Vanhat hoitajat eivät anna periksi mielipiteistään

[Lämäri]

Itsellä ei onneksi yhtä traumaattisia kokemuksia ole "vanhoista hoitajista". Oon kyllä huomannut, että jotakin vastaavaa toimintaa on joskus esiintynyt muille ja oon kuullu kyl paljon vastaavaa. Mutta itteä ei oo kyl pahemmin koskaan tultu höykyttämään vanhempien hoitajien toimesta. Eri asia on sitten se ku oon opiskelijana tms. tehny jotakin oikeasti väärin ja siitä on tultu joskus sanomaan kärkkäästikin, mutta kyllähän palautetta pitääkin antaa, varsinkin jos tekee jotain väärin. 

Sen oon kyllä huomannu, et (tässäkin) asiassa sukupuoli vaikuttaa aivan kauheasti. Kun oon ollu joskus näitten kokeneempien hoitujen kanssa töissä/opiskelijana, ni kummasti se kynnys sanoa toiselle pahasti on huomattavasti korkeampi ku se toinen ei olekaan sellanen 60-kiloinen hento nainen (anteeksi yleistys), vaan 90-kiloinen mies  

En edelleenkään lakkaa hämmästelemästä sitä, kuinka paljon tuolla sukupuolella on merkitystä. Musta tuntu koko opiskeluajan, että pystyin aina sanomaan (ja välillä sanoinkin ;)) melkein mitä vaan, ja vastaanotto oli ihan erilainen, mitä olis ollu jos allekirjoittaneen tilalla olis ollu pienikokosempi nainen. Sama koskee myös potilaita, huomattavasti suurempi kynnys on alkaa haramaan vastaan jos toisena osapuolena onkin mies. Ja tämä ei siis rajoitu pelkästään omiin kokemuksiin, oon myös nähny samaa tapahtuvan muille mieshoitajille. 

Sori, tää meni nyt täysin mieshoitajien kehumiseks osoittamiseks, ei ollu tarkoitus, kyllä naisetkin on ihan yhtä hyviä hoitajia  En vaan jaksa ymmärtää, et miks se vaikuttaa muiden käyttäytymiseen. 

 

[Vieras: M88 SH]

6.5.2016 klo 22.04, Vieras: Saara-sh kirjoitti:

Itse sain vastavalmistuneena sairaanhoitajana vakituisen toimen vanhuspuolelta ja olin tietenkin onnellinen vakkarityöstä. Nyt n. 4 vuotta olen ollut ko työpaikassa ja jo mietin että josko riittäisi. Nautin suunnattomasti työstäni vanhuspuolelta, en koskaan olen mieltynyt itseni akuuttihoitajaksi. Harmittaa vaan kun en pysty mm. juuri työkavereiden takia tekemään työtäni haluamallani tavalla. Työpaikalla keski-ikä huitelee siellä +55v tienoilla, osa ollut samalla osastolla useita kymmeniä vuosia. Nuori ja uusi työvoima nähdään heti uhkana, ja saa kyllä kokea nahoissaan jos ei aiempaan muottiin sovikaan. 

Eritoten harmittaa se, että vanhemmilla kollegoilla on jostain syystä oikeus valittaa ihan kaikesta. Istua tauoilla tuntikausia. Valitetaan kun mikään ei muutu, jos kysytään mielipidettä vastaus on "ihan sama" tai "ei täällä kuitenkaan mikään muutu". Kun lähtee huoneesta niin selän takana idea lytätään ja mielipide sanotaankin isoon ääneen. Ja sitten valitetaan jos joku joskus muuttuukin. 

En yleistä, ei kaikki ole tällaisia. Meilläkin oikein ihania vanhempia hoitajia. Harmi vaan että ne loput myrkyttää käytöksellään hyvin nopeasti koko muun työyhteisön. 

Tätä tapahtuu monessa vanhustyön työyhteisössä. Joskus yritin nostaa asiasta kissan pöydälle niin jokainen heittäytyi vaikeaksi ja tyhmäksi: "Ei täälä mitään" "Tietääkö joku että täälä olisi jonku paha olla?". Mikään ei kehity näiden vanhojen kanssa kun tuo on yleensä vallitseva ilmapiiri. Yleensä 1-2 pilaa koko sopan ja loput lampaat ei uskalla laittaa vastaan kun jo vuosia alistuneet näiden parin ilmapiirin myrkyttäjän huudolle ja tiuskimiselle.

Vaikea sanoa paraneeko tulevaisuudessa vai ei. Helposti ottavat nuoret myös oppia tuosta typerästä käytöksestä ja perinne jatkuu.

Vanhat työntekijät, käyttäytykää ikänne mukaisesti ja antakaa teidän viisaiden näkyä. Sen sijaan että näytätte kuinka olette kyrsiintyneet hommiinne ja näsäviisaita "paperit vain puuttuu lääkäreitä".

Näitä tekstejä täälä kun lukee niin huomaa kehenkä selkeästi kolahtaa. Harvemmin ne nuoremmat rupeaa silmille hyppimään, se on toisinpäi.