkiä kun porukka puhui ettei ole koko päivänä ulkona käyny. Eikä mitään syötävääkään saa. Muutenkin fiilikset alalle tullessa oli samanlaiset, kunnes mäkin laitostuin. 

 

Sekään ei ole oletusarvo että kaikki haluavat virikkeitä tai ulos. Oma mummuni puhui lähes kaksikymmentä vuotta että häntä ei ulos viedä, ei kotoa eikä laitoksesta. Kuulemma riitti kun kuusikymmentä vuotta kulki joka säällä töihin ja takas, ulkona ei ollut enään mitään uutta. Ilman masennuspisteitä hän tykkäsi maata ja olla hiljaa. Syöminenkin oli hänen mieliharrastuksia, varsinkin kaikki makean napustelu. 

 

Kuulostaa todella hienolta paikalta jos siellä talon puolesta on ulkoilua. Se on todella harvinaista herkkua nykyisin, kun aika ei tahdo muutenkaan riittää kaikkeen hyvään perushoitoon. Oletko talossa tekemässä mitä työtä? Lähihoitajaa? 

 

Valloillaan oleva vuorokausirytmi laitoksissa on ihan perusteltua. Raskaimmat hoitotoimet on parempi järjestää aamupäiviksi, silloin vatsa toimii luonnollisesti paremmin, työvuoro on halvempaa eikä omaisia yms. ole "haittaamassa" hoitoa. Lisäksi aamupala on osa hyvää hoitoa, kutsuvat sitä ateriarytmiksi. Monesti aamusella menee kourallinen hyviä lääkkeitäkin jotka mahdollistavat elämän päivällä. Yleisestikin on fiksumpaa nukkua yöt ja olla päivät hereillä. Koskee lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Paitsi sitä yökköä joka kiroo kun päivät on nukuttu ja yöt vaelletaan pitkin osaston pimeitä käytäviä. 

 

Eipä se elämä sen ruususempaa kotonakaan olisi. Kotihoito käy joustavasti kun kerkiävät kasin ja kympin väliltä, sanovat moro ja jatkavat matkaa, seuraava käynti voi olla jo tunnin päästä, tai sit vasta myöhään iltapäivällä. Silloinkin sanotaan vain morot eikä siinä edes lauleta. Väliin jäävän ajan istut sillä tuolilla mihin sut saatettiin tai katselet kattoa petissä. Jos kohdalle sattui innokas kotihoitaja, laittoi se radion päälle joka soittaa musiikkia josta et tykkää. Oli laitos mikä tahansa, voittaa se monen kotiolot, siellä sentään näkee kun hoitajat kävelee vilkkaasti ohi. 

[felix]

Joo, kyllä se vaan niin on että oli huonokuntoinen vanhus laitoksessa tai kotona niin kurjaa on. Ei sitä hoitoa tämän päivän resurseilla ja hoitopolitiikalla mukavaksi ja kaikkia miellyttäväksi saada millään. Auta armias meitä tulemasta vanhoiksi:)