"Tyypillisen" tehohoitopotilaan hoitoketju

[OpiskelijaOlli]

Hei,

 

tarvitsisin esimerkkihoitoketjun jostakin ns. helposta ja lyhyestä hoitotapauksesta kuten keuhkokuume  ja sitten toisen hiukan vaativamman tapauksen. Mitä tapahtuu/potilaalle tehdään ennen teho-osastolle tuloa, mitä teholla ja mitä sen jälkeen vuodeosastolla ennen kotiin tai taivaaseen pääsyä. Yritän hahmottaa potilastietojärjestelmän toimintaa jonkin konkreettisen esimerkin kautta. Mitä tällaisia esimerkkitapauksia voisi olla?

[gettiz]

Meneekö helpot ja lyhyet pneumoniat teholle? Ainakin keuhko- ja infektio-osastoilla hoidetaan niitä paljon...

 

Monimutkaisempi keissi voisi olla vaikka joku monivammapotilas, joka tuodaan ensiavusta ja jota leikataan ja kuvaillaan vähän väliä. ;)

[OpiskelijaOlli]

Olin hieman epätarkka kirjoituksessani. Tarkoitin tietysti "helppoa tehohoitotapausta", en helppoa keuhkokuumetta, jossa ei tarvita tehohoitoa :) Mitä lääkettä keuhkokuumeeseen annetaan ja voiko sen antaa useammassa ei muodossa? Ja jos eka lääke ei tehoa, niin mitä lääkettä/menetelmää kokeillaan sitten.

 

Tarvitsisi hiukan tarkempaa tietoa, millainen monivamma voisi olla kyseessä. Mielikuvitus ei vielä riitä niin pitkälle, että saisin uskottavan testitapauksen.

[Lääkärihoitaja]

Mihin ja miksi tarvitset moista tietoa?

 

Pneumonian käypähoito: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50073

 

Ja esimerkki vaikeammasta casesta: sepsis http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50032

[OpiskelijaOlli]

Kiitos linkeistä.

 

Haluaisin tulevaisuudessa olla mukana kehittämässä potilastietojärjestelmiä. Olen kiinnostunut siitä, miten potilastietojärjestelmät tukevat hoitoa ja miten ne voisivat tukea paremmin. Tämän asian ymmärtämiseksi pitää tietää, mitä siellä teholla (ja muissakin yksiköissä) oikeasti tapahtuu. Tehohoito vaikuttaa haastavimmalta, ja täten kiinnostavimmalta, joten päätin aloittaa selvitykseni siitä. Ehkä käytän keräämääni tietoa hyväksi jossakin harjoitustyössä, jos tulee hyvä tilaisuus vastaan. yksityisvastaanottoa en ajatellut avata näillä tiedoilla ;-) 

[Mats]

Keuhkokuumehan on tosiaan tyypillinen tehohoitotapaus. Yleensä potilas tulee osastolta tai päivystyksestä kohtuullisen huonokuntoisena, jos tehohoitoon tosiaan päädytään. Riippuen potilaan kunnosta aloitetaan hengityskonehoito joko invasiivisesti tai noninvasiivisesti. NIV-muodon käyttö on yleistynyt hurjasti ja osa vaikeistakin keuhkokuumeista saadaan hoidettua intuboimatta potilasta.

 

Riippuen edelleen taudin vaikeusasteesta varsinkin sedaation aikana tarvitaan monesti vasoaktiivista lääkitystä. Tehohoitoiset keuhkokuumeet hoidetaan aina iv-antibiootein todennäköiset taudinaiheuttajat huomioiden.

 

Muutaman hengityskonepäivän jälkeen potilaat saadaan yleensä pois hengityskoneesta ja potilaat vaativat usin vielä päivän - pari tehostettua seurantaa ennen vuodeosastolle pääsemistä. Kiinnostuksen kohteena ovat keuhkojen röntgenkuvat, CRP ja kliiniset hengitysmuuttujat.

 

Yleisesti tehohoitopotilaan hoitopoluissa kuvataan vastaanottovaihe, stabilointivaihe, ylläpitovaihe, vierotusvaihe (esim. hengityskoneesta tai vasoaktiivisesta lääkityksestä) ja osastollesiirtovaihe.

 

 

Tehohoidon optimaalinen tietojärjestelmä eroaa paljon vuodeosastolle soveltuvasta. En väitä, etteikö sama tietojärjestelmä voisi toimia, mutta ainakin sen pitäisi olla muokattavissa vahvasti tehohoitoon soveltuvaksi. Tehohoidon keskeisten elementtien pitäisi olla hyvin esillä ja helppokäyttöisiä. Potilaan jatkuvan valvonnan pitäisi olla sisäänrakennettuna tietojärjestelmään. Lisäksi lääkehoito, nestehoito ja hengityskonehoito ovat mielestäni tällaisia keskeisiä asioita.

[pekka]

Toimivat laiteliitännät ovat hyvän tehohoidon tietojärjestelmän edellytys. Tietojen potilasvalvontamonitoreilta, hengityskoneista, NIV-laitteista, hemodialyysilaitteista, infuusio- ja ruiskupumpuista, verenkierron erilaisista tukipumpuista  ja laboratoriojärjestelmistä tulee siirtyä automaattisesti teho-osaston tietojärjestelmään. Laboratoriopyynnöt taas siirtyvät teho-osaston tietojärjestelmästä laboratoriojärjestelmään.  Jos jokaisesta laitteesta syntyy jo minuutin aikana useita kymmeniä - satoja suureita ei niitä kukaan siirrä käsin mihinkään tietojärjestelmään tai paperille (tätäkin on joskus nähty).  

 

Oman haasteensa mudostaa se, että esimerkiksi hengityskonemerkkejä/-malleja on Suomessa käytössä yli kymmenen. Sama koskee infuusio- ja ruiskupumppuja, potilasvalvontamonitoreita, laboratoirojärjestelmiä jne.

 

Hyvä tietojärjestelmä ehdottaa lääkärille valmiiksi kipulääkkeet, pahoinvointilääkkeet, mahansuojalääkkeet, trombiprofylaksian jne...  Läääri voi itse valita, käyttääkö näitä ehdotuksia vai muuttaako esimerkiksi annosta. Usein on niin, etteivät sairauskertomuksen lääkelehdellä olevat lääkitykset siirry teho-osaston tietojärjestelmään. Lääkäri joutuu ne siirtämään sinne käsin (eli etsimään samat valmisteet tehon tietojärjestelmästä). Nestehoidon suunnittelee tietojärjestelmään lääkäri ja toteuttaa hoitaja.

 

Teho-osaston tietojärjestelmä kerää automaattisesti kansallista laadunseurantaa varten ilman henkilötietoja tietoja potilaan diagnooseista, voinnista ja saamasta hoidosta. Tätä tietoa käytetään hyväksi mm. hoidon kehittämisessä ja tulosten arvioinnissa.

 

Parhaan käsityksen tästä kaikesta saat kun käyt ohjatussa harjoittelussa esimerkiksi teho-osastolla. Harjoittelun vähimmäispituus on mielestäni 4-5 viikkoa. Ensimmäinen viikko menee usein opiskelijoilla pelkästään aikaan ja paikkaan orientoitumiseen.