Elvytysryhmä

[kelta-takki]

Hmm..kiitos tästä täydentävästä vastauksesta. Täytyy muuten tosiaan kyselläkin täältä päin tuota tilannetta elvytysryhmän suhteen, että onko sitä vielä.

[Pöllö]

Onhan ne elvytysryhmät kannattavia, tosin niitä kannattaa hälyttää kaikkiin hätätilanteisiin, ei pelkästään elvytyksiin. Asiaa on ilmeisesti aika paljon tutkittu ja todettu, että moinen ryhmä on hyvä olla olemassa ja pitää olla matala kynnys sen hälyttämiseen. Mieluiten vielä ohjeistus, että missä kaikissa tilanteissa ryhmä hälytetään paikalle.

Kun en itse tiedä, viittaan muiden tekstiin.  *pyhimys*

Muistaakseni ns. MET-tiimeistä oli jo aiemmin juttua jossain toisaalla, mutta kertauksen vuoksi nuo Fimnetistä Finnanest-artikkelit aiheesta kiinnostuneille. Törmäsin sattumoisin viikonloppuna ihan-muuta-etsiessäni-ja-noille-sivuille-päätyessäni. Toivottavasti sivut toimivat eikä aiheet mene pahasti päällekkäin. Tuo Nurmen juttu on ihan mainio yleiskatsaus asiaan. Suvelan teksti taas mainitsee MET:stä, ja Treen tehosta joku kyseli aiemmin. Muuallakin muistelen kyllä törmänneeni asiaan, missähän se taas vaan oli... 

Jouni Nurmi: Sydänpysähdystä edeltäviin oireisiin on puututtava.

http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2005/no_1/a_nurmi.pdf

Markku Suvela: Tampereen teholla.

http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2005/no_5/a_suvela.pdf

[Pöllö]

Sinisellä la 3.10.2009 ja su 4.10.2009 lisättyä tekstiä.

Violetilla ma 5.10.2009 lisättyä tekstiä.

Nostanpas tätä aihetta esiin, kun ns. MET (Medical Emergency Team) (tai RRT, Rapid Response Team) -kriteerejä on sattumoisin tullut etsittyä. Tavalliselle mattimeikäläiselle listan luettelo on oireistoa, jolloin ehkä pitäisi jo miettiä tilannetta arvojen takana... Arvoista tulisi kuitenkin tuntea lähinnä normaalit, helposti mitattavat arvot (pulssi, verenpaine, hengitystaajuus, happisaturaatio). Muitakin mainioita yksinkertaisia markkereita erilaisiin tilanteisiin on, shokin/nestevajeen/verenhukan oireisiin lämpörajat jne.

Tässä eri lähteistä koottuja perusteita arvioida potilaan tilanne uudelleen tai hälyttää MET-tiimi paikalle:

- sydänpysähdys

- systemaattinen peruselintoiminnon muuttuminen huonoon suuntaan

- uhattu hengitystie: ahtauma, palovamma, refleksit puuttuvat

- hengitystaajuus aikuinen >30/min tai <6/min

- hengitystaajuus lapsi:

    * 0 - 3 kk: > 60/min

    * 4-12 kk: > 50/min

    * 1-4 v:  > 40/min

    * 5-12 v: > 30/min

    * 12+ v:  > 30/min

- akuuttina muutoksena SpO2 < 90 % lisähapella

- < 60 % lisähapella, jos syanoottinen sydänsairaus)

- uusi SpO2-löydös < 85 % yli 5 minuuttia (pl. tunnettu krooninen hypoksemia)

- uusi hengitysvaikeus

- vaikeus puhua, "ei saa henkeä", apulihakset käytössä, nenänsiipihengitys (lapset)

- hengitysäänet; vinkuva, haukkova, kurlaava

- RR aikuinen:

    * akuuttina muutoksena SYS < 90

    * SYS < 80 aina tai > 200 aina

    * DIA > 110 oireilla

    * MAP < 70 tai MAP > 130

- RR lapsi:

    * 0 - 3 kk: < 50 RR SYST

    * 4-12 kk: < 60

    * 1-4 v:  < 70

    * 5-12 v: < 80

    * 12+ v: < 90

- pulssi aikuinen:

    * <40 oireilla akuuttina muutoksena

    * >140 oireilla akuuttina muutoksena

    * > 160 aina

- pulssi lapsi:

    * 0 - 3 kk: <100 tai >180

    * 4-12 kk: <100 tai >180

    * 1-4 v:  <90 tai >160

    * 5-12 v: <80 tai >140

    * 12+ v:  <60 tai >130

- selittämätön tai äkillinen tajunnantason lasku

- uusi halvaus tai naloksonin käyttö ilman vastetta

- nitraatille reagoimaton rintakipu

- värin muutos: harmaa, sininen; apnea

- selittämätön agitaatio yli 10 minuuttia, delirium

- itsemurhayritys

- hallitsematon verenvuoto

- toistuva tai pitkittynyt kouristelu

- henkilökunnan huoli potilaasta

- hallitsematon kipu

- vasteettomuus hoidolle

- neuvottomuus

- akuuttina muutoksena virtsaneritys < 50 ml / 4 h

- akuutti mentaalinen/käyttäytymisen muutos

- lämpö < 36 tai > 39

- GCS < 12 tai lasku > 2 pistettä

- valtimoverikaasuissa pH < 7,3, HCO3 < 18

- uusi rytmihäiriö, uudet katkokset, ST-muutokset 1 mm 2 kytkentää oireilla, T-inversio, mahdollinen infarkti

- rintakipu

- akuutti hypoksia: hapen osapaine <8 kPa (hengitysilman hapella 60 %)

- akuutti hyperkapnia: hiilidioksidin osapaine >6,5 kPa

Joskus pitäisi penkoa myös laboratoriotuloksia (tai vaikkapa EKG-löydöksiä), jotka voivat olla perusteena MET-konsultaatiolle, kunhan vaan jaksaisi/viitsisi/ehtisi. Edellä on kuitenkin kenen tahansa hyvin yksinkertaisesti havaittavissa olevia oireita.

Osa kriteereistä saattaa esiintyä eri lähteissä mm. elvytystä tai tehohoitoa ennakoivina kireereinä. Edelleen em. kriteerien lisänä on tietysti hyvä tuntea erilaiset perusarvot, jotta voidaan tunnistaa myös se normaalitilanne, ja edelleen reagoida, jos jotain epänormaalia löytyy, näitäkin löytyy useasta lähteestä. Ja oman mielenkiintoni kohteena ovat myös olleet muutamat kipumittarit mm. lapsille ja vanhuksille, jotka eivät osaa ilmaista itseään...

MET/RRT -ryhmä siis on matalan hälytyskynnyksen ryhmä, joka lähtee paikalle tai jota konsultoidaan jo ennen elvytystä ts. kun on viitteitä, että ongelmia voi olla tulossa. MET-/RRT -ryhmä ei ole välttämättä sama kuin elvytysryhmä tai lähde aina yhtä nopeasti paikalle kuin elvytysryhmä. 

MET/RRT -toiminnalla on paikasta riippuen kyetty jossain määrin laskemaan mm. äkillistä kuolleisuutta ja esim. kirurgisten laajojen toimenpiteiden jälkeisiä haittoja. Tiimejä ja toimintamuotoja on erilaisia, ja tilanteesta riippuen paikalle lähtee vain esim. hoitaja arvioimaan tilannetta tai useamman henkilön ryhmä valmiina akuutteihin hoitotoimiin. Lähteistä löytyy mm. tyypillisiä toimenpiteitä, joita MET/RRT -ryhmä tekee (tyypillisin toimi oli EKG:n ottaminen...).

MET/RRT -toiminta ei välttämättä tarkoita potilaan siirtämistä tehohoitoon, mutta tuo paikalle tehohoitotasoisen osaamisen ja interventiokyvyn. Yksi ongelma potilaan tehohoidon saatavuudessa on viive potilaan siirtämisestä tehohoitoon, joten ideologiana onkin, että tehohoito ei olisi paikkaan sidottua, vaan hoidon (tutkiminen, arviointi, interventiot) tasoon sidottua toimintaa, joka voidaan tarvittaessa tuoda sairaalan sisällä muuallakin olevan potilaan luokse joksikin aikaa. Jos potilas siirretään tehohoitoon, voi esim. hoitaja jäädä välineistöineen potilaan luokse, kunnes paikka teholla vapautuu. Erilaisia järjestelyjä henkilökunnan riittävyyden takaamiseksi teho-osastolla on toteutettu yhden tai useamman henkilön poistuessa teho-osastolta muualle.

MET/RRT on alunperin oikeastaan pyrkinyt estämään elvytyksiä, ennenkuin ollaan tilanteessa, jossa potilasta elvytetään. Tätä varten on esitetty erilaisia kriteerejä, joilla MET/RRT on hälytetty paikalle: kun ollaan jo elvytystilanteessa, kuolleisuus on huomattava, eli peli on usein jo menetetty. Toisaalla on pyritty ennakoimaan vakavia muutoksia potilaan tilassa, ennakoimaan tehohoidon tarvetta ja toteuttamaan interventioita, joilla potilaan tilan huononeminen vakaviin tilanteisiin voidaan estää.

Lisäksi MET/RRT -toiminta selkeästi määritellyin, yksinkertaisin kriteerein (esim. SaO₂-, verenpaine-, syke- ja hengitystaajuusarvot) on helposti konsultoitavissa. Kun kriteerit on määritetty organisaation ohjeissa, ei tule esimerkiksi itsetunto- ja arvovaltakysymyksiä, jos MET/RRT -ryhmän käyttö on ohjeistettu (lue: "määrätty") ko. tilanteissa. Lisäksi MET/RRT -kriteereillä ja toimintaohjeilla pyritään vähentämään byrokratiaa ja konsultaatiotasoja, jos viestin ei tarvitse kulkea kaikkia mahdollisia hoitaja - apulaislääkäri - päivystävä lääkäri - seniorilääkäri - erikoisalan konsulttilääkäri -portaita läpi, vaan MET/RRT voidaan ottaa avuksi jo konsultaatioportaan alemmilla rappusilla kenenkään varpaille astumatta.

Tavallisessa hoitotyössä MET/RRT -kriteerit ovat viimeistäänkin niitä oireita, joihin tulisi reagoida voimallisesti. On muistettava, että useat MET/RRT -kriteerit ovat jo melko haastavia oireita ja selvästi normaaliarvojen ulkopuolella. Joskus on syytä reagoida jo normaaliarvoista lievemmin poikkeaviin muutoksiin, eikä MET/RRT -kriteerien tietämys korvaa normaaliarvojen ja niiden poikkeamien ymmärrystä. Edelleen potilasta tulee arvioida kokonaisuutena ja ymmärtää viitteiden taustalla olevia mekanismeja. Eräiden tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjen kriteerien samanaikainen esiintyminen saattaa lisätä kuolleisuutta enemmän kuin yksittäisen kriteerin ilmeneminen. Useimmat käytössä olevat MET/RRT -kriteerit sisältävät vain keskeisiä esim. sydämen toimintaan ja hengitykseen liittyviä, helposti mitattavia perusarvoja (verenpaine, syke, hengitystaajuus, SpO₂). Tähän kootussa luettelossa on hyvin erilaisia oireita, joita on käytetty konsultaation tai MET/RRT-ryhmän tai sen jäsenen paikalle kutsumisessa. Eräät kriteerit saattavat olla ennusmerkkejä esim. sepsiksestä (alhainen tai kohonnut kehonlämpö - kumpikaan ei kuitenkaan itsessään riitä kertomaan mistään mitään). Luettelo ei ole kuitenkaan kattava, kaikkien erikoisalojen kriittisten oireiden luettelo, on lukuisia vakavia oireita, joihin pitäisi reagoida, mutta jotka eivät ole luettelossa. 

Lisäksi on joitain indeksejä, joilla lasketaan erilaisia pistelukuja mm. erisuuruisista syke- yms. tiedoista. Pisteluvun ylittäessä tietyn arvon kasvavat esim. kuolemanriskit.

Ylläolevien MET-kriteerien lähteitä mm.:

Introduction of a Medical Emergency Team at RCH http://www.rch.org.au/emplibrary/picu/MET_Introduction_at_RCH.pdf

Daryl Jones, Moritoki Egi, Rinaldo Bellomo and Donna Goldsmith: Effect of the medical emergency team on long-term mortality following major surgery. Critical Care 2007, 11:R12. http://ccforum.com/content/11/1/R12

M A DeVita, R S Braithwaite, R Mahidhara, S Stuart, M Foraida, R L Simmons, and members of the

Medical Emergency Response Improvement Team (MERIT): Use of medical emergency team responses to reduce hospital cardiopulmonary arrests. Qual Saf Health Care 2004;13:251–254. http://www.pubmedcentral.nih.gov/picrender.fcgi?artid=1743865&blobtype=pdf

http://www.mededseminars.net/cms_bwm/uploads/423.pdf

http://ewh.ieee.org/r1/syracuse/EMBSWeb/Archives/Events/DugganW-A.pdf

http://documents.srinivasa.name/Critically_ill.pdf

Ja lisälukemista:

Jasmeet Soar, Charles D. Deakin, Jerry P. Nolan, Gamal Abbas, Annette Alfonzo, Anthony J. Handley, David Lockey, Gavin D. Perkins, Karl Thies: European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2005 Section 7. Cardiac arrest in special circumstances. Resuscitation (2005) 67S1, S135—S170. ERC:n Guidelines kokonaisuudessaan: https://www.erc.edu/index.php/guidelines_download_2005/en/

MET/RRT-tiimejä on kehitetty eri aloille, esimerkiksi kirurgiassa/postoperatiivisessa hoidossa ja lasten sairaaloissa voi olla omia tiimejänsä. Näiden toiminnasta löytyy artikkeliviitteitä erikseen hakemalla. Kirjallisuudesta löytyy myös koottua tietoa tyypillisistä syistä, jotka ovat johtaneet MET/RRT-tiimin hälyttämiseen - ja tämä on yksi järjestelmän anti: tapaukset kirjataan ja niitä voidaan käyttää tunnistamaan tilanteita, joissa normaali hoito ei kenties ole riittänyt tai on ollut vajavaista. Samoin tietysti potilaskuolemista voidaan koota tietoa, onko ennen kuolemaa ollut hälyttäviä tekijöitä nähtävissä.  Syyt MET/RRT-tiimin hälyttämiseen tietysti voivat olla kulttuuri- ja organisaatiokohtaisia, sillä koulutukset, protokollat, päivystysjärjestelmät yms. voivat vaikuttaa potilaan tilan havaitsemiseen ja tämän jälkeiseen toimintaan. Joitain tuloksia potilaan havainnoinnista voi löytyä myös termillä observation medicine.

Esimerkiksi lapsista löytyy MET-artikkeli (osa tekijöistä muuten hoitajia):

Sharon Kinney, James Tibballs, Linda Johnston, Trevor Duke: Clinical Profile of Hospitalized Children Provided With Urgent Assistance From a Medical Emergency Team. Pediatrics 2008;121;e1577-e1584. http://pediatrics.aappublications.org/cgi/reprint/121/6/e1577.pdf

Tuoreimmassa SLL:ssä oli tekstiä verensokerin haitallisista vaikutuksesta sairaalahoidon tuloksiin, ja eri sairauksissa pitoisuudet yli 6 - 11 voivat johtaa huonompaan ennusteeseen (Minna Kiljunen, Jorma Lahtinen: Hyperglykemia ja diabetes sairaalapotilailla. Suomen Lääkärilehti 40/2009: s. 3313 - 3320). Kuitenkaan MET/RRT-kriteereissä ei suoraan ole mainittu missään selaamissani viitteissä liian alhaisen/korkean verensokerin tai ketoasidoosin olevan itsessään MET/RRT-kriteeri.

Tuossa on esitetty mm. laboratorioarvoja, joilla on havaittu olevan vaikutusta pidentyneeseen tehohoitojaksoon tai kuolleisuuteen, harmillisesti ei ole vain yksiköitä ilmoitettu, mutta konvertoin arvoja suomalaisiin lukuihin parhaani mukaan (ovat tuossa alla pienellä, tulkinta todella suurin varauksin virhemahdollisuuksien vuoksi; lisäksi tieteellisessä kirjallisuudessa on kuvaavampia yksittäistutkimuksia kuolleisuuteen vaikuttavista laboratorioarvoista):

Alan J Forster, Kwadwo Kyeremanteng, Jon Hooper, Kaveh G Shojania, Carl van Walraven: The impact of adverse events in the intensive care unit on hospital mortality and length of stay. BMC Health Services Research 2008, 8:259 http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=19091089

Suurin varauksin: tekstissä ei lyhenteitä ollut kuvattu auki eikä yksiköitä käytetty, lisäksi arvoista ei ollut määritetty faasia, mistä analysoitu tai kokonais- tai esim. aktiivista pitoisuutta!!!

ALAT  > 500 tai kolminkertaistuu (U/l, P)

AFOS > 250 (U/l, P)

ASAT  > 500 tai kolminkertaistuu (U/l, P)

Bilirubiini(kokonais) > 30 (umol/l, P)

Ca < 1,5 tai > 3,0

CK > 500 (U/l, P)

Gluk < 3 tai > 18 (mmol/l, P)

Hb lasku > 20 %

HCO3 < 18 (mmol/l, valtimoveri)

Hepariini-indusoitu trombosytopenia

INR > 5

K < 2.8 tai K > 6.0 (mmol/l, P)

Kreatiini > 25 % muutos (P)

Leukosyytit > 12 tai < 3 (10^9/l, tai 10 % kypsymättömiä

Mg < 0,4 tai > 5,0 (mmol/l, P)

Na < 120 tai Na >150 (mmol/l, P)

pH < 7,3 tai > 7,5 (valtimoveri)

Pi < 0,4 mmol/l

TNT > 0,1 (ug/l, P)

Trom > 50 % lasku

*Positiivinen veriviljely

*Positiivinen clostridium difficile –toksiini

Edit: pientä asettelua eli sarkaimet pois... Ja lisätty linkit viitteisiin. Toivottavasti noista on joskus hyötyä jollekulle. Kandee myös tarkastaa kriteerit alkuperäisistä lähteistä, voi olla käännösvirheitä.

Editedit: sinisellä lisättyä.

Editeditedit: typo.

Edit^4: violetilla lisättyä tekstiä.

Toivottavasti tekstistä on jollekin hyötyä.

[Pöllö]

Edelliseen MET/RRS-kriteeritekstiin lisätty parina viime päivänä jokunen juttu, jos joku aiheesta on kiinnostunut. Laitoin eri värillä, mutta pidän tuon edellisen kommentin kuitenkin yhtenä kokonaisuutena.

MET/RRS-tiimien hyödyllisyydestähän löytyy kahdenlaista dataa: ei ole hyötyä päätösmuuttujissa tai on hyötyä. Tietysti jos tiimejä ei hyödynnetä riittävästi (negatiivinen lähtötilanne) tai sairaalan toiminta on jo parasta mahdollista (positiivinen lähtötilanne) niin niistä olisi kiva olla arvio artikkeleissa itsessään.

[Liisa]

TYKSissä ainaski neurolle hälytettään elvytykseen palolaitoksen ambulanssi, hoitoyksikkö ja lääkärihelikopteri. Sama juttu vissiin Myös T-sairaalassa. Ja Kaupunginsairaala turvautuu aina palolaitoksen apuun elvytyksissä

En tiedä myöskään, miten T-sairaalan elvytykset hoidetaan, mutta ainakin U-sairaalan osastot hälyttävät aikuisten teholle ja A-sairaalan osastot käsittääkseni lasten teholle? Elvytysryhmä, johon kuuluu 2 sairaanhoitajaa ja anestesialääkäri, tuovat mukanaan oman elvytyskärrynsä. Tietenkin jokaisella (?) osastolla on myös oma elvytyskärrynsä, joka sisältää mm. deffan. Hoitava lääkäri kutsutaan myös tietenkin paikalle. Osaston hoitajat aloittavat tietty elvytyksen heti, kun potilas todetaan elottomaksi ja avustavat elvytysryhmää tarpeen mukaan ja mm. kirjaavat elvytyksen kulun. Elvytysryhmä saapuu paikalle nopeasti, korkeintaan 5 minuuttia menee aikaa.

Tämmöseen vanhaan ketjuun törmäsin... TYKS U-sairaalan elvytyksistä vastaa Lastentehon elvytysryhmä 1 anest.lääk + 2 sairaanhoitajaa. T-sairaalaan käsittääkseni soitetaan abulanssi pitkän matkan ja viiveen vuoksi. Ilm. Auto saapuu paikalle kuitenkin nopeammin kuin kohtuu raskaan kärryn kanssa kipittävä ryhmä. A-sairaalasta en tiedä, lieko vastuu aikuisten teholla?

Liisa

[jma]

A-sairaalasta en tiedä, lieko vastuu aikuisten teholla?

Liisa

Aikuisten teho hoitaa. sh + sh + lvm + tohtori (muistaakseni), riippuen paljon osaston miehityksestä ja vuorokaudenajasta.

[Liisa]

A-sairaalasta en tiedä, lieko vastuu aikuisten teholla?

Liisa

Aikuisten teho hoitaa. sh + sh + lvm + tohtori (muistaakseni), riippuen paljon osaston miehityksestä ja vuorokaudenajasta.

Niin vähän arvelinkin! Pitää muuten korjata, että arkena U-sairaalan elvytysryhmäänkin kuuluu usein myös lvm.

Liisa

[Jarmik]

Meikussa on aloitettu kesän alussa uusi ELVI-toiminta ja tarkoitus olisi syksyllä jatkaa MET-toimimtana.

[-VF-]

Meikussa on aloitettu kesän alussa uusi ELVI-toiminta ja tarkoitus olisi syksyllä jatkaa MET-toimimtana.

Miten se on käytännössä toteutettu Meilahdessa?

[Telaketju]

päin persettä menee,mikäli elvytyskoordinaattori Saari on mukana.

[Lanssari]

Särähti korvaan aiemmissa viesteissä toi elvytyskärry. Sehän on vihoviimeisen moskovalainen keksintö varsinkin ruoka-aikaan. Miksei kaikissa suomen sairaaloissa käytetä jo reppuja?

[Pöllö]

päin persettä menee,mikäli elvytyskoordinaattori Saari on mukana.

Off-topic

En tunne henkilöä, mutta parin talon elvytyskoulutuksessa on tullut oltua mukana jossain päin maata. Kierros pari painalluselvytystä ilman toteamisia, lisäapua yms, valmiiksi kytketyn defin napin painallus, valmiiksi intuboidun potilaan ventilointia pari kertaa. Luento, jossa valtavan auktoriteetin omaava hoitaja tulee lukemaan toisen talon diat, joista jää lukematta kohdat, joiden sisältöä tai sanoja ei ilmeisesti ymmärretty. Siinäpä sitten taustatietoa, miksi tekee, mitä tekee, roolimallit ja protokollien oppiminen siten, että selkärangasta löytyy heikkonakin hetkenä melko-sinnepäin-oleva-toiminta. No yhdessä kolmannessa talossa oli koulutettu elvytysvastaaviksi perus- ja lähihoitajia ja kohtuullisen hyvin. Kunnes elvytyskoulutuksen pitäjän piti olla sairaanhoitaja. Joita ei sitten koulutettuina taas löytynytkään. Valitettavasti oppilaitoksessa saattaa myös opetus olla tasolla yritin-aamulla-lukea-Käypä-hoito-suositusta-aiheesta ja...

Ruma kommentti, ja ko. paikoissa harvoin osuu elvytys kohdille, jos sitten ihan itsekin osuin kohdille yhteen yhdessä noista. Kommenttia ei ole tarkoitettu osoittamaan sormella ketään, mutta sanotaan taas tällä tavalla, jotta tulisi sitten ahaa -elämys; eli arviointi, missä mennään, mitkä ovat todennäköisyydet ja kannattaako satsata lainkaan, jos kannattaa, niin miten ne vähät paukut kannattaa käyttää.

Off-topic ends

[Jarmik]

Meilahdessa Teho 20:n henkilökunta on kevään aikana saanut koulutuksen ELVI-toimintaan (Saarikin ollut mukana). Mukana ollut elvytysvastaavia sekä vastaavina lääkäreinä Riikka Heikkinen ja Marja Hynninen. Alkuun toiminta perustunut vapaaehtoisuuteeen eikä välttämättä koske kaikkia osaston hoitajia. Kohtuullisesti ymmärtääkseni toiminta on lähtenyt käyntiin Meilahden tornin kerroksissa. Syksylle kaavaillussa MET-toiminnasta en tiedä tarpeeksi, LOMAA VIETTELEN 8)

[-VF-]

Kohtuullisesti ymmärtääkseni toiminta on lähtenyt käyntiin Meilahden tornin kerroksissa. Syksylle kaavaillussa MET-toiminnasta en tiedä tarpeeksi, LOMAA VIETTELEN 8)

Hoitaako tämä MET-ryhmä sitten kaikki kolmion akuuttitilanteet? Sinänsä aika erikoista, että ryhmä on koottu teho-osaston henkilökunnasta, sillä aika harva sairaalassa elvytetty päätyy jatkohoitoon teho-osastolle. Itse olisin toteuttanut asian eri tavalla, mutta minulla ei ole mitään sananvaltaa tähänkään asiaan. 8)

[Jarmik]

En nyt oikein itsekään tiedä tulevasta, kaikki on aika epäselvää, oli sitten kysymys ELVI- tai MET-ryhmästä. Eikö

se tällä hetkellä Meikun osalta ole muuntenkin jatkuvaa muutosta, kuka tietää :unsure:

[Pöllö]

Ihan mielenkiintoista olisi kuulla, millaiset mahdolliset kriteeristöt MET-ryhmälle tulee sitten kun ja jos tulee (tuolla aiemminhan maailmalta kokoilin erilaisia kriteereitä). Jos on julkinen paperi. :) Tietysti yksiin olosuhteisiin suunnitellut, ja varmasti elävät vielä käytännössä kun tulee ahaa-elämyksiä mitä kannattaisi ehkä tehdä ja mitä ei kannata tehdä.

[Pöllö]

**Off-topic**

Elvytykseen liittyen tuli hieman etsittyä tietoa suomalaisten opiskelijoiden elvytyskoulutuksesta.

Ruotsalaisen (Halmstad University) ja suomalaisen (Metropolia) oppilaitoksen hoitajien peruselvytys- ja defibrilaatiotaitoja on mitattu (1). Testinä oli OSCE-strukturoitu koe vastavalmistuneille hoitajille. Ruotsalaisista 47 % hoitajista läpäisi halutun vaatimustason, suomalaisista todella vaatimattomat 13 %. Artikkelin tekstissä todetaan, ettei ruotsalainenkaan tulos vastannut vaatimustasoa eikä elvytysohjeistoa. Toisaalla tutkittiin defibrillointia, ja Jorvissa 47 % hoitajista osaa defibrilloida ja göteborgilaisessa Sahlgrenskassa kaikki (2). 70 % Sahlgrenskan hoitajista olisi läpäissyt OSCE-testin ja Jorvissa 27 %. Itseluottamus on korkeammalla, 4. vuoden hoitajaopiskelijoista 70 % uskoo peruselvytystaitoihin ja 22,7 % defibrillointitaitoihinsa (3). Sahlgrenskan elvytystuloksia on verrattu 5 suomalaisen sairaalan tuloksiin, ja selviämis prosentit olivat 37 % (Sahlgrenska) vs. 14 - 21 % (Suomi: Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa), toisaalla potilasaines yms. voivat olla erilaisia - Sahlgrenska on myös opetussairaala (4).

Eli MET- ja elvytysryhmät eivät välttämättä ihan itsessään tuota tuloksia huipputasolle, vaan potilaan valvontaa, ennakoimista sekä sitten PPE- ja PPE-D -taitoja hälytyksineen ja hätäsiirtoineen, ryhmätyöskentelyineen jne. pitäisi varmaankin treenata niin oppilaitoksissa kuin sairaaloissa enemmän. Kärkevästi sanottunahan kokemus suomalaisen AMK-oppilaitoksen tarjoamista teoreettisista ja taidollisista valmiuksista ei ole aivan ruusuinen, eikä välttämättä kokemukset sairaaloiden tarjoamista elvytysopetuksista. Suurin osa on kuulunut kastiin, jossa kouluttajalla on ollut valitettavan mitättömät tiedot aiheesta.

Taas hyvin kriittinen kommentti. Elvytys on äärimmäisen pieni osa käytännön elämää, dramatisoitu, jos kuitenkin joskus se kriittinen hetki elämän ja kuoleman rajamailla, jolloin aiheeseen voidaan yrittää vielä vaikuttaa viimoisena hoitotoimena. Elvytyskoulutuksen tulokset saattavat olla valitettavasti yleistettävissä muuhun koulutukseen, ja joskus suorastaan toivoisi, että tahtotilaa löytyisi koulutuksen kehittämiseen oikeaan suuntaan tuossa omassa opinahjossani.

Kommentin tarkoitus ei ole halveerata koulutusta saati hoitajia, vaan tuoda edes jotain kiintopisteitä positiivisen tahtotilan ja muutoksen toteuttajaksi. Toivon myös, ettei kommentti vähennä opiskelijoiden halua opiskella oppilaitoksissaan, vaan päinvastoin heitä pitää tsempata etsimään, kokemaan ja kokeilemaan, ehkä jopa opetuksessa itsessään tarjottavan ulkopuolelta tietoja ja taitoja. Ammattikunnan kehittyminen ja todelliseen osaamisen perustuvan arvostuksen lisääminen on varmastikin itse kunkin etu. Ja se on myös osaedellytys alan todellisen imagon ja vetovoiman kehittämiselle, kuten myös työhön liittyvien etuisuuksien vaatimiselle.

Lähteet:

(1) Mäkinen Marja, Axelsson Åsa, Castrén Maaret, Nurmi Jouni, Lankinen Iira, Niemi-Murola Leena: Assessment of CPR-D skills of nursing students in two institutions: reality versus recommendations in the guidelines. European Journal of Emergency Medicine, August 2010, Volume 17, Issue 4, pages 237 - 239.

(2) Mäkinen M, Aune S, Niemi-Murola L, Herlitz J, Varpula T, Nurmi J, Axelsson AB, Thorén AB, Castrén M (for the ECCE Study Group): Assessment of CPR-D skills of nurses in Göteborg, Sweden and Espoo, Finland: teaching leadership makes a difference. Resuscitation, February 2007, volume 72, Issue 22: pages 264 - 269

(3) Niemi-Murola L, Mäkinen M, Castrén M, ECCE Study Group: Medical and nursing students' attitudes toward cardiopulmonary resuscitation and current practice guidelines. Resuscitation, February 2007, Volume 72, Issue 2, pages 257 - 263.

(4) Skrifvars M.B, Castrén M, Aune S, Thoren A.B, Nurmi J, Herlitz J: Variability in survival after in-hospital cardiac arrest depending on the hospital level of care. Resuscitation, April 2007, Volume 73, Issue 1, pages 73 - 81.

**/Off-topic**

[pekka]

Hei!

Niissä sairaaloissa, joissa on käynnistetty MET -toiminta, onko MET -toiminta näkynyt tehohoitajien palkkauksessa? Aikaisemmin näihin MET -puheluihin vastasi tehopäivystäjä, nyt tehon MET -hoitaja. Ei tehosairaanhoitajan tehtäväkentän laajentuminen kaikille sairaalan vuodeosastoille voi ihan ilmaista olla ja toivottavasti työntekijöiden edunvalvonta tältäosin on huomioitu.

[Pöllö]

Meilahdessa Teho 20:n henkilökunta on kevään aikana saanut koulutuksen ELVI-toimintaan (Saarikin ollut mukana). Mukana ollut elvytysvastaavia sekä vastaavina lääkäreinä Riikka Heikkinen ja Marja Hynninen. Alkuun toiminta perustunut vapaaehtoisuuteeen eikä välttämättä koske kaikkia osaston hoitajia. Kohtuullisesti ymmärtääkseni toiminta on lähtenyt käyntiin Meilahden tornin kerroksissa. Syksylle kaavaillussa MET-toiminnasta en tiedä tarpeeksi, LOMAA VIETTELEN 8)

Korviin tarttui tarinaa, jossa vuorossa olisi kaksi ELVI-hoitajaa ja MET-lääkäri. Pilotti käynnissä, muutamalla osastolla kokeillaan, keikkaa... Pari viikossa? MET-kriteereissä hengitys, verenkierto, neurologia ja muut kriteerit. Voin kysellä kriteereitä tarkemminkin.

[Pöllö]

MET-kriteerit Meilahdessa:

- HENGITYS: hengitystie uhattuna, hengitystiheys < 8 / min, hengitystiheys > 28 / min tai SaO2 < 90 % (lisähapella)

- RR: syst verenpaine < 90 mmHg, pulssi < 40 / min tai pulssi > 140 / min

- NEUROLOGIA: tajunnan tason äkillinen lasku (GCS lasku > 2) tai toistuva tai pitkittynyt kouristelu

- MUU: huoli potilaasta tai teho-osastolta äskettäin siirretyn potilaan hoidon ohjaus

Eli aika lailla kansainvälisten esimerkkien tapaisia, yksinkertaisia, helposti havaittavia ja selkeitäkin kriteerejä. Uudessa Husarissa on kerrottu MET-ryhmän toiminnasta sivulla 26: http://www.dpaper.eu/HUS/husari4-2011/ . Jutussa kerrotaan, että ryhmään kuuluu kaksi teho-osaston hoitajaa ja lääkäri. Kuvassa näkyy ryhmän elvytyskärry. MET-kriteerit muuten näkyvät myös jutussa. Lehden mukaan toiminnan piiriin kuuluvat tällä hetkellä kirurgiset vuodeosastot (hm, teho kuuluu siis Anestesian ja tehohoidon alle, joka kuulunee suurempaan kirurgian ryhmään organisatorisesti, eli siis hallintoraja vastassa...? Vai toistaiseksi resurssit? Pilotointi? Jokin muu syy?). Lehdestä voisi lukea, että MET-soitto tulee MET-lääkärille, soittoja noin kerran päivässä, ja lääkäri sitten tarvittaessa nappaa MET-hoitajat mukaansa. Oliskos kyseessä samalla myös ELVI-hoitajat ts. sama porukka sitten vastaa myös elvytystehtäviin?

[neriina]

Meillä hoidetaan lapsia ja kyllä lääkäri iskee jos on tarve.

Muutaman vuoden lasten sydänkirrateholla työskennellenä voin todeta, että kyllä sen DC-iskun antaminen kuuluu myös hoitajille. Ei se sen kummempaa ole. Vuoron alkaessa lasket akuuttilääkkeiden annostuksen ja deffan energiamäärät valmiiksi, niin ei siinä sen ole isompaa ropsia.

Vanha ketju, mutta vastaanpa silti, koska ne nyt jo kerran oli nostettuna. :D

Tuo että lasket valmiiksi lääkeannokset ja henkisesti varaudut elvytykseen on teholla ihan eri asia kuin vuodeosastolla. Teholla on vastaleikattujen potilaiden vierellä laimennetut lääkkeet ja invasiivinen paineenmittaus eli pystyt jo hyvissä ajoin antamaan pienen addutujauksen ja homma ehkä hoituu sillä. Eikä meillä ainakaan tehollakaan läheskään aina ihan ensimmäisenä tarvita deffaa edes sydänleikattujen kohdalla. Joskus toki tarvitaan ja aina se tuodaan potilaan vierelle ja lätkät kiinni jos on tilanne päällä.

Lasten elvytykset ovat erittäin harvoin sydänperäisiä, suurin osa on hengitysperäisiä elvytyksiä. Tokihan se sydänkin sitten pysähtyy jos hengitys ei pelaa, mutta defibrilloitavaa rytmiä ei juurikaan ole vaan elvytykset hoidetaan peruselvytyksenä sekä lääkkeillä. Tästä poikkeuksena sydänvikaiset lapset. Eikä heilläkään läheskään aina ole mitään defibrilloitavaa.

Helsingin lastenklinikalla vuodeosastoilta tulee teholle yleiskutsuna elvytyshälytys ja teholta lähtee välittömästi elvytysrepun, deffan ja lääkkeiden kanssa anestesialääkäri ja kaksi hoitajaa. Reppu painaa jonkin verran, koska välineitä pitää olla 2-100kg painaville lapsille. Vuodeosastoelvytykseen lähtevät hoitajat sovitaan vuoron alussa ja näiden ollessa tauolla tehtävä delegoidaan jollekin muulle.

Jokaisen vuodeosaston hoitajan pitää käydä talon sisäinen elvytyskoulutus kerran vuodessa, jotta he osaavat aloittaa peruselvytyksen välittömästi tilanteen huomatessaan. Yksi ventiloi, toinen tekee elvytyshälytyksen teholle ja tarvittaessa alkaa painelemaan ja kolmas roudaa elvytyskamat käytävältä potilashuoneeseen sekä alkaa vetää lääkkeitä valmiiksi. Reesin systeemi (tai ambu jos sitä osataan paremmin käyttää) on aina potilaan lähettyvillä huoneessa. Sydänosastolla on oma deffa ja iso elvytyskärry, muilla osastoilla pienempi elvytyspakki. Hoitajat eivät omin päin käytä deffaa ja itse en ainakaan kertaakaan olisi edes ehtinyt käyttää, hyvä kun on saanut kärryn ja deffan parinkymmenen metrin päästä paikalle ja deffan lätkät paikoilleen ennen kuin tehon elvytysryhmä on paikalla. He tulevat siis todella nopeasti, vaikka toki peruselvytys ollaan aina ehditty aloittaa ennen heidän tuloaan.

Vastasyntyneiden teho (keskosia siis) ja leikkuri hoitavat itse omat elvytyksensä.

Tarkoituksena on ollut tehostaa toimintaa, jossa teholta hälytettäisiin jo hyvissä ajoin porukaa paikalle ja saataisiin puututtua tilanteisiin ajoissa. Turhan pitkään monesti sinnitellään vuodeosastolla koska ei "uskalleta" tehdä elvytyshälytystä ja sitä että hälytetään turhaan. Ajattelutapa pitäisi mieluummin mielestäni olla, että parempi vaikka kymmenen turhaa elvytyshälytystä kuin yksi liian vähän. Tilanteet eivät aina mene ihan putkeen mutta virheistä pyritään ottamaan opiksi.

[Lääkärihoitaja]

Jee, tyksissä alkaa MET-pilotti..

[empty]

Meillä hoidetaan lapsia ja kyllä lääkäri iskee jos on tarve.

Muutaman vuoden lasten sydänkirrateholla työskennellenä voin todeta, että kyllä sen DC-iskun antaminen kuuluu myös hoitajille. Ei se sen kummempaa ole. Vuoron alkaessa lasket akuuttilääkkeiden annostuksen ja deffan energiamäärät valmiiksi, niin ei siinä sen ole isompaa ropsia.

Vastasyntyneiden teho (keskosia siis) ja leikkuri hoitavat itse omat elvytyksensä.

.

Hiukan haluan tarkentaa tuota vastasyntyneiden tehon potilasryhmää, joka on mainittu yllä (=keskosia siis). Jos kyseessä on Helsingin Lastenklinikan osasto K7, niin siellä on kyllä aikalailla paljon enemmän täysaikaisia vauvoja kuin keskosia. Keskoset ovat toki sellainen potilasryhmä, ketkä viettävät ko.osastolla kuukausia, mutta täysiaikaiset/lähes täysiaikaiset vastasyntyneet ovat osaston suurin potilasryhmä. Eivät keskosena syntyneet. Näin minun tietämyksen mukaan.

[pekka]

Keski-Suomen keskussairaalassa MET-korvausta maksetaan tehohoitajalle nyt 40,00 € / tehty MET -vuoro. Eli huomioikaa myös edunvalvonta, kun teho-osaston henkilökunnan toiminta-alue laajenee teho-osaston ovien ulkopuolelle ja ennen lääkäreille tulleita puheluita ohjautuukin hoitajille.

[gettiz]

 

 

TYKSissä ainaski neurolle hälytettään elvytykseen palolaitoksen ambulanssi, hoitoyksikkö ja lääkärihelikopteri. Sama juttu vissiin Myös T-sairaalassa. Ja Kaupunginsairaala turvautuu aina palolaitoksen apuun elvytyksissä

 

 

Tällä hetkellä T-sairaalan elvytykset hoitaa häke, eli 0-112. Tilanteeseen ilmeisimmin tulossa muutos kun taloon muuttaa ea ja teho. Lisäksi jokaisella osastolla on elvytystarpeet, joista pitää vastuuhenkilö huolen.