vastavalmistunut lh lanssiin töihin..

[-raksu-]

Löytyykö jostain tietoa minkä kunnan lanssit on "vaan" perustasolla? SSK.n sivuilta kattelin ni kaikki sk yritykset joilla sattu nettisivut oleen oli järjestäen hoitotason yksiköitä.  :-Suurissa kaupungeissahan noi perustason lanssit on kai ihan selkeesti jaoteltu, mut täällä maalla vaik soppari ois perustason yksiköstä voi silti valmius olla hoitotason tai ainaki siihen pyritään..

Täytyyhän sitä tietysti jostain aloittaa, mutta itellä vaan niin epävarma olo kuinka sitä oikeena työntekijänä pärjäis. Nyt vielä helppoo ku opiskelijana saa olla "kolmantena pyöränä".Itsevarmuutta tietysti vois hankkia vaikka polilta. Sielä yleensä muitaki joilta voi kysyä eikä niin yksin oo akuuteis tilanteis, ku lanssis on vaan se pari. Ja sitä paria mun eniten kävis sääliks jos mun kans joutuis töihin. Olisin kokoajan kyselemäs neuvoo ja varmistelemas tekemisiäni. Sit taas jos menis vamistuttuaan vuodeosastolle töihin missä ilman muuta kokis pärjäävänsä ei ainakaan mitään uutta akuuttihoidosta opi. Eli taantusko sitte ja ois aina vaan isompi kynnys lähtee takasin kentälle joka kuitenki ois se mielenkiintosin työnsarka? Kyl on pää taas pyörällä ku ei tiä mitä tulevaisuudellan tekis..

Mites te muut ootteko menny heti koulunpenkiltä lanssihommiin vai keränny eka kokemusta muualta? Vai alottanu lanssihommat jo koulun ohella???

[Sinkku]

Itse alotin suoraan koulun jälkeen lanssihommat ja sille tielle olen jäänyt. Pelastuslaitoksen perustason tabis oli ihan jees alotuspaikka. Itse työskentelin luokkakavereiden kanssa samassa yksikössä, joten kokemusta oli kaikilla tasapuolisesti nolla. L4 tuli sitten yleensä A ja B tehtäville mukaan. Siitä sitten muutaman kuukauden jälkeen vaihdoin yksityiselle sektorille välimallinyksikköön josta kokemusta onkin sitten karttunut ihan eritavalla kuin pelastuslaitoksella.  (En kuitenkaan tarkoita että pela olisi huonompi paikka kuin yksityinen sektori tai toisinpäin)

[Sinka]

Mie alotin myös heti valmistumisen jälkeen lanssissa mutta sikäli pehmeän laskun kautta että onnistuin valitsemaan viimeisen harjottelupaikan hyvin ja jäin sinne sitten tekemään hommia. Ei mitään valittamista kunhan pysyy jalat maassa ja järki päässä ja tiedostaa ne omat rajansa eikä pelkää kysyä jos jotain kysyttävää on.

[holo]

Itse päädyin valmistuttuani leikkuriin lääkintävaksiksi (tosin työkokemusta oli kyllä jo pyöreästi kaksi vuotta siinä vaiheessa) ja siinä sivussa sitten tekemään keikkaa yhteen yksityiseen lanssiin. Kyllästyttyäni jatkuvaan vääntöön lääkintävahtimestarin ihmisarvosta päätin sitten hypätä ihan kokonaan leikkurijunasta pois ja päädyin yksityiselle hoitoyksikköön töihin. Toki omasin jo jonkin verran työkokemusta ja luin itsekseni sitten lisää pätevyyttä siinä samalla.

Perustasolta se kannattaa lähteä liikkeelle eikä nykyään ihan noin vain hoitoyksikköön pääsekään, mikä on varsin hyvä asia. Kannattaa pitää pää kylmänä ja aloittaa puun juurelta. Kyllä sitä sitten kokemuksen karttuessa pääsee tekemään kaikenlaista.

Itse jatko-opiskelen AMK:ssa tällä hetkellä, koska useimmissa sairaanhoitopiireissä trendinä on, ettei hoitotasolle enää pääse ilman AMK-tutkintoa.

[jarkko82]

monet yksityiset sairaankuljetus firmat tekevät pääsääntöisesti sairaankuljetusta - eli c:tä ja d:tä ei kiirreellistä MUTTA tarpeen tullessa heitta myös aatami ja bertta keikkaa. Kannattaa siis kysellä yksityiseltä puolelta, tosin sitten työelämässä täydennys koulutus ym. etuuksissa saattaa joutua tinkimään.. Siitä on sitten hyvää pohjaa siirtyä etiäpäin.

[Vesilintu]

Itse lähdin heti maalaiskunnan lanssiin töihin paperit saatuani, joka ajoi kaikki keikat. Alkuaikoina tukeuduin työpariini enkä tuntenut siitä mitään syyllisyyttä. Jokaisen pitää ymmärtää että kukaan ei ole "seppä syntyessään" ja kokemusta syntyy vain työtä tehdessä. Työharjoittelut on kuiteskin niin lyhyitä, että kaikkea ei ole ehtinyt millään tulla vastaan. Paras tilanne onkin, että saa kokeneen konkarin parikseen, jolta saa tukea ja vinkkejä, mutta antaa aloittelijan pähkäillä ensin itse. Alkutaipaleella kiirekeikoilla on syytä johdon antaa kokeneemmalle ja ottaa opiksi itse. Ja lääkäriä voi aina konsultoida ja tuleekin konsultoida, jos itse on epävarma tai kyseessä tiukkapaikka. Nykyäänkin "konsultoin" ensin työpariani mielipidettä, jos olen epävarma jostakin tai olen hakoteillä mitä olisi järkevää tehdä. Aina tulee jotakin uutta vastaan keikoilta, vaikka olisikin peruskeikka kyseessä. Tärkeää on yhteistyön ja kommunikoinnin sujuminen työparin kanssa.

Rohkeasti vaan lanssipaikkaa kyselemään ja kyytiin vaan! Otat vain selville mitkä kuuluu sinun tehtäviisi perustasolaisena siinä autossa. Jos lääkevalikoima on laajempi kuin perustasolla yleensä, niin selvitä mitä voit antaa itse ja mitä konsultoinnin perusteella ja mitä et anna ollenkaa. Ja jos saat antaa sellaista lääkettä, johon et ole saanut koulutusta niin ilmoitat siitä rohkeasti niin työnantajan on järjestettävä ohjausta/koulutusta ja myös oma aktiivisuus peliin tiedonhankinnassa. Eikä se opiskelu lopu siihen, kun saat paperit käteen. Asioita on kerrattava jatkuvasti, jos ei kentällä tule vastaa, hyvänä esimerkkinä mm. elvytys. Ja uutta tietoa tulee kokoajan ja hoitokäytännöt muuttuvat.

Stemppiä työnhakuu...

[X-2]

Löytyykö jostain tietoa minkä kunnan lanssit on "vaan" perustasolla? SSK.n sivuilta kattelin ni kaikki sk yritykset joilla sattu nettisivut oleen oli järjestäen hoitotason yksiköitä.  :-Suurissa kaupungeissahan noi perustason lanssit on kai ihan selkeesti jaoteltu, mut täällä maalla vaik soppari ois perustason yksiköstä voi silti valmius olla hoitotason tai ainaki siihen pyritään..

Ei ne kaikki itseään hoitotasolla mainostavat todellakaan ole mitään hoitotason yksiköitä. Kummastusta todellakin herättää näiden yksiköiden mainonta, mutta wannabe on wannabe ja näitä riittää :o

Oman miljoonapiirini alueella on kuusi virallista hoitoyksikköä joiden henkilöstö on suorittanut sairaanhoitopiirin hoitotason testauksen hyväksytysti. Oman sairaanhoitopiirin alueella näitä yksiköitä on tasan yksi ja hoitotason hyväksytysti suorittanutta henkilöstöä alueeltamme löytyy kuusitoista kappaletta

Älä siis ota paineita siitä mitä nettisivuilla taikka auton kyljessä teipattuna lukee. Rohkeasti töitä kysymään sekä työkokemusta hankkimaan. Mikäli työskentely tulevaisuudessa hoitoyksikössä kiinnostaa niin koulupenkille jatkamaan opiskelua joka tekee sen koulutuksen puolesta mahdolliseksi.

[-raksu-]

Kiitoksia paljon vastauksista. Polkuja siis on monia, saa nähä minkä niistä itse lopulta valitsen. Tosin tämä sijainti hieman rajoittaa.. Lähin pela on 60 km ,sit pari "maaseutulanssia" joissa kyytimäärä pahimmassa tapauksessa on montaki peräkkäistä päivää pyöree nolla  :- . Siinä touhussa ei paljon kokemusta kartu eikä tilipussiin kerry. Yks vaihtoehto tietysti on vaihtaa maisemaa. Ja kyl tota koulunkäynitä varmaan ois viisainta jatkaa heti edellisen perään, eli eiköhän se maisema vaihdu sit siinä sivussa :D

[josp]

monet yksityiset sairaankuljetus firmat tekevät pääsääntöisesti sairaankuljetusta - eli c:tä ja d:tä ei kiirreellistä MUTTA tarpeen tullessa heitta myös aatami ja bertta keikkaa. Kannattaa siis kysellä yksityiseltä puolelta, tosin sitten työelämässä täydennys koulutus ym. etuuksissa saattaa joutua tinkimään.. Siitä on sitten hyvää pohjaa siirtyä etiäpäin.

Mistä päättelet että hoitaa pääsäntösesti c/d tehtäviä.Suomessa on 208 yksityistä palveluntuottaja,palokunnalla 64 paikassa lanssi,spr 26 ja tk hoitaa 12 paikassa.

Suurimassa osassa pikkupaikkakunnista yksityinen hoitaa tehtävät,oli sitten kyse A tai D-tehtävä.

Hoitotaso ei ole palveluntuottajasta kiinni vaan työnkeijöistä ja niitä löytyy kaikista ryhmistä,sekä hyviä että huonoja eikä pääkaupunki mitenkään autuaksi tee. On lyhyet matkat ja paljon porukka,enemmän työtä joutuu tekee kun on 2 kaverin kanssa ja matkaa sairaalaan 100-150 km