Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Mimic

Vaikeuksia uudessa työssä

Recommended Posts

Mimic

Hei,

rekisteröidyin juuri äsken koska haluan jakaa ajatuksia ja tunteitani teidän kaikkien kanssa. Olen toiminut lähihoitajana ja sairaanhoitajana nyt jo useamman vuoden, ensin lapsiin suuntautuneena ja nyttenmin psykiatrisesti suuntautuneena. Nyt kuitenkin elämän pakkotilanteista johtuen olen töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Työ on ihanaa ja vanhukset sitäkin ihanimpia mutta työilmapiiri kaliseen kuin pahin luuranko kaapissa konsanaan. Koska olen psykiatriassa tehnyt työtä ja tottunut tekemään tiimityötä moniammatillisessa porukassa olen oppinut olemaan avoin ja ulospäinsuuntautunut persoonallisuus samoin olen oppinut kirjaamaan tarkoin potilaan vointia, niin psyykkistä kuin somaattistakin. Nyt ole kuitenkin joutunut sellaiseen työpaikkaan jossa kirjaaminen on lähinnä sitä että "aamupesut tehty, syönyt hyvin, vatsa toiminut/toimitettu". Potilaan psyykkisestä voinnista ei sanota sanakaan saatikka muistakaan elämään vaikuttavista tekijöistä. Erään opiskelijan kirjauksia kehuttiin (minun kuulleni) kun ne olivat juuri niin konkreettisia ja kuvaavia. Ja kyseisen opiskelijan kirjaukset olivat edellämainittujen kaltaisia. Osasto on kuntoutus osasto, jonka tarkoituksena on tarjota lyhyaikaista tutkimus- ja kuntoutusta potilaille jotka odottavan jatkopaikkaa tai ovat siirtymässä kotiin.

Ongelmia minulla on työyhteisössä tullut monesta asiasta joiden juuret tuntuvat juontuvan siihen tapaan miten työni teen ja miten kohtaan potilaat. Lisäksi yhtenä työparinani on ihminen joka on periaatteellisesti aina eri mieltä kuin minä vaikka kyseessä olisi täysin perusasia, kuten se ettei inhaloitava avaava ja hoitava lääke auta jos sen hengittää sisään nenän kautta, kuten hän kuitenkin väitti olevan mahdollista. Lisäksi ongelmia on siinä että asiat on aina totuttu tekemään samalla tavalla ja ne perusteellaan myös vastaavin periaattein, koska ollaan hoidettu ja näin pitkää näin eikä se koskaan ole pahemmaksi mennyt eikä toisaalta myöskään parantunutkaan ja esimerkkinä tästä painehaavoijen hoidossa käytäntö joka tarkoittaa 3 - 4 x vrk rasvausta dexpanthenolilla niin että alue on peitetty rasvalla 0,5cm paksuisella kerroksella. Seuraukset näkyvät siinä ettei iho parane ja pahimmillaan erään iho on alkanut selkeästi vettymään ja odotan vain kauhulla koska n. 15x15 cm kokoinen alue rävähtää kokonaan auki. Olen koittanut puuttua asioihin ja perustellut näkemykseni hoitotyötä ohjaavilla perusteilla ja suosituksissa mutta asiat eivät silti muutu. Olen siinä pisteessä että mitä turhaa sitä mitään on koskaan opiskellut ja miksi turhaan sitä mitään tietää koska se tieto teilataan täydellisesti toteamalla että me olemme aina näin tehnyt ja tulemme aina näin tekemään.

Tuntuu kurjalta olla työpaikassa jossa muutoin viihtyy mutta jossa huomaa että osa potilasta saa selkeästi heikompaa hoitoa kuin tarvitsisivat, vain siksi että yhdellä sairaanhoitajalla on pinttynyt ajatus asioista. Pomo totesi että pitää vain ymmärtää ja hyväksyä asia koska kyseinen ihminen on jäämässä eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua. Itse ainakin lopetan työn tuolla ellen saa siirtoa toiseen tiimiin ja työparikseni ihmisen joka ajattelee asioita hoitotyön ja tieteen näkökulmasta käsin eikä ainostaan omien henkilökohtaisten tunteiden ja ajatusten kautta. Minä, vaikka sairaanhoitajana olenkin vasta muutaman vuoden toiminut, uskon kuitenkin siihen että asioita on hoidettava ja jos jokin ei toimi niin on kokeiltava toista keinoa siihen asti kunnes kuolema korjaa. Toiminta voi tuntua idealistiselta mutta tiedän ettei siitä ainakaan mitään pahaa voi seurata yhdellekkään potilaalle vaan pikemminkin vain hyvää.

Minua varoitettiin osaston selkää puukottavasta kulttuurista ja muistutettiin että on pidettävä puolensa. Sanoin silloin tälle vakituiselle hoitajalle etten anna sellaisen häiritä, enkä henkilökohtaisesti annakkaan mutta silloin se häiritsee kun huomaan että tikarin puukotus tapahtuu potilaan välityksellä. Olen todella loppu ja pettynyt kyseiseen paikkaan ja toivoisin todella muutosta siihen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cirde69

Kuulostaa niin entiseltä työpaikaltani! Jaksamisia sinulle!

Itse pyrin tekemään asiat niin kuin niille on parasta, en todellakaan lannistu, jos joku, vaikka vo:n vastaava sh, vuodelta kuula tulee päätään aukomaan kun hänen ammattitaitoaan on kyseenalaistettu. Vaikka olen vain lh, kyseenalaistan asiat heti, jos huomaan ettei siitä seuraa hyvä asiakkaalle. Jos muu ei auta pyöritä mm. tuo painehaava-asia osaston lääkärin kautta, kai teiän lekurilla luulisi olevan ammattiylpeyttä sen verran ettei yksi pystyyn maatunut sh voi häntä komennella?

Itse aikanani tuommoisella vo:lla ollessani meinasin kuluttaa itseni loppuun, mutta sinnikkäästi vain jatkoin vastaan taistelua ja tarvittaessa pyöritin hoidolliset asiat vo:n sh:ta korkeammalla taholla. Kyllähän sinne pari pata laiskaa vihamiestä jäi, mutta hoito muuttu himppasen paremmaks, kun ne raahkineetkin joutuivat pakon eestä miettimään ammatillisuuttaan ja tekemään työnsä lupauksensa mukaisesti. :piru:

Pomosi kommentti, pitää vain jaksaa, on tuota surullisen kuuluisaa vanhan liiton ajatusmaailmaa, samalla tavalla kuin tuo kaikki mitä selvitit työpaikastasi. En voi keinoja sinulle antaa, mutta ravisteleppa hieman siellä. Vihamiehiä tulee varmasti, mutta jos et sitä halua tehdä niin suosittelen vaihtamaan paikkaa ja pikasesti. Ammattitaitosi menee suotta hukkaan tuommosessa mätäkehdossa.

Offtopic, tuo dexpanthenoli pitäisi kieltää lailla ihmisiltä, jotka eivät osaa sitä oikein käyttää! :angry2:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
muzac

Kuulostaa valitettavan tutulta, entinen työpaikka oli juuri tuollainen "kun-on-aina-ennenkin-tehty"-paikka. Selkään sai puukkoja joka välissä, pomoltakin. Mutta välillä myös kiitosta muutamilta kollegoilta siitä että joku joskus uskaltaa sanoa ja kyseenalaistaa. Aikansa sitä jaksoi vääntää, mutta kun mitta tuli täyteen vaihtui työpaikka ja ammattikin siinä sivussa. Eipä ole ikävä tullut takaisin..

Jaksamista taisteluun tuulimyllyjä vastaan, mutta älä polta itseäsi loppuun! :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×