Jump to content
MAINOS

Uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia rajusti jopa yli 60 miljoonalla eurolla


josp

Recommended Posts

Tässä SSK:n rypistyksessä täytyy kuitenkin muistaa, että firmoja on parhaillaan käräjillä maksamattomien palkkojen vuoksi. Totta v*tussa yksityinen tulee silloin edullisemmaksi.

Kummallista on lisäksi se, että kun SSK vetoaa pikkukylien palveluiden puolesta, kritisoi se samalla autojen nostamista välittömään lähtövalmiuteen. Tiedämme kyllä miksi.

There´s no business like ambulance business...

Link to comment
Share on other sites

Mitä tossa katselin niin henkilöstökulut kasvavat eli rahat menevät työntekijöiden taskuun. Onko se nyt nii huono juttu että tehdystä työstä saa oikeuden mukaisen palkan ja samalla tuo työntekijälle ja avuntarvitsijalle niin epäoikeuden mukainen varallaolo saadaan historian mustaan kirjaan.

Ei tässä kädestä suuhun elämisessä haittaa muu kuin tuo käden pienuus ja suun suuruus. Mutta kutsumusta löytyy!

Link to comment
Share on other sites

Onhan tuossa sen verran perää että pelastuslaitoksen tuottamana ensihoito maksaa suunnilleen 50 000 euroa / auto / vuosi enemmän kuin kunnalisen terveystoimen alaisena itse järjestetyn tai ostopalveluna hankitun 24/7 välittömän lähtövalmiuden autot. Se mistä tämä hintaero johtuu niin ei ole tietoa.

Link to comment
Share on other sites

Onhan tuossa sen verran perää että pelastuslaitoksen tuottamana ensihoito maksaa suunnilleen 50 000 euroa / auto / vuosi enemmän kuin kunnalisen terveystoimen alaisena itse järjestetyn tai ostopalveluna hankitun 24/7 välittömän lähtövalmiuden autot. Se mistä tämä hintaero johtuu niin ei ole tietoa.

johtuisiko siitä, että pelastuslaitos on palveluntuottaja, jolloin sen pitää hankkia voittoa toiminnan pyörittämiseen. ja miten sitä muuten tyhjätaskupalopäälliköt saavat uusia autoja tai miehistö rukkasia ja letkuja tulipalojen sammutukseen :w00t:

Link to comment
Share on other sites

Asiahan on meikäläisen mielestä sillä tavalla, että yksityisen sakun pyörittäjä pyrkii tuottamaan voittoa yrityksellään ja voittoahan tulee esim. Kela-kyytien lisäksi siitä millainen sopimus on kunnan kanssa tehty, maksaako kunta esim. toisen sairaankuljettajan aktiivit arksin ja varallaololla yrittäjä saa pitää työntekijöitään halvemmalla töissä. Yksityiset ei kaikki välttämättä ole kauhean kiinnostuneita panostamaan hoitovälineistöön ja autot ajetaan loppuun, milloin säästyy tietysti rahaa menoista ja palvelujen ostaja on mielissään, kun halvalla saapi... Ja halvoilla palkkakustannuksilla yms voidaan tehdä kunnalle halpa tarjous sairaankuljetuksesta. Joten mun mielestä Söppe tuossa aiemmassa tekstissä kirjoitti aika asiallisen perustelun tälle topicille. Yksityisen auto voi olla välittömässä lähtövalmiudessa esim. vain arkisin 8-16,viikonloput ja pyhät 15min varallaololla. Tietysti palvelun hinta nousee jos auto on välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuoden, samallahan saattaa myös parantua potilaiden selviytymismahdollisuudet ja hoitokin tulla aiemmin.. ;)

Jos on onneton, on ainakin toivoa paremmasta

Link to comment
Share on other sites

Miten selität sitten sen että yksityinen ja kunnallinen pystyy tarjoamaan välittömän lähtövalmiuden ympäri vuorokauden n. 200 000 eurolla ja pelastuslaitos veloittaa samasta palvelusta n. 250 000 euroa?

Pelastuslaitoksen moniportainen johtamis- ja hallinnointiorganisaatio ei ole halvin mahdollinen. Yksityisellä yleensä yrittäjä mahdollisesti jonkun sortin kohde-esimiehen (joka on samalla yksi työntekijöistä) kanssa vastaa toiminnasta ja kunnallisellakaan tuskin on useita ensihoitopäälliköitä tai lääkintäesimiehiä, ellei L4 sitten satu löytymään jonkun auton apukuskin penkiltä.

Link to comment
Share on other sites

Miten selität sitten sen että yksityinen ja kunnallinen pystyy tarjoamaan välittömän lähtövalmiuden ympäri vuorokauden n. 200 000 eurolla ja pelastuslaitos veloittaa samasta palvelusta n. 250 000 euroa?

Mistäs sä olet tollaisiin lukuihin päätynyt, vai onko vain villejä veikkauksia?

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

Paitsi että yksityinen voi tehdä sen 200 000 euroa halvemmalla...Siitä seuraa vaan se, että sitten ollaan käräjillä niinkun Hollolassa...

Yhden auton osalta yksityinen vs pelastuslaitos syntyy eroa jo pelkästään palkallisista syistä vuodessa noin 30 000 euroa yksityisen eduksi koska työntekijän näkökulmasta yksityisen TES on todella paljon huonompi. 30 000 ei itse asiassa edes riitä koska palkkaero tuntuu myös lisissä. Tämän lisäksi jos nauttii esimerkiksi jonkun YHTEISKUNTAVASTUULLISEN (LUE;VERONMAKSAJIEN) RAHASTON tukea http://www.koronainvest.fi/rahastot/terveysrahasto/kohdeyritykset/ niin tarjouskilpailussahan voi tarjota vaikka 400 000 euroa vähemmän kun veronmaksajat läpi Suomen sen tietämättään maksavat. Tällöin yksityinen toiminta on lähes ilmaista verrattuna kunnalliseen, koska julkisen sektorin kuluja ei voida peitellä eikä sen paremmin sitäkään mistä sitä rahaa tulee. En vaan ymmärrä, että miten tämmöinen voi olla edes mahdollista ja kun se kerran sitä on niin mielestäni voitaisiinkin lopettaa spekulaatio siitä mikä on halvempaa ja kallimpaa. Yksityistä toimintaa millä joku kerää tuottoa ja voittoa rahoitetaan yhteiskuntavastuullisesti mun rahoilla...En kässää

Kunnallinen vs kunnallinen (pelastuslaitos siis). Mikäli toimitaan perähikiällä niin voipi olla että eroa on, autojen lukumäärän kasvaessa ei. Tiettyyn rajaan asti voidaan toimia esimerkiksi poliklinikan osastonhoitajan näpin alla, mutta 10 auton kanssa se ei kyllä enää toimi. Tällöin siis syntyy kuluja noista johtamisista ja hallintohenkilöstöstä. Ja tuntuu ainakin HES:lla olevan jokaisessa työvuorossa jonkinlainen vuoroesimies, tämän päälle alue-esimiehet yms...

Se lienee selvää, että mikäli palvelu tuotetaan itse siirtämättä sitä yhtään kenellekkään tulee se aina halvimmaksi.

Eipä taida olla enää ensi vuoden vaihteen jälkeen kovinkaan montaa pelastuslaitosta missä ei olisi eriytetty ensihoitoa kokonaan omaksi toiminnaksi. Tarkoittaa siis sitä, että sakuvarastosta ei lähde yhtään kenkäparia palopuolelle eikä mitään muutakaan.

Link to comment
Share on other sites

Kannataa perehtyä Kainuun pilottihankkeeseen ja siihen kuinka laadukasta ensihoitoa voidaan toteuttaa selkeästi edullisemmin kuin mihin pelastuslaitos pystyy. Isommassakin mittakaavassa.

Jos nuo 200-250000€ hinnat on siitä, niin aika mielenkiintoiset summat. Löytyykö siitä tiedot mm siitä mitä ajotulot on vuodessa/ yksikkö?

Jos työntekijä tienaa esim. 40000€/vuosi ja siihen sivukulut ja kerrotaan tuo luku 9 henkilöllä niin ollaan jo yli 600000€/ vuosi lukemissa. polttoainekulut yksiköllä on kilometreistä riippuen tuollaiset 15- 35000€/v, ja ajoneuvon hinta esim kolmelle vuodelle on noin 30-35000€/v. Lisäksi tulee muut kulut joita on mm. vakuutukset, työvaatteet, toimitilat, tilitoimisto, ja mahdollisesti välineiden hankinnoista aiheutuvat kulut. Lisäksi on muitakin juoksevia kuluja.

Helposti voidaan todeta, että yhden 24/7 yksikön kulut ylittää helposti 700000€/vuosi. Ajotuloja yksikkö tuottaa kilometreistä riippuen 250-350000€/vuosi, joten palveluntuottajasta riippumatta tuo 200 ja 250000€ kuulostaa silti alimitoitetulta.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

Kannataa perehtyä Kainuun pilottihankkeeseen ja siihen kuinka laadukasta ensihoitoa voidaan toteuttaa selkeästi edullisemmin kuin mihin pelastuslaitos pystyy. Isommassakin mittakaavassa.

Sillä ei ole kovin suurta merkitystä mikä organisaatio on palvelun tuottajana, vaan se miten systeemit on järjestetty, kuinka paljon miestyötunteja vuodessa tehdään, minkälaisella palkalla, minkälaisella hallinnolla ja millä työaikamallilla. Jos hoitoalalla pystytään merkittäviin säästöihin on yleensä kyse siitä että hoitajan työmäärää on lisätty, työvoimaa on vähennetty, palkkoja laskettu tai asukkaiden palvelun laatua kurjistettu.

Kainuun mallin ensihoidon kustannuksista yritin etsiä tilastotietoa onnistumatta, olisko SirLucaksella tai muilla antaa vertailukepoisia faktoja tuosta systeemistä?

Link to comment
Share on other sites

tuo oma laskelmani pohjautuu eteläsuomeen ja lähtökohtana käytetty vuorokausirytmillä työskentelevää hoitotason yksikköä. Työtunnit tessin (tuon vuorokausirytmin) mukaan. Suuret ajotulot korreloi yleensä myös siihen, että alueella on liian vähän kalustoa.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

Tuolta ssk:n selvityksestä laskin hintoja:

 

Julkinen tuottaja:

24/7 -yksikkö 650 000 €

12h aktiivit + varallaolo 450 000 €

8h aktiivit + varallaolo 300 000 €

Yksityinen:

24/7 auto 500 000 €

12h auto 350 000 €

ja 8h auto 230 000 €

Sinänsä en tiedä kuinka luotettava tuo esitys ylipäätään on;

- Satakunnassa ei liene ainuttakaan yksikköä 12 h aktiiveilla vaikka selvityksessä niitä on 3.

- 6 , 10 ja 14 tuntia/vrk välittömässä valmiudessa olevia tiedän löytyvän, joista ei mainintaa lapussa.

- 24/7 hoitotasolla toimivia yksiköitä on tällä hetkellä 7, ei kahdeksaa.

E: Kuvapost-15251-0-74030300-1314385732_thumb.j

E2: Teksti meni jostain syystä siansaksaksi, muutettu takaisin luettevaan muotoon

Link to comment
Share on other sites

Sinänsä en tiedä kuinka luotettava tuo esitys ylipäätään on;

Lähellä on mun ajatusmallia, mutta väittäisin, että tuossakaan ei kaikkia kuluja ole huomioitu ja mun esimerkkiin löytynee myös lisää menoja.

- Satakunnassa ei liene ainuttakaan yksikköä 12 h aktiiveilla vaikka selvityksessä niitä on 3.

- 6 , 10 ja 14 tuntia/vrk välittömässä valmiudessa olevia tiedän löytyvän, joista ei mainintaa lapussa.

- 24/7 hoitotasolla toimivia yksiköitä on tällä hetkellä 7, ei kahdeksaa.

-Meillä on esim 15h/vrk/7 aktiivit.

-Mikä on ton ht yksikön määritelmä? h+h vai riittääkö h+p? Täytyy tunnustaa, että näin puolen kesää lomailleena en ihan kärryillä ole tämän hetken tilanteesta, eli mikä on todellinen yksikkömäärä. Sopimukseen kirjattuna olevat, vai kuten meillä, eli pt päiväyksiköstä löytyy myös ht lähes aina, eli mitä yksiköitä tuo 7-8 sinulla sisältää?

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

Sinänsä en tiedä kuinka luotettava tuo esitys ylipäätään on;

Lähellä on mun ajatusmallia, mutta väittäisin, että tuossakaan ei kaikkia kuluja ole huomioitu ja mun esimerkkiin löytynee myös lisää menoja.

- Satakunnassa ei liene ainuttakaan yksikköä 12 h aktiiveilla vaikka selvityksessä niitä on 3.

- 6 , 10 ja 14 tuntia/vrk välittömässä valmiudessa olevia tiedän löytyvän, joista ei mainintaa lapussa.

- 24/7 hoitotasolla toimivia yksiköitä on tällä hetkellä 7, ei kahdeksaa.

-Meillä on esim 15h/vrk/7 aktiivit.

-Mikä on ton ht yksikön määritelmä? h+h vai riittääkö h+p? Täytyy tunnustaa, että näin puolen kesää lomailleena en ihan kärryillä ole tämän hetken tilanteesta, eli mikä on todellinen yksikkömäärä. Sopimukseen kirjattuna olevat, vai kuten meillä, eli pt päiväyksiköstä löytyy myös ht lähes aina, eli mitä yksiköitä tuo 7-8 sinulla sisältää?

Niin siis tarkoitin 24/7 välittömässä valmiudessa olevia hoitotason yksiköitä tekstissäni, eli pori 3, rauma 3 ja huittinen 1. Ht yksiköksi hyväksyttäneen selvityksessä h+p, kun se on asetuksellakin siunattu. Porin L4:ää ei mielestäni voida tuohon laskea kuin ei ole kuljettava yksikkö ja meri-porin on auto pääasiassa perustasolla.

Todellista kaikkien ht-yksikköjen lukumäärää on hankala sanoa, se taitaa päivittäin vaihdella. Melkolailla jokapuolella h+p parhaina päivinä ja huonompina sitten harvemmassa.

Link to comment
Share on other sites

kahdeksas on Ulvila 191/Pori 196 koska Ulvila on h+p valmiudessa 8-22 ja väki siirtyy Pori 196:n yöksi eli 22-08 P196 on h+p ja päivisin siirtoauto.

No joo, ihan totta kyllä tuo. Ainakin rahallisesti summa on sama, päivysti ne sitten koko päivän yhdessä tai kahdessa yksikössä, joten ei se tuota laskelmaa sekoitakkaan.

Link to comment
Share on other sites

Tutkimus: Kainuun malli ei tuonutkaan säästöjä

19.8.2011 10:33 | Kommentit

A A

STT

KAJAANI. Kainuun hallintokokeilussa syntyneet säästöt ovat pienempiä kuin tähän asti on luultu. Kokeilun kustannuksia on tutkinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Aiemmin niin sanotun Kainuun mallin on arvioitu hillinneen sosiaali- ja terveysmenojen kasvua huomattavasti, mutta tutkimuksen mukaan säästöjä ei ole ehkä syntynyt lainkaan. Tutkijoiden mukaan Kainuun kokeilu on kuitenkin muutoin onnistunut hyvin, sillä sen myötä on saatu arvokasta tietoa aivan uudenlaisesta toimintatavasta.

Kahdeksan Kainuun kuntaa on osallistunut kokeiluun, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan maakunnallisesti. Järjestelyä on pidetty monella taholla erittäin onnistuneena, mutta tänä kesänä useat kunnat ovat ilmoittaneet, etteivät halua jatkaa kuntayhtymässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 2006-2009

Link to comment
Share on other sites

nih.. toinen tutkimus oli löytänyt miljoonien säästöt. mutta kyse on kokonaisuudesta. Nyt puhutaan ensihoidosta, jossa uuden SSK:n tutkimuksen mukaan nykyjärjestelmä maksaa 5,5 miljoonaa ja budjetti on 3.2 miljoonaa. Jossain mättää, ei ensihoidossa

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...