Jump to content
MAINOS

Hoitotyön asiantuntijuuden arvostaminen. Illuusiotako?


Pikku myy

Recommended Posts

Tää hoitotyön asiantuntijuus on aika moniulotteinen asia. Varmaan jokaisella asiantuntijalla tästäkin on oma määritelmänsä olemassa mutta aika helpostihan tuolla käytännön kentällä ne oikeat asiantuntijat erottuvat massasta. Asiantuntijuus ei ole pelkkien temppujen taitamista vaan se on vankkaa ja moniulotteista ammattiosaamista, jonka työntekijä voi perustella teorioin yms. Työntekijällä on silloin olemassa niin sanottua hiljaista tietoa asiasta ja samalla myös uusinta näyttöön perustuvaa, vahvaa tietoperustaa, jota uskaltaa soveltaa käytäntöön oman harkinnan mukaan. Asiantuntijuus ei ole suinkaan pysyvä tila ja sitä ei pelkästää saavuta keräämällä työvuosia cv:hen. Asiantuntijuus vaatii halua ja motivaatiota kehittää hoitotyötä ja jatkuvaa tiedon haalimista monialaisesti... Asiantuntija uskaltaa ja haluaakin kyseenalaistaa välillä vanhat tavat (niin omat kuin koko työyhteisön) ja sitä kautta hakea uusia ratkaisuja ja toimintatapoja parantamaan työn tehoa ja laatua... Asiantuntijuudessa ei ehkä ole aivan siitä kyse kuka on hyvä hoitaja ja kuka ei, mutta läheltä liippaa kuitenkin  :nauraa:

Harmittaa vain suuresti,että monet pitkään hoitotyötä tehneet hoitajat saattavat vähätellä omaa ammattitaitoaan ja asiantuntijuuttaan, ja turvautuvat mieluummin nuorempiin hoitajiin kuin luottaisivat omiin taitoihinsa.

Tuo vähättely ei aina välttämättä ole itseluottamuksen puutetta, sitä vaan vanhemmiten tulee realistisemmaksi omista taidoista ja kyvyistä ja tajuaa oman rajallisuutensa.

Itestä tuntuu kaikenoloisia kollegoita nähneenä että ne jotka osaa ja tietää oikeasti niin niiden ei tarvitse korostaa sitä omaa osaamistaan. Ne jotka ovat sitten enemmän epävarmoja omasta osaamisestaan niin herkemmin ehkä sitten "pätevät" niillä taidoilla ja tiedoilla mitkä omaavat...

Kylläpä hienosti kirjoitit asiantuntijuudesta. Potilaan näkökulmasta hoitajassa ratkaisee paljon myös inhimillisyys. Potilaan näkökulmasta usein tärkeämpää on tulla kohdatuksi ihmisenä kuin se kuinka hoitotyön asiantuntija hoitaja on. Asiantuntijuutta on myös se, että tunnistaa itsessään kehittymistarpeet ja kykenee myöntämään puutteet. Silloin kun tunnet osaavasi ja olevasti erinomainen...täytyy katsoa peiliin tai muuten mennään perse edellä puuhun. Aina on kehittymistä ja kasvamista.

Omassa työyksikössäni myös nuoret lääkärit arvostavat hoitajien näkemyksiä. Hoitaja tekee ensiarvion potilaasta ja vastuu on melkoinen. Hoitajia toki on erilaisia. Toiset osallistuvat aktiivisemmin potilaan hoitoon yhteistyössä lääkärin kanssa. Toiset tekevät vain sen mitä lääkäri pyytää. Erilaisia hoitajia löytyy niin nuoremmissa kuin vanhemmissa. Kyllähän se hieman rohkeutta vaatii joskus esittää asiansa ja arvelunsa...mutta usein se kannattaa kyllä. Toki muutamaan "ylimieliseen" lääkäriin olen törmännyt (pakko sanoa...ovat olleet kandeja...) mutta varmaan siinä on kyse ollut oman epävarmuuden peittämisestä. Olen myös kieltäytynyt joitakin määräyksiä toteuttamasta jos on syy ollut. Kyllähän se saattaa närkästystä herättää, mutta mielestäni hoitajana olen potilaan puolestapuhuja ja ajan potilaan etuja. Joskus olen myös kehoittanut lääkäriä konsultoimaan jos hoitolinja on mielestäni ollut hakusessa. Harvemmin kyllä lääkärit on olleet närkästyneitä, lähinnä tyytyväisiä kun asiat ovat selvinneet ja saatu potilas ehjänä eteenpäin. Onnistuneessa tiimityössä hoitaja ja lääkäri antavat ohjaavaa palautetta toisilleen sekä kunnioittavat toisen ammattitaitoa. Tavallaan molemmat astuvat toisen osaamisalueelle...kuunnellen ja kunnioittaen. Sairaanhoitaja on hoitotyön osaaja ja lääkäri lääketieteen taitaja. Tämä ei kylläkään sulje pois sitä etteikö toisen alueesta voisi ymmärtää ja tietää paljonkin. Sehän on vain rikkaus ja edistää potilaan hoitoa.

Totuus ei pala tulessakaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Älyvuoto-foorumilla kuitenkin kerrot tekeväsi hoitajan töitä kesäkuun loppuun asti. Mikä on totta ja mikä ei?  :nauraa: Tällaiset ristiriidat eivät ainakaan lisää uskottavuutta mihinkään mitä sanot.

Arvasinkin, että joku ottaisi tämän esiin koska mistähän muualta tuo perushoitajatieto olisi tullut kuin Älyvuodosta (jopa amis voi päätellä tämän). En kuitenkaan lähde kommentoimaan henkilökohtaisia työasioita sen enempää kuin että tuon "kandi sairaanhoitajana"-episodin jälkeen ei kiinnostanut ihan periaatteesta tehdä mitään korviketyötä vaan hommasin muuta.

Mitä tulee keskustelun varsinaiseen aiheeseen niin olen edelleen eri mieltä alkuperäisen artikkelin kanssa. Tuntuu, että hoitajuuden ollessa palkka-asioiden jne. myötä pinnalla myös itsetunnon pönkitys rintaa rummuttamalla on monien prioriteettilistalla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mitä tulee keskustelun varsinaiseen aiheeseen niin olen edelleen eri mieltä alkuperäisen artikkelin kanssa. Tuntuu, että hoitajuuden ollessa palkka-asioiden jne. myötä pinnalla myös itsetunnon pönkitys rintaa rummuttamalla on monien prioriteettilistalla.

Onko se lääkäreiltä pois?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Otetaan esimerkki. Lääkäri on todennut potilaalla taudin ja määrittänyt siihen hoidon. Hoitaja ottaa potilaan vastaan, sekä aloittaa hoidon ohjeistuksen mukaan. Ajan ja hoidon kuluessa hoitaja huomaa potilaalla oireita muusta kuin diagnoosiin kuuluu. Ilmoittaa lääkärille, hän ei huomio mielipidettä useista yrityksistä huolimatta ja hoito jatkuu aiemman hoitosuunnitelman mukaan. Potilas kuolee. Myöhemmin ruumiinavauksesta todetaan, että hoitaja oli oikeassa.

Otetaan esimerkki: Finnairin seuramatkalento Helsingistä Teneriffalle on ilmassa ja K-kauppias Pena 50v Tohmajärveltä huomaa ohjaamossa käydessään (joo, tiedän, ettei siellä nykyisin saa käydä) poikansa kanssa, että lentäjät eivät kuuntele lennonjohtoa. Pena ilmoittaa lentäjille, mutta nämä eivät kuuntele häntä ja lopulta lentokone putoaa kuin kivi mereen. Myöhemmin todetaan, että K-Kauppias Pena 50v oli oikeassa.

Yhteistä näille kahdelle esimerkille on se, että kumpikin on hyvin epätodennäköinen. Yhtälailla kun K-kauppias Pena ei todellisuudessa tiedä lentäjän ammatista, sh ei tiedä pitkän ja vaativan YLIOPISTOtason koulutuksen läpikäyneen lääkärin ammatista. Minkääntason differentiaalidiagnostiikka ei kuulu hoitajille. Case closed.   

Niin ja tuo hoitajien epätoivoinen huonon itsetunnon pönkittäminen iänikuisella "Kandi vs. kokenut hoitaja"-argumentilla on naurettavuuden huippu. Lakiasiaintoimiston sihteeri voi hyvinkin tietää aluksi enemmän kyseisen toimiston erikoisalan jutuista kun juuri yliopistolta kyseiseen toimistoon palkattu vastavalmistunut. Onko tällä mitään merkitystä? Ei.

Tuskin se kandi tietää sairaanhoitajan koulutuksesta tai työstä osastolla hevon v*ttua enemmän kun sairaanhoitaja lääkärin hommista. Kandi käy välillä vaan kurkkaamaan ohjaamoon..vai miten se meni? ;D

Ajat muuttuvat- muutu sinäkin!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...