Jump to content
MAINOS

Yliopistosairaalat pyrkivät turvaamaan lasten tehohoidon lisäkoulutuksella


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

HUSin Uudessa lastensairaalassa on pilotointivaiheessa lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa lasten tehohoidon viimeaikaisin tietotaito eri yliopistosairaaloissa Suomessa.

Viiden yliopistosairaalan sairaanhoitajia ja erikoislääkäreitä ohjataan jatkossa säännöllisesti lisäkoulutukseen Uuden lastensairaalan teho-osastolle Helsinkiin. Koulutuspilotin ensimmäinen koulutettava, sairaanhoitaja Turun yliopistollisesta sairaalasta, aloittaa koulutuspolun toukokuun aikana.

– Pilotoidessamme uutta koulutusmallia vahvistamme samalla yhteistyötä viiden yliopistosairaalan kesken ja tiivistämme keskinäistä työnjakoa. Hyvinvointialueyhteistyön ansiosta muuttuu tulevaisuudessa myös monet tuotannolliset rakenteet. Kaikki uudistukset ovat lämpimästi tervetulleita, kunhan fokuksessa aina on lasten etu, sanoo HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.

Syksyllä vauhtiin pääsevään lisäkoulutukseen osallistuu Turun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitaja- ja erikoislääkärikoulutettavat, joilla jo entuudestaan on kokemusta tehohoidosta. Täydennyskoulutuksen kesto tulee olemaan noin puoli vuotta.

– Koulutusyhteistyö vahvistaa lasten tehohoitolääketieteen osaamista koko maassa ja koituu koko Suomen lapsiväestön hyväksi. Samalla se parantaa lasten tehohoidon saatavuuden alueellista tasa-arvoa ja kansallista huoltovarmuutta, kertoo toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Koulutusmuotoa ja käytäntöjä on tarkoitus valjastaa hankkeen kokemusten perusteella pysyväksi toimintamalliksi. Pilotointivaiheen jälkeen ne laajennetaan koskemaan kaikkien yliopistosairaaloiden yhteistyötä.

Kansallinen tehohoitotyöryhmä suositteli systemaattista lisäkoulutusta

Lasten tehohoidon lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille on yksi lasten kansallisen tehohoitotyöryhmän vuodenvaihteessa antamista toimenpide-ehdotuksista. Lasten tehohoitokapasiteettia ja yhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken tulee lisätä | HUS

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 29.3.2023 HUSille miljoonan euron valtionavustuksen lasten tehohoidon saatavuuden ja osaamisen varmistamiseksi.

– Työryhmän ehdotus sai poikkeuksellisen nopean vastakaiun sosiaali- ja terveysministeriöltä, mistä olemme kiitollisia. Rahoitus myönnettiin alle kolmessa kuukaudessa ehdotuksesta, toimialajohtaja Petäjä kertoo.

Valtionavustusta voidaan käyttää lasten tehohoidon kansallisen hoitoprosessin ja strukturoidun sairaanhoitajien ja erikoislääkärien lisäkoulutuksen kehittämis- ja pilotointikustannuksiin. Samalla helpotetaan HUSin Uuden lastensairaalan tehohoidon hankaloitunutta tilannetta. HUS hallinnoi hanketta ja sen osatoteuttajina ovat Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Muistakaa, että yksikään ei liiku ennen kuin palkasta on sovittu. Lisäkoulutuksen tulee näkyä palkassa. Omalla kustannuksella ei toiselle paikkakunnalle siirry "oppiin" yksikään, ei hoitaja, ei lääkäri.

Muokattu - pekka
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...