avopalvelutyön +-?

[Vieras: Johanzu]

Olen työskennellyt koko kesän avopalvelun parissa, nähnyt huonoja ja hyviä puolia siitä. Työpäivät ovat kuluneet nopeasti kun on riittävästi töitä.. Ja vanhusten kanssa on mukavaa ja mielenkiintoista jutella. Toisaalta ala voi olla henkisesti todella raskasta, niin kuin moni muukin ala. Joka päivä on kuitenkin erilainen, ja yllätyksellinen..:) Mielipiteitä, omakohtaisia kokemuksia alasta?? 

[Vieras: MagiaMilla]

Kotihoidossa on tosiaankin hyvät ja huonot puolensa.

Tilanteet voi muuttua hyvinkin pian...exitus :kuollut:, palvelutaloon, vk ym. muutot eli asiakkaat vaihtuu.

Välimatkat voivat olla aika pitkiä ja vanhus ei pääse helposti palveluiden pariin itse.

Meillä kh:ssa pyrimme vaihtelemaan paikkoja viikottain, että saa käydä kaikissa paikoissa.

Työ on haastavaa, koska joutuu ottamaan paljon vastuuta, siitä pidän ainakin itse. Hoitaja itse on kunnan kotihoidon "mainos".

Nyt on myös paljon tullut perhe paikkoja, joissain käydään 2 krt. vko. kerralla n. 4h. Meillä on erikseen hoitajat tiettyihin perhepaikkoihin, koska kodit haluavat pitää ns. matalaa profiilia. Perhepaikat ovat osittautuneet aika rankoiksi erilaisten ongelmien vuoksi, päihteet, mielenterveys...ym.

[medicine]

ja tämä ainanen hoitajapula rasittaa vakkarihenkilökuntaa paikassa kuin paikassa! lääkkeitä jaetaan väärin jne. ite tykkään työskennellä kotihoidossa. hirmuisesti saa oppia uutta ja kehittää itseään. ihmiset ovat enemmän rentoja kuin sairaalassa tms laitoksessa ja asiakkaat ihania omien kotiensa haltioita (varsinkin vanhat pariskunnat omissa kodeissaan huolehtimassa toisistaan ovat aivan ihastuttavia!!!!!)

[SHV]

Haastavaa työtä ja tietoa tarvitsee olla laaja-alaisesti. Olen nyt osittain tehnyt kotisairaanhoitoa sen reilun 3vuotta. Hirveästi olen saanut uutta oppia ja eväitä hoitoalalle. Psykiatriset ongelmat lisääntyneet myös kotihoidon asiakkailla, joten olen saanut myös mielenterveystyön koulutusohjelmaa hyödyntää tässä työssä. MOniammatillinen yhteistyö merkittävää.

Oman auton käyttö aika monella paikkakunnalla vaatimuksena, pitkät välimatkat ainakin täällä ja kilometrejä tulee vähän liiankin mukavasti. Työssä valitettavasti joutuu törmäämään konkreettisesti siihen, miten yksinäisiä vanhukset nykyään ovat. Liian monille kotisairaanhoitajan viikoittainen/pari kertaa kuukaudessa tapahtuva käynti voi olla liki ainoa kontakti toisiin ihmisiin. Silloin on pyrittävä antamaan hänelle aikaa, vaikka kiire painaa. Ajoittain tämä oma riittämättömyydne tunne nousee esille juuri näiden yksinäisten ihmisten luona.