Jump to content
MAINOS

Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastuskäynnit vanhusten hoivakodeissa – samanlaiset ongelmat toistuivat monin paikoin


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: iStock

Valvira ja aluehallintovirastot tehneet alkuvuoden aikana useita ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä vanhusten hoivakoteihin. Tarkastuskäynneillä havaittu toistuvasti samanlaisia puutteita.

Tarkastuskohteet on valittu riskien perusteella valvontaan tulleiden ilmoitusten ja muiden tietojen pohjalta. Tarkastuskohteet ja niistä tehdyt havainnot eivät siten anna kokonaiskuvaa hoivapalveluista. Suuri osa Suomen hoivapalveluyksiköistä toimii edelleen hyvin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Aluehallintovirastot valvovat palveluntuottajien ja kuntien toimintaa alueillaan. Valtakunnallisesti toimivien palveluntuottajien valvonnan osalta aluehallintovirastot ja Valvira tekevät yhteistyötä. Valviralla on valvonnassaan ns. suuria sote-palveluntuottajia. Vanhusten hoivakotien ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin kunnilla.

Tarkastuksissa havaittuja puutteita

Tämän vuoden alussa tehdyillä tarkastuskäynneillä osassa yksiköitä asiat ovat olleet pääosin kunnossa, mutta useissa toimintayksiköissä on havaittu asiakasturvallisuuden vaarantumista aiheuttavia epäkohtia. Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet muun muassa lääkitysturvallisuuden asianmukaisuuteen, omavalvontasuunnitelmiin, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, henkilöstön riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä henkilökunnan tehtävien organisointiin.

Niukka henkilöstömäärä on näkynyt siinä, etteivät hoitajat ole ehtineet huolehtia asiakkaiden perushoidosta riittävästi. Hoitajille on kuulunut tuki- ja muita tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoon kuuluvia tehtäviä, erityisesti ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Asiakkaita ei oltu ehditty käyttää vessassa tai ylipäätään avustaa ylös vuoteesta päivän aikana. Ravitsemuksesta ei aina oltu huolehdittu riittävästi. Viriketoiminta on ollut vähäistä, eikä asiakkaiden kanssa ole ehditty ulkoilla. Lisäksi joissakin yksiköissä on ollut puutteita tilojen hygieniassa ja yleisessä siisteydessä.

Lääkehoidon toteuttamisessa on tullut esiin useita asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia. Henkilökunnan lääkeluvissa ja lääkelupamenettelyissä oli puutteita, kirjallisia lääkelupia puuttui, eikä osaamista oltu varmistettu. Useissa yksiköissä myös lääkkeiden säilytys oli epäasianmukaista ja lääkkeitä säilytettiin lukottomissa kaapeissa.

Sairaanhoidollisten palveluiden varmistamisessa on havaittu puutteita. Yksiköiden henkilökunnassa ei ole ollut riittävästi sairaanhoitajia suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen. Lääkäripalveluiden osalta tilanne vaihteli suuresti yksiköiden välillä. Joissakin yksiköissä lääkäri käy säännöllisesti joka viikko, joissakin kolmen kuukauden välein. Saattohoitoa ei oltu huomioitu henkilöstön määrässä asianmukaisesti. Lisäksi henkilöstön saattohoidon osaamista ei aina oltu varmistettu koulutuksin. Lääkäripalveluiden puutteet voivat kuitenkin johtua myös muusta kuin palveluntarjoajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi kunnan antamasta ohjeistuksesta tai kunnan tekemästä lääkäripalveluja koskevasta sopimuksesta.

Yksiköiden johtamisessa on ollut puutteita mm. vastuuhenkilön puuttuessa tai niin, että työpanos oli hankittu toisesta yksiköstä. Tarkastetuissa yksiköissä oli tapahtunut paljon vastuuhenkilön vaihdoksia. Vastuuhenkilöillä ei välttämättä ollut tietoa siitä, mitkä ovat hänen lainmukaiset vastuunsa yksikön toiminnasta ja sen asianmukaisuudesta. Toisaalta on käynyt ilmi, ettei vastuuhenkilöille oltu aina annettu käytännössä mahdollisuutta perehtyä tehtäväänsä riittävästi, eivätkä he olleet saaneet palvelujen tuottajalta riittävästi tukea tehtävänsä hoitamiseen.

Työvuorolistoista saatiin tarkastuskäynneillä ristiriitaista tietoa. Työvuorolistoihin merkityt henkilöt eivät välttämättä työskennelleet yksikössä tai työvuorot itsessään olivat erilaiset, kuin mitä listalle oli merkitty. On ilmennyt myös, etteivät työntekijät uskaltaneet kertoa epäasianmukaisuuksista johdolle tai puuttua epäasianmukaiseen toimintaan työpaikkansa menettämisen pelossa.

Tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että vanhustenhuollon palveluiden valvontaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, myös vanhusten kotiin annettavien palveluiden osalta. Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan valvonta on tuottanut tulosta ja palveluntuottajat ovat ryhtyneet tai ryhtymässä korjaustoimenpiteisiin.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...