Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Satiiri

Rokottaminen

Recommended Posts

Satiiri

Kuinka menettelet, kun rokotat i.m? Täytätkö myös neulan lääkeaineella? Jos lääkeainetta annettava lapselle 0,30 ml..vedätkö ruiskuun 0,30 vai vähän yli, että  neula täyttyy?

Itse en ole neulaa täyttänyt, mutta kuulin, että niinkin tehdään.

Kiitos vastauksista!

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Neulan täyttämisessä rokotuksissa, kuten muissakin lääkkeissä, kannattaa muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että jos neulaa ei täytä, varsinkaan pienillä määrillä pelatessa, jää ainetta menemättä elimistöön haluttua määrää. Pienikin neula haukkaa aika paljon pienestä annoksesta (siis silloin jos neula laitetaan vain kiinni ilman neulan ja ruiskun välisen liitoskappaleen täyttämistä). Toinen asia on se, että neulan täyttäminen monien aineiden kohdalla täytyisi tehdä niin, että ainetta ei pääse valumaan neulan ulkopintaa pitkin. Syynä on se, että osa lääkeaineista saattaa ärsyttää tai aiheittaa tuhoa esim rasvakudoksessa, kun tarkoitus olisi saada se lihakseen.

Eli optimaalinen tilanne olisi se, että neulaa on täytetty sen verran, että nestepinnasta neulan sisällä on lyhyt matka neulan kärkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Opettajamme on ohjeistanut koulussa että jos aineen määrä kerrotaan sadasosamilleissä niin sen neulan täyttämisellä on merkitystä. Mutta kaipa tämä riippuu lääkkeestäkin.

Tosin, jos on innokkuutta testaamaan neulojen vetomittoja niin eihän se vaadi kuin tarkan ruiskun ja erikokoisia neuloja:

- Ruiskuun nestettä

- Neula kiinni

- Paina mäntää kunnes ensimmäinen pisara tulee juuri ja juuri näkyviin

- Vertaa ruiskussa olevan nesteen määrää siihen minkä verran sitä oli siellä ennen neulan liittämistä

Kun joku on kokeen tehnyt yövuoron tylsyydessä niin tulokset voi kirjata tänne ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
dino

Vähän OT, mutta sellainen on kiinnittänyt huomiota että tv-kameroiden edessä rokottajat edelleen arpiroivat ruiskun lähes aina. Oikeassa elämässä mun havaintojen mukaan ainakaan sarjatuotantona rokottavat eivät aspirointitekniikkaa enää juurikaan käytä, ohjeidenkaan mukaan tuo kun ei ole enää tarpeellista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Vähän OT, mutta sellainen on kiinnittänyt huomiota että tv-kameroiden edessä rokottajat edelleen arpiroivat ruiskun lähes aina. Oikeassa elämässä mun havaintojen mukaan ainakaan sarjatuotantona rokottavat eivät aspirointitekniikkaa enää juurikaan käytä, ohjeidenkaan mukaan tuo kun ei ole enää tarpeellista.

Hoidetaanko tuo varmistuminen suoneen menemättömyydestä muilla keinoin vai onko tullut jotain uutta tietoa että neulan kärki ei osu suoneen missään tapauksessa?

Kouluterkkarimme hoiti jännästi tuon kun otettiin b-hepatiittirokotteita. Kun neula on tökätty lihakseen niin ruisku irti hetkeksi, jos verta ei tule niin neula ei ole suonessa.

Tiedä sitten onko "hankalampaa" irrottaa ruisku vai vetää mäntää, lienee pistäjästä kiinni.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Satiiri

Lapsia rokottaessa joutuu joskus olemaan todella nopea. Huomasin viimeksi kun käytin lastani Pandemrix rokotteessa, ei siinä paljon aspiroitu. Eikun piikki olkavarteen ja kesti muutaman sekunnin. THL:n sivuilla onkin, ettei ole tieteellistä tutkimusta aspiroinnin tarpeellisuudesta.

http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/pandemiarokotukset/rokottaminen/#navi4

Ei mitään tullut, vaikkei aspiroitu...joten...

Share this post


Link to post
Share on other sites
dino

Vähän OT, mutta sellainen on kiinnittänyt huomiota että tv-kameroiden edessä rokottajat edelleen arpiroivat ruiskun lähes aina. Oikeassa elämässä mun havaintojen mukaan ainakaan sarjatuotantona rokottavat eivät aspirointitekniikkaa enää juurikaan käytä, ohjeidenkaan mukaan tuo kun ei ole enää tarpeellista.

Hoidetaanko tuo varmistuminen suoneen menemättömyydestä muilla keinoin vai onko tullut jotain uutta tietoa että neulan kärki ei osu suoneen missään tapauksessa?

THL:n sivuilla onkin, ettei ole tieteellistä tutkimusta aspiroinnin tarpeellisuudesta.

Tuossahan tuo vastaus tulikin, eli kun aspiroinnista ei ole todettu olevan hyötyä niin silloin turhaa työtä kannattaa välttää.. :nauraa:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sistah

Minua vain edelleen ihmetyttää, että kun rokotetta ei ohjeiden mukaan missään tapauksessa saa injisoida suoraan suoneen, niin mistä sen sitten tietää, ettei niin käy? En tahdo tässä mitenkään väheksyä tutkimuksia, joiden mukaan aspiroinnista ei ole hyötyä, mutta onko mistään hyötyä?

Share this post


Link to post
Share on other sites
hippis

Minua vain edelleen ihmetyttää, että kun rokotetta ei ohjeiden mukaan missään tapauksessa saa injisoida suoraan suoneen, niin mistä sen sitten tietää, ettei niin käy? En tahdo tässä mitenkään väheksyä tutkimuksia, joiden mukaan aspiroinnista ei ole hyötyä, mutta onko mistään hyötyä?

Kyllä meille vaan edelleen on koulussa opetettu aspiroimaan. (Vaikka se nyt ei vielä kerro oikeastaan mitään.)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Kyllä meille vaan edelleen on koulussa opetettu aspiroimaan. (Vaikka se nyt ei vielä kerro oikeastaan mitään.)

# Pistoskohtaa ei tarvitse puhdistaa antiseptisella aineella.

# Kun neula on pistetty kudokseen, aspirointitoimenpidettä ei ole välttämätöntä suorittaa. Jos neulaa kudokseen pistettäessä ruiskuun tulee verta, neula on verisuonessa. Tässä tapauksessa vaihdetaan pistoskohtaa.Välineitä ja pistettävää ainetta ei tarvitse vaihtaa.

Meille on koulussa opetettu että pistospaikka tulee aina puhdistaa. Lisäksi on komennettu aina aspiroimaan, sekä vaihtamaan neula jos jostain syystä pistetään toisen kerran. Ainetta ei muistaakseni käsketty vaihtamaan.

Pitää selvittää asia opettajan kanssa seuraavalla laboraatiotunnilla kun kanyloidaan. Menee siinä aihetta sivuten.

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Totuushan on se, että vaikka mitä todettaisiin tutkimuksissa ja sen pohjalta muutettaisiin käytäntöjä kliinisessä työssä, niin ne opit tulee kouluihin vasta sitten, kun nykyiset opettajat, jotka ovat tehneet puoli vuotta "oikeaa" työtä kalmarin unionin aikoihin ja sitten lähteneet opettajaksi, ovat jääneet eläkkeelle ja uudet ovat tulleet tilalle. Vain hyvin harva opettaja pystyy esim juuri toimenpideasioissa unohtamaan omat kouluoppinsa ja ottamaan uudet käyttöön.

Share this post


Link to post
Share on other sites
dino

Minua vain edelleen ihmetyttää, että kun rokotetta ei ohjeiden mukaan missään tapauksessa saa injisoida suoraan suoneen, niin mistä sen sitten tietää, ettei niin käy?

En tahdo tässä mitenkään väheksyä tutkimuksia, joiden mukaan aspiroinnista ei ole hyötyä, mutta onko mistään hyötyä?

THL:llä on varmasti faktaa ja tilastotietoa ohjeistuksien pohjalla, tuskin olisivat muuten uusia käytäntöjä lanseeranneet. Mutta kieltämättä olisivat voineet avata tuota asiaa hieman laajemmin, olisi tämä spekulointi jäänyt vähän vähemmäksi..

Share this post


Link to post
Share on other sites
hippis

# Pistoskohtaa ei tarvitse puhdistaa antiseptisella aineella.

# Kun neula on pistetty kudokseen, aspirointitoimenpidettä ei ole välttämätöntä suorittaa. Jos neulaa kudokseen pistettäessä ruiskuun tulee verta, neula on verisuonessa. Tässä tapauksessa vaihdetaan pistoskohtaa.Välineitä ja pistettävää ainetta ei tarvitse vaihtaa.

Meille on koulussa opetettu että pistospaikka tulee aina puhdistaa. Lisäksi on komennettu aina aspiroimaan, sekä vaihtamaan neula jos jostain syystä pistetään toisen kerran. Ainetta ei muistaakseni käsketty vaihtamaan.

Pitää selvittää asia opettajan kanssa seuraavalla laboraatiotunnilla kun kanyloidaan. Menee siinä aihetta sivuten.

Meillä oli tänään onneksi vika tunti tuon opettajan kanssa. Hermothan tossa menee kun sanoo vasta virheen jälkeen että "olisit tehnyt noin"... Kaveri sai veret silmilleen kun ei tiennyt että i.m:ää käteen pistettäessä pitää se puristus ottaa pois ennen neulaa.

Tuo on hyvä tietää, että se veri tulee ruiskuun ilman aspirointiakin, jos verisuonessa. On nimittäin aika vaikeaa varsinkin olkavarteen pistettäessä (vaikka toki vaan vaatisi opettelemista).

Kavereille voi sanoa että omassa labrassaan kertoo opettajalle  ;D

...Vastakaiusta en tiedä...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sairaanhyvähoitaja

Kouluterkkarimme hoiti jännästi tuon kun otettiin b-hepatiittirokotteita. Kun neula on tökätty lihakseen niin ruisku irti hetkeksi, jos verta ei tule niin neula ei ole suonessa.

Tiedä sitten onko "hankalampaa" irrottaa ruisku vai vetää mäntää, lienee pistäjästä kiinni.

Hankalaa tai ei, ei tuo vanha tapa ainakaan ole aseptisempi. Ennenvanhaan ilmeisesti neuvottii irroittamaan ruisku neulasta, mutta siitä tavasta olisi jo pitänyt luopua. Sitä paitsi, jos on rimpuileva rokotettava (lapsi) kyseessä, luulisi olevan hyvin hankala tapa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sairaanhyvähoitaja

Minua vain edelleen ihmetyttää, että kun rokotetta ei ohjeiden mukaan missään tapauksessa saa injisoida suoraan suoneen, niin mistä sen sitten tietää, ettei niin käy? En tahdo tässä mitenkään väheksyä tutkimuksia, joiden mukaan aspiroinnista ei ole hyötyä, mutta onko mistään hyötyä?

Jos neula menee suoneen, verta tulee ruiskuun vaikket aspiroisi - siitä sen siis tietää.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sairaanhyvähoitaja

Meillä oli tänään onneksi vika tunti tuon opettajan kanssa. Hermothan tossa menee kun sanoo vasta virheen jälkeen että "olisit tehnyt noin"... Kaveri sai veret silmilleen kun ei tiennyt että i.m:ää käteen pistettäessä pitää se puristus ottaa pois ennen neulaa.

Tuo on hyvä tietää, että se veri tulee ruiskuun ilman aspirointiakin, jos verisuonessa. On nimittäin aika vaikeaa varsinkin olkavarteen pistettäessä (vaikka toki vaan vaatisi opettelemista).

Kavereille voi sanoa että omassa labrassaan kertoo opettajalle  ;)

...Vastakaiusta en tiedä...

Eikö opettaja olisi sitten voinut näyttää miten rokotetaan ennen kuin laittoi teidät hommiin?

Ei se aspirointi kyllä oikeasti mitään vaikeaa ole..itse aspiroin aina, ja aina olen sen onnistunut tekemään vaikka olisi ollut kovinkin rimpuileva lapsi. Olen huomannut, että vanhempien neuvontaan kannattaa panostaa ennen rokotusta (eli miten kannattaa pitää lapsesta kiinni), niin rokotus sujuu ihan hyvin ja ehtii hyvin aspiroida. Tiedän, että ohjeissa sanotaan ettei tarvitse aspiroida, mutta on se silti varmempi tapa, tietää heti pistäneensä oikeaan paikkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
hippis

Eikö opettaja olisi sitten voinut näyttää miten rokotetaan ennen kuin laittoi teidät hommiin?

Ei se aspirointi kyllä oikeasti mitään vaikeaa ole..itse aspiroin aina, ja aina olen sen onnistunut tekemään vaikka olisi ollut kovinkin rimpuileva lapsi. Olen huomannut, että vanhempien neuvontaan kannattaa panostaa ennen rokotusta (eli miten kannattaa pitää lapsesta kiinni), niin rokotus sujuu ihan hyvin ja ehtii hyvin aspiroida. Tiedän, että ohjeissa sanotaan ettei tarvitse aspiroida, mutta on se silti varmempi tapa, tietää heti pistäneensä oikeaan paikkaan.

No ei tietenkään voinut näyttää. Kyllähän se siitä jotain selitti, mutta hyvin suurpiirteisesti.

Tai oikeastaan käteenpistettävästä i.m.:stä ei ollenkaan, koska pistettiin sitä i.c.-tunnilla, ja se oli vaan ekstraa.

Myöskään i.c.-pistoksissa ei sitten sanonut, ettei saa painaa tupolla siitä päältä heti. Kauhee äläkkä vaan heti kun automaattisesti painoin, "kamalaa jos siinä olisi jotain taudinaiheuttajaa!".

Kyllä mäkin jatkan aspirointia varmaan ohjeista huolimatta, varmuuden vuoksi.

Ihan ensimmäisiä pistoja olen ollut opettelemassa, ja huomasin vain, että se on vaikeaa kun käteen pistää. Pakaraan on jo paljon helpompaa kun se piikki seisoo siinä niin nätisti.

Harjoitus tekee mestarin  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Toi i.c. oli mulle uusi, pikainen googlaus näyttäisi sen tarkoittavan samaa kuin i.d. Onko noilla jotain eroa vai onko toinen vaan juonnettu latinan kielestä ja toinen englannista?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Vampirella

Toi i.c. oli mulle uusi, pikainen googlaus näyttäisi sen tarkoittavan samaa kuin i.d. Onko noilla jotain eroa vai onko toinen vaan juonnettu latinan kielestä ja toinen englannista?

Ei eroa. Intrakutaaninen viittaa ihon alle pistettävään, intradermaalinen tarkentaa mihin kerrokseen ihoa. Tai näin ainakin olen itse ymmärtänyt.

Edit: typo.

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Toinen tulee sanasta cutis ja toinen dermis. Intra tarkoittaa, että sisään. Eli sama asia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
terkkari

Toinen tulee sanasta cutis ja toinen dermis. Intra tarkoittaa, että sisään. Eli sama asia.

Ihon alle kun pistetään (ei siis IHOON kuten calmette), se merkitään s.c. eli subkutaanisesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Toinen tulee sanasta cutis ja toinen dermis. Intra tarkoittaa, että sisään. Eli sama asia.

Ihon alle kun pistetään (ei siis IHOON kuten calmette), se merkitään s.c. eli subkutaanisesti.

Ja jos jatketaan tuota terminologiakeskustelua, niin oikea määritelmä on intrasubcutaanisti, koska pistetään subcutaanikerrosen sisään. Mutta helpioin lyhentää s.c.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

http://www.solunetti.fi/fi/histologia/ihon_kerrokset/

elastic-tissue-human-skin.jpg

Kuva ihmisen ihosta. Elastiini-värjäys.

E = orvaskesi (epidermis)

D = verinahka (dermis)

AT = ihonalaiskudos (subcutis), pääasiassa rasvakudosta

MTiho.jpg


http://www.verkkosalkku.net/laakehoito/main.asp?sid=1&sivu=5&kpl=26&o=5

Ihonalainen lääkitys eli subkutaaninen (s.c.) injektio annetaan tavallisimmin olkavarren, pakaran, reiden tai vatsanalueen ihon alle. Lääkkeen vaikutuksen alkaminen riippuu injektiokohdan verenkierrosta. Ihon alle annettavan injektion lääkemäärä on korkeintaan 2 ml. Yleisimpiä s.c. injektioita ovat insuliini- ja minihepariinilääkitys. Jos näitä annetaan toistuvasti, pistospaikkaa on vaihdettava. Ihonalaisessa injektiossa ihoa kohotetaan kevyesti ja neula työnnetään ihoon 45 asteen kulmassa.

Ihonsisäinen lääkitys eli intrakutaaninen (i.c.) tai intradermaalinen (i.d.) injektio annetaan erilaisten diagnostisten testien (esim. allergiatesti, Mantoux-koe) tekemiseen. Tällöin lääkeainemäärä on enintään 0,5 ml. Ihonsisäinen injektio annetaan käsivarren, selän tai vatsan ihoon. Injektio annetaan 15 asteen kulmassa ihoon, jolloin iholle muodostuu pieni paukama.


http://en.wikipedia.org/wiki/Cutis_%28anatomy%29

Cutis is the combined term for the epidermis and the dermis, the two outer layers of the skin.


Näiden lähteiden pohjalta päätellen:

Intradermaalinen injektio tarkoittaisi nyt sitten orvaskeden alle, verinahkaan annettavaa injektiota, kun taas intrakutaaninen voidaan antaa orvasketeen ja/tai verinahkaan, kuten vampirella tuolla mainitsikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Ihan hyviä linkkejä ja kuvia.

Mutta, epidermikseen kun vaan ei voi pistää mitään. Kerros kun on ohuempi, kuin neulat, patsi jalkapohjassa, jossa sen paksuus voi vastata neulaa. Epidermikseen menee aineet ihan ihon pinnalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...