rokotus ja anafylaksia

[Kerde]

Meilläkin sh:t rokottaa. Etenkin kun th on lomalla, mutta muulloinkin. Lääkärikin koko ajan käden ulottuvilla.

Osa terkkareistahan joutuu rokottamaan "yksin", esim koululla. Joten niiden suhteen ymmärrän tuon pelon.

Ensimmäisestä altistuksesta ei mun tietääkseni voi saada anafylaktista shokkia. Allergian puhkeamiseen tarvitaan se ensimmäinen altistus ja seuraavasta voikin tulla sit mitä vaan. Mitä hitaammin oireet tulee, sen parempi. 15 minuutissa näkyy jo rajuimman muodon oireet, kahden tunnin päästä vaara ohi.

Osa tosin pelkää noita rokotuksia liikaakin. Esim MPR:ssä kananmunaahan on vain jäämiä. (Kasvatettu kananmunassa) Vain harva saa oireita niin pienistä määristä, vaikka onkin kananmunalle allerginen. Allergiasairaalan näkökanta oli, että jos ihoaltistuksessa ei tuu oiretta, niin voi rokottaa.

[blondi]

Th:n koulutuksessa syvennytään enemmän rokotuksiin ja niiden haittavaikutuksiin sekä tätä myöden myös anafylaktiseen sokkiin. Meillä oli ktl:n rokottajan käsikirja tenttikirjana ja se piti lukea aika tarkkaa, ymmärtääkseni sh:n koulutuksessa näitä juttuja ei niin tarkkaa käydä... 

Kyllä mekin luettiin ja tentittiin Rokottajan käsikirjaa sh-puolella ja anafylaktista sokkia käsiteltiin myös muissa yhteyksissä (monet lääkkeetkin ja esim. verensiirto voivat aiheuttaa) mutta kirjan lukeminen ja tenttiminen koulussa ei välttämättä tarkoita sitä että osaa toimia riittävän ripeästi ja oikein tosipaikan tullen.  Rokotteisiin liittyen pitäisi olla muutkin asiat kuin anafylaksian hoito hallinnassa, mm. muut vakavat haittavaikutukset, rokottamisen vasta-aiheet jne. Siksi minusta olisi ihan paikallaan varmistaa uuden hoitajan osaamista ennen kuin hän ryhtyy rokottamaan.

[Lääkärihoitaja]

Sh rokottaa mun kokemuksen mukaan tetanukset (esim. tikkaustilanteessa), kaikki influenssat, b-hepatiitit ja pneumovaxit, hemophilukset, meningokokkirokotteet riskiryhmille.

[Vieras: teehoo]

"Rokotuksia saa antaa lääkäri ja lääkehoitoon ja rokotuksiin liittyvän asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja) lääkärin valvonnassa. Tartuntatautiasetuksen (31.12.2003/1383 § 9) määrittelemä lääkärin valvonta ei tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkäri on vastuussa siitä, että rokottaja on saanut asianmukaisen koulutuksen rokottamiseen, että hänen ammattitaitonsa on ajan tasalla ja että käytettävissä on asianmukainen välineistö paitsi rokottamiseen myös mahdollisten rokotuskomplikaatioiden kuten anafylaktisen reaktion hoitamiseen. " KTL:n ohjeista otettu suora lainaus.

Huomaatteko, että lääkäri on vastuussa. Usein käy kuitenkin niin että kun mietitään rokotetaanko kuinka ja miten ja koska, niin vastaus on että sinä tiedät parhaiten. No, paras apu on KTL:n rokotus neuvonta.

Onpa käynyt niinkin, että eräs lapsi sai kumallisen reaktion yhdestä rokotustilanteesta, ja se kyllä KTL:n ohjeiden mukaan tulkittiin "ei rokotuksesta johtuvaksi".  Kun seuraavaksi mentiin rokottamaan (omasta ja vanhempien toivomuksesta) terveyskeskukseen lääkärin vastaanottohuoneen lähelle, niin lääkärisetä naureskeli meidän liioittelevan. Luultavasti niin, mutta kivempi siellä olisi ollut anafylaksia hoitaa kuin yksin syrjäkylän koululla. Olipahan edes happea lähellä jos olisi pyörtynyt.

Täydennykseksi vielä, että oudot oireet olivat aika pitkään jatkunutta pahoinvointia,oksentelua ja huimausta. Pulssi, iho, verenpaine oli tuolloin ok.  Silloinen eri tk-lääkäri lähetti vielä erikoissairaanhoitoonkin seurantaan. Rokotuksen haittavaikutusilmoitus tehtiin ja vastauksen  mukaan oli jännitystä tms. Ja tuo toinen rokotuskerta meni ok.

[holo]

Ensimmäisestä altistuksesta ei mun tietääkseni voi saada anafylaktista shokkia. Allergian puhkeamiseen tarvitaan se ensimmäinen altistus ja seuraavasta voikin tulla sit mitä vaan. Mitä hitaammin oireet tulee, sen parempi. 15 minuutissa näkyy jo rajuimman muodon oireet, kahden tunnin päästä vaara ohi.

Anafylaksia voi ainakin minun tietojeni mukaan tulla ensimmäisestäkin altistuksesta tai ainakin oletetusta ensimmäisestä - ihmisillä on toisinaan niin erikoisia allergioita, ettet voi todellakaan sanoa varmaksi, onko juuri sitä ainesosaa tässä rokotteessa vaiko ei. Anafylaksia voi tulla myös kudosärsytyksen seurauksena, vaikkei kyseessä olisikaan allergeeni. Tähän perustuu esimerkiksi joidenkin varsin happamien ja emäksisten lääkeaineiden aiheuttama anafylaktinen reaktio - aine ärsyttää suonenseinämää niin voimakkaasti, että elimistö reagoi. Olen henkilökohtaisesti nähnyt tästä useamman esimerkin mm. anestesioissa usein käytetyn lihasrelaksantin, suksinyylikoliinin (Sukolin), aiheuttamana.

Oireiden ilmeneminen onkin sitten toinen juttu. Se, että vakavimmat anafylaksiat ilmenevät alle varttitunnissa pitää paikkansa, mutta vaara ei ole ohi kahdessa tunnissa. Anafylaktisen reaktion ollessa kyseessä sen kestoon vaikuttaa niin reaktion aiheuttaneen aineen laatu, määrä ja kontaktitapa. Toisen aineet puolittuvat nopeammin, jolloin isompikin määrä hajoaa elimistössä. Lihakseen pistetty lääkeaine säilyy kudoksessa eri tavalla kuin suoneen pistetty, mikä pitkittää vaikutusaikaa i.m. -injektioiden kohdalla.

Anafylaksiassa potilaat saattavat oireet lopettaneen lääkityksen jälkeen olla täysin oireettomia hyvän aikaa, mutta kun oireet lopettanut lääkitys alkaa eliminaation vaikutuksesta vähenemään elimistössä, kohtaus voi uusia juuri edellämainituista syistä. Tästä johtuen anafylaktikkoa tulisi aina seurata kohtalaisen pitkään ennen kotiuttamista.

Omassa työyksikössä pientraumapotilaille pistää tetanusboosterin se, joka sattuu siihen luvat omaamaan. Itse olen joskus jopa todennut lääkärille, että koska minulla ei lupia ole ja luvat omaava hoitaja on jossakin muualla juuri sillä hetkellä, lääkäri saa itse tuikata.  :)

[Kerde]

Oireiden ilmeneminen onkin sitten toinen juttu. Se, että vakavimmat anafylaksiat ilmenevät alle varttitunnissa pitää paikkansa, mutta vaara ei ole ohi kahdessa tunnissa. Anafylaktisen reaktion ollessa kyseessä sen kestoon vaikuttaa niin reaktion aiheuttaneen aineen laatu, määrä ja kontaktitapa. Toisen aineet puolittuvat nopeammin, jolloin isompikin määrä hajoaa elimistössä. Lihakseen pistetty lääkeaine säilyy kudoksessa eri tavalla kuin suoneen pistetty, mikä pitkittää vaikutusaikaa i.m. -injektioiden kohdalla.

Mä tarkoitinkin, että jos oireita ei tule ekaan kahteen tuntiin, niin ei tarvitse pelätä anafylaksiaa. Mut tottakai jos tulee, niin olikos se nyt 8h päästä on se uusiutumisen mahdollisuus... Ja lääkkeistä (p.o.) oireet tulee vasta yleensä 10-14 vrk:n päästä kuurin aloittamisesta. Allergiasairaalassa pitävät seurannassa 2h rokottamisesta tai ruoka-aine-altistuksesta tarkkailtavana, joten en usko, että muissakaan olosuhteissa on järkevää pitkittää tuota. Ite oon lasteni kanssa odotellu 15min neuvolan aulassa tuleeko oireet vai ei.

Allergiasairaalan lääkäri väittää kiven kovaan ettei ekasta altistuksesta voi tulla oireita. Mut oikeesti esim. lasten ruoka-aine-allergioiden kohdalla ainakin ite oon ollu siitä "ekastakin" altistuksesta varovainen, koska oikea eka altistus kaikille ruoille ja jopa joillekin lääkkeille on tullu rintamaidon kautta. Ruotsalaistutkimuksen mukaan ekana altistuksena voi pitää myös raskauden aikaisia altistuksia. (Sikiö voi allergisoitua kuulemma myös raskausaikana.)

[Vieras: Piisku]

Kerttulin kertomaan kommentoiden; "ruoka-aineallergisen lapsen eka altistus jo rintamaidon kautta"...on ainakin oman lapseni kohdalla faktaa. Lapseni sai aivan pienenä vauvana tuttelista kunnon reaktion toisella antokerralla ja siitä alkoi ehdoton maitoproteiinin välttö myös itseltäni kun imetin. Lapsi oireili koko ajan kuitenkin ihollaan ja mahakivuin vaikka oli vain imetyksellä. Katsottiin RAST:t ja niissä reilusti koholla olevat arvot rukiille, vehnälle ja kananmunalle. Suuhunsa lapsi ei siis saanut muuta kuin rintamaitoa. Kokeiden perusteella piti jättää myös minun pois maitoproteiinin lisäksi, kotimaiset viljat ja kananmuna ja sillä oireilut vauvalla helpotti. Altistuksissa maito reagoi jo iholla voimakkaasti, samoin ruis, vehnä ja kanamuna. Eli koskaan ei ollut suuhunsa lapsi esim. ruista saanut, mutta reagoi sille heti. Sittemmin kun sitä isompana suuhunsa sai puurona niin sai nokkospaukamat koko keholle ja kasvot turposivat, henkeä ahdisti.

Itse anafylaksian kokeneena suhtaudun lapseni voimakkaaseen ruoka-aineallergiaan varsin huolekkaasti. Lapsen astma tuntuu sen rinnalla ihan pikku jutulta. Ilman Epipeniä on turvatonta. Perheemme kuuluu AAA-kerhoon. Ilman adrenaliinia, antihistamiinia ja avaavaa lääkettä ei juuri mihinkään lähdetä. On myös aika vaikea luottaa lasta vieraan hoitoon.

Keskussairaalan lasten poli suhtautui yllättävän varovaisesti lapseni ensimmäiseen rokotteeseen, jonka kasvualustana kananmunasysteemit. Halusivat pistää sen keskussairaalassa ja ennen pistämistä testasivat rokotteen iholla. Taustana asialle se, että lapsi sai vauvana nokkospaukamareaktion kun koskin häntä käsillä, jolla olin käsitellyt kananmunaa.(Suuhun ei kananmunaa ole saanut 5 ikävuoteensa mennessä.) En edes muista mikä tuo rokote oli. Mitään reaktiota siitä ei kuitenkaan tullut.

Anafylaktinen reaktio jättää kyllä omat pelkonsa sen kokeneeseen, lapseen ja koko perheeseen.

[Kerde]

Ai, tosiaan. Mulla oli oletusarvona, että kaikki tietää että rintamaidon kautta lapsi altistuu kaikelle mitä äiti syö. Mut joo, mun tokalla todettiin allergiasairaalassa 4kk iässä lehmänmaitoallergia, vaikka on täysimetetty 6kk ikään. Edes sairaalassa ei saanut korviketta, koska oli lasten osastolla 2vrk ja siellähän saa luovutettua äidinmaitoa.

Allergiat ja anafylaktinen shokki on edelleen melko monelle täysi mysteeri. Yks sh-opiskelija ei edes tiennyt, että tutteli on lehmänmaitoa!  ;D (Yhden lapsen äiti kuitenkin...)

Uusiin rokotuksiin en oo perehtynyt, mutta vanhassa systeemissä MPR taisi olla ainoa jossa tuo kananmuna oli rasitteena. Sitten influenssa-rokotteissa on ainakin... Joskushan sai helpommin sen kananmunattoman rokotteen, mutta nyt siitä on kuulemma luovuttu kokonaan. Hyöty ei tainnu olla riittävän suuri.

Calmetoinnistakin on nyt luovuttu, kun haittavaikutuksia oli kuulemma enemmän kuin hyötyä. Nyt sen sit saa jostain erityisistä syistä, mut en ehtiny viimeks kauheesti tähän perehtyä. Joku täällä varmaan osaa perehdyttää mut? Ketkä siitä hyötyy ja miks siitä on luovuttu?

[amanda]

Calmetoinnistakin on nyt luovuttu, kun haittavaikutuksia oli kuulemma enemmän kuin hyötyä. Nyt sen sit saa jostain erityisistä syistä, mut en ehtiny viimeks kauheesti tähän perehtyä. Joku täällä varmaan osaa perehdyttää mut? Ketkä siitä hyötyy ja miks siitä on luovuttu?

Nyt en tarkkoja lukuja muista, mutta syy calmetoinnista luopumiseen oli se, että sen avulla vältti lapsuuden tuberkuloosin n. 4 lasta vuodessa ja rokotukseen liittyviä haittavaikutuksia sai n. 10 lasta / vuosi (luvut ei varmaan ole oikeita mutta suhde oli jotain tota luokkaa). Nykyään rokotuksen saa tietääkseni maahanmuuttajista ne jotka tulevat tuberkuloosiriskialueilta  tai joiden lähipiirissä on todettu tuberkuloosia. Ja varmaan rokotuksen saa myös jos on itse muutamassa / lomailee tubialueella.

Voi kun on muisti niin kovin lyhyt, kertoisin enemmän jos muistaisin.  :-

[Vieras: Piisku]

Rokotuksista puhe, mutta kun sivuttu aihetta ruoka-aineallergiat niin kommentoin vielä aiheesta. Kyllä vaikka kuinka on hoitoalalla, sairaanhoitajkoulun käynyt ja erikoistunut  niin minä ainakaan en tiennyt, mitä ihan oikeasti on kun on esim. allerginen maidolle. Sinnepäin jotain tiesin jos rehellinen olen. Kun ravitsemusterapeutti asiaan perehdytti niin silmät olivat enemmän kuin pyöreenä. Ei se ollutkaan niin helppoa välttää "maitoa". Maidon osa-aineita kun on maitoproteiinin lisäksi hera, kaseiini... ja jos reagointi on anafylaksian tasolla pienestäkin niin oikeasti siinä saa olla tarkkana. Koko ruoka-aineallergia testaustouhuineen kaikkineen oli vierasta. Mutta kyllä tässä 5 vuoden aikana on oppinut aika hyväksi salapoliisiksi.

Vertaistuki oli hyväksi. Siinä porukalla oli hyvä jaella reseptejä, joilla saada ruokaa lapselle, joka ei voi syödä kuin muutamaa ruoka-ainetta.

Kotiin tuli tässä lähipäivinä erilaisia kurssitusohjelmia ja pisti silmään, että oli järjestetty sopeutumisvalmennuskurssi myös anafylaksian kokeneille. Taisi olla erikseen aikuisille ja sitten perheille, jossa oli anafylaktisen reaktion kokenut lapsi. Vaikutti mielenkiintoiselta.

[Helena]

Meillä pojalla tuli tänään urtikaria. Tiistaina sai ditrium dublo kuurin korvatulehdukseen ja keskiviikkona sai mpr-rokotteen. Lääkäri ei osannut sanoa kummasta on voinut reaktion saada. Vaihtoi sitten kumminkin antibiootin toiseen...miten usein voi tulla rokotteen takia "myöhässä" allergiareaktiot?  :-

[Kerde]

Meillä pojalla tuli tänään urtikaria. Tiistaina sai ditrium dublo kuurin korvatulehdukseen ja keskiviikkona sai mpr-rokotteen. Lääkäri ei osannut sanoa kummasta on voinut reaktion saada. Vaihtoi sitten kumminkin antibiootin toiseen...miten usein voi tulla rokotteen takia "myöhässä" allergiareaktiot?  :-

Muistaakseni antibiooteista tulee yleisimmin urtikaria neljäntenä päivänä kuurin aloittamisesta. Itse veikkaisin antibioottia. Rokotteesta en osaa sanoa, mutta mutulla arvioisin, että urtikaria tulisi sitten niiden odotettavienkin oireiden ilmentyessä eli olikos se nyt 7-14pvää MPR:n saamisesta. Yleisimmin muistaakseni 9. päivänä. (Jos ei siis heti oo tullu.)

Tää kyllä kuuluu kolotus-topiciin.