Jump to content
MAINOS

Valvira on keskeyttänyt Esperi Hoivakoti Ulrikan toiminnan


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva

Aluehallintovirastolta saamiensa valvontatietojen vuoksi Valvira päätti 24.1.2019 keskeyttää Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi. 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja, jonka vuoksi Kristiinankaupungin kunta ja aluehallintovirasto kävivät toimintayksikössä tarkastuskäynnillä 22.-23.1.2019.

Tarkastuskäynnillä havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön.

Saatujen tietojen perusteella Valvira katsoo, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Keskeyttäminen on voimassa, kunnes Valvira toisin päättää.

Iltalehden mukaan Kristiinankaupungin kunta  vastaa nyt toiminnasta ja suurin osa asiakkaista on edelleen toimintayksikössä. Yksikössä työskentelee nyt Esperin entisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet henkilöstövuokraussopimuksen kunnan kanssa ja kaupungin omia työntekijöitä.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Nyt kannattaisi tarkistaa savossa kehitysvammaisten palvelukodit. Tiedän, että rikotaan lakia räikeesti henkilöstössä. Esimiehet jyrää ja moittii henkilöstöä, jos siitä valittaa. 

Link to comment
Share on other sites

Niin, irtisanouduin Esperiltä jälkeenpäin olen miettinyt, että onko tiedossa/huomioidaanko, kuinka paljon hoitajien aikaa menee ns kodinhoidollisiin töihin. Esim. aamiaisen valmistus ja tiskaus, Lounas astioiden tiskaus, samoin päiväkahvi,päivällinen ja iltapala. Pyykin pesu. Pesulan käyttö liian kallista, hoitajat tekee halvemmalla... paljon sellaista, minkä sairaalassa tekee sairaala-apulainen. Pöytien pyyhintä ja yleinen siisteys.... 

Link to comment
Share on other sites

Attendo, Mehiläinen ym. yksityiset myös syyniin. Veikkaanpa, että siellä myös melkoisia "puutteita". 

Link to comment
Share on other sites

Kyllä ei tämän alan tulevaisuus enää kuulosta yhtään hyvältä kenekään kannalta. Kaikessa pitää säästää, mutta millä hinnalla. Huonolla hoidolla ja hoitajapaolla. Kohta ei ole enää tekijöitä. Tulen tosi surulliseksi kun ajattelen tätä tilannetta ja tulevaisuutta. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Ex-hoitsu Esperillä

Posted

Avi tai Valvira äkkiä tarkastamaan KAIKKIEN Esperin yksiköiden työvuorolistat ja käykääpä katsomassa kuinka usein listoihin merkittyjä henkilöitä näkyy työpaikoilla. Meilläkin Yp oli listoilla 2-3 pvä/vkk, kävi yksikössä korkeintaan kerran viikossa. Puhelimella ei tavoittanut, kuin virka-aikana, jos silloinkaan -etsikää sijaisenne ja koettakaa pärjätä! Listoilla oli jatkuvasti 2-3 outoa nimeä 1 pvä/vkk, ei mitään tietoa keitä olivat, eikä heitä koskaan töissä näkynyt, palkan kai saivat?

Onneksi vielä nuorena ja entisenä hoitajana saan kouluttautua uuteen ammattiin.

Link to comment
Share on other sites

Guest Entinen esperiläinen

Posted

2 tuntia sitten, Vieras: Hoitaja kirjoitti:

Syytä olisi tarkastaa kaikki kyseisen yrityksen hoiva sekä palveluasumisen paikat☹️

Todellakin syytä olisi, itse lähdin heti kävelemään kun ymmärsin mihin soppaan kauhani olin työntänyt

Link to comment
Share on other sites

Guest Hoitajia ei kuunneltu😞

Posted

Tehy lähetti viime vuonna kyselyn  Esperillä työskenteleville hoitajille. Kun tulokset julkaistiin, Esperin toimitusjohtaja kiisti esiintulleet epäkohdat. Voi kunpa silloin olisi kuunneltu hoitajia ja  tartuttu kiistämisen sijaan epäkohtiin. Negatiiviselta uutisoinnilta oltaisiin ehkä nyt voitu välttyä. Asiakkaat ja hoitajat saattaisivat voida paremmin.

Hoitajat kyllä kertoivat, mutta valehtelijoina ilmeisesti pidetään, surullista.

Link to comment
Share on other sites

Guest Näin Pirkanmaallakin

Posted

Yökkö joutuu laittaan 3-4 pt valmiiksi....aamupuuro 05, saattohoidon pelisäännöt kateissa ---> asiaan kuuluvia lääkkeitä ei haeta apteekista tai niitä ei anneta.....ja kyllä ilmoitusvelvollisuus hoidettu ja lopputili otettu.

Link to comment
Share on other sites

kyllä hoivakodit pitäsi käydä kaikki tarkistamassa,ulkopuolisen tarkkailijan toimesta.mitä olen kuuluut ja myös nähnyt,ei aina tunnu oikealta.Palvelun tarjoja ja palvelujen tekijät ,eivät muista kuka heidän palkkansa maksaa,ne ovat asiakkaat jotka kodeissa asuvat,ilman asukkaita ei hoivakodin omistajan ja työntekiöiden palkkapussia olisi.

Link to comment
Share on other sites

Guest Haen muualle töihin

Posted

Kaunialan sairaalassa lähihoitajat toimivat oman työnsä ohessa keittiötöissä ja pyykinpesijinä sekä siivoojina, et silleen. Työmäärä on ajoittain kohtuuton ja pirstaleinen. Työpäivän jälkeen olen aivan poikki!

Link to comment
Share on other sites

Guest Esperi hoitaa - tai ei

Posted

Oulussa toiminta loppuisi myöskin samantien, jos Valvira tekisi sinnekin tarkastuksen.... Keittiöhenkilökuntakin lasketaan hoitohenkilökuntaan, puutteita hoidossa, lääkehoidossa, johtamisessa jne. Aivan samallalailla kuin Kristiinankaupungissakin. Eiköhän tämä kulttuuri ole samanlaista kaikissa Esperin yksiköissä. Toiminta loppuisi kaikissa, jos Valvira ne tarkastaisi. Ikävä kyllä ei taida Valviran resurssit riittää... Ja hyvätuloiset luulee omaisensa saavan hyvää hoitoa yksityisessä palvelukodissa, jossa kaikki toiminta ei kestä edes päivänvaloa...

Link to comment
Share on other sites

Guest Rahat pois vaan...

Posted

Työpäivän jälkeen ei jaksa mitään, Esperi vie henkilökunnasta kaikki mehut, ettei omalla ajalla jaksa tehdä enää mitään. Näin sen ei pitäisi olla, ei työn pidä kuormittaa niin paljon, ettei jaksa edes perhettä, kotitöitä työpäivän jälkeen hoitaa. Ikävä kyllä näin vain on... Liian vähän henkilökuntaa suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen. Esperin toiminta-ajatus on, että mahdollisimman paljon voittoa, mahdollisimman vähillä kuluilla. Viis työntekijöiden jaksamisesta jne. Myös asiakkaiden rahoja käytetään turhaan..., kaikki - jopa shampoot/hoitoaineet jne. ostetaan apteekista (edullisin paikka?), vaikka sille ei ole mitään perusteluja... Lääkehoito retuperällä, verinäytteitäkään ei osaa monikaan ottaa... Lääkärinkierrolla oli asioita hoitamassa sosionomi (hänellä ei ole asianmukaista koulutusta lääkärinkierroille) jne. Toiminta ei kestä päivänvaloa, mutta kun Valvira ei hoida valvontavelvollisuuksiaan - niin tällainen toiminta saa jatkua.

Link to comment
Share on other sites

Guest Rahat pois vaan...

Posted

22 minuuttia sitten, Vieras: Haen muualle töihin kirjoitti:

Kaunialan sairaalassa lähihoitajat toimivat oman työnsä ohessa keittiötöissä ja pyykinpesijinä sekä siivoojina, et silleen. Työmäärä on ajoittain kohtuuton ja pirstaleinen. Työpäivän jälkeen olen aivan poikki!

Oulussa Esperin yksiköissä jopa sairaanhoitajat toimii oman työn ohessa siellä keittiössä ja pyykinpesijöinä jne. Aivan sama taitaa olla kaikissa yksiköissä...

Link to comment
Share on other sites

Jos yksityisessä palvelukodissa hoitajilta (sairaanhoitaja/lähihoitaja) vaaditaan hygieniapassi, kuten Esperillä - tietää se sitä, että hoitohenkilökunta hoitaa myös ruoan valmistuksen, tarjoilun jne. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi, en ravitsemustyöntekijäksi... Enkä rupea keittiötöitä tekemään.

Link to comment
Share on other sites

14 tuntia sitten, Vieras: Maatu kirjoitti:

Niin, irtisanouduin Esperiltä jälkeenpäin olen miettinyt, että onko tiedossa/huomioidaanko, kuinka paljon hoitajien aikaa menee ns kodinhoidollisiin töihin. Esim. aamiaisen valmistus ja tiskaus, Lounas astioiden tiskaus, samoin päiväkahvi,päivällinen ja iltapala. Pyykin pesu. Pesulan käyttö liian kallista, hoitajat tekee halvemmalla... paljon sellaista, minkä sairaalassa tekee sairaala-apulainen. Pöytien pyyhintä ja yleinen siisteys.... 

Samasta syystä lähdin Esperiltä. Olen sairaanhoitaja, en ravitsemustyöntekijä, sairaalahuoltaja, pyykinpesijä jne. Haluan hoitaa niitä asiakkaita ja keskittyä heidän potilasasiakirjoihin, hoidon tarpeeseen, lääkehoitoon yms., mutta kun aika menee keittiössä, pyykinpesussa ja siivoamisessa... - kuka hoitaa sen hoidontarpeen arvioinnin? Tämän vuoksi Esperillä on kaikki retuperällä lääkehoitoa, potilasasiakirjoija ym. myöten... Henkilökuntaa käytetään vääriin asioihin ja kaikessa säästetään. Johtajien ylikorkeat palkat sekä omistajien voiton maksimointi revitään hoitajien selkänahasta. Lisäksi kaikki ruoka ostetaan halvimman mukaan. Jos kunnallisella puolella tarjoillaan esim. Valion tuotteita - yksityisellä ostetaan sitä halvinta xtraa jne. Onko katsottu ravintoarvoja ja että ravitsemus vastaa vanhusten ravitsemussuosituksia.. Nyt olisi yhteiskunnan aika herätä... Yksityisen puolen voiton maksimointi on aivan järkyttävää ja se tehdään hoitajien ja asiakkaiden kustannuksella... Asiakkaat maksavat tyhjästä... Hoito olisi huomattavasti parempaa kunnallisella puolella.

Link to comment
Share on other sites

Hyvä, kun epäkohdat ovat nyt tulleet ilmi ja niiden kohdalla ryhdyttiin toimiin. Ehkä jotkut saavat innostusta laittaa asiat kuosiin pelkästä julkisuuden pelosta. 

Link to comment
Share on other sites

Jos oman työn tai muuta kautta nähdään räikeitä epäkohtia ja/tai lainvastaisuuksia, silloin asiaa pitää uskaltaa viedä eteenpäin. En näistä asioista kovin paljoa tiedä, mutta tuntuu siltä, että nykyään törmää jatkuvasti tällaisiin asioihin, erityisesti kun puhutaan yksityisistä toimijoista. Ilmoittakaa jonnekin! Onko oikea paikka Valvira vai aluehallintovirasto vai mikä, mutta älkää vaietko. Pidetään huolta lähimmäisistämme! https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen  https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-palvelut/vanhustenhuolto

Link to comment
Share on other sites

Tässähän on toisaalta esimerkki siitä mitä on saatu tilaamalla sekundaa. Jos kilpailutus eri toimijoiden kesken tehdään lähes pelkästään hinnan perusteella, ei sellaisilla palveluntarjoajilla, jotka tarjoavat laadukasta hoitoa ole mahdollisuuksia.  Viimeisten vuosien aikana on suljettu paljon paikallisten yritysten tai yhdistysten hoitokoteja, koska he eivät ole pärjänneet hintakilpailussa ja näin varmasti tulee jatkossakin käymään. Vastuu tällaisista kuuluisi osittain siis myös palvelun tilaajalle.

Link to comment
Share on other sites

Olen tällä hetkellä Kaunialankuntoutussairaalassa ja kyllä se todellakin näkee kuinka ylityöllistettyjä hoitajat ovat eivät kerkeä auttamaan potilaita hoidollisissa töissä kun on tehtävä miljoona muutakin asiaa ruokahuolto siivous,pyykkihuolto ym.ja potilaat kärsivät ja potilaat kumminkin maksavat hoidostaan täällä.

 

Link to comment
Share on other sites

Irtisanouduin Esperiltä vuosikymmenen alussa loppuunpalaneena. Meininki oli jo silloin sama. Työntekijöiden oikeuksia poljettiin räikeästi ja asiakkaat sitten loppupelissä kärsivät. Vieläkin näen punaista kuullessani firman nimen.

Link to comment
Share on other sites

AVI, kiitos yllätyskäynnistä, josta ette tehneet ilmoitusta etukäteen.

Näitte karun todellisuuden ja yksikään työntekijä ei näin pystyneet " kaunistelemaan " asioita. 

Häpeän pahasti, miten jotkut ns. epäammattilaiset ovat kehdanneet toimia.  Kehtaavat edes käyttää sanaa; OLEN HOITOTYÖSSÄ. 

Itse en, kehtaa edes kertoa missä asun tämän jälkeen. Häpeän niin paljon, näitä henkilöitä.

Selityksiä on ihan turha keksiä, niitä ei ole. Oli niin karua tekstiä lehdessä aamulla.

Millainen on LÄHIESIESMIES , kun näin antaa edes tapahtua nykyaikana?  Olen, joskus työskennellyt samassa yksikössä.  Tekstissä oli tuttua asiaa, mutta asiat olivat silloin paremmin ja eri lähiesimies. 

Näitä epäammattilaisia ja epäpäteviä oli  jo silloin. Ihan perusasiat olivat hukassa. Tultiin töihin kuluttamaan aikaa ja siitä palkka juoksee periaatteella. Toiset tekevät työt ja minä leikin "johtajaa" -asenne edellä. Näistä työntekijöitä jäivät ikuiset ikävät muistot ja nyt palasivat taas mieleen. 

Ikävä todeta Suomalaisia tai Ruotsinkielisiä työntekijöitä ja nuoremmasta päästä eli juuri valmistuneita ja kokemusta ei paljon mitään vanhuspuolelta. Ainoa oli minä-tiedän kaiken asenne toimi todella hyvin.

Valvira ym tahot alkakaa vaatimaan ; SOTE-korttia kaikilta hoitoalan työntekijöiltä, ei töitä jos ei ole lupaa myönnetty.  Muutama hoitoalan firma jo vaatii ja olen myös näyttänyt kortin muutamalle firmalle. Ovat olleet iloisia ja kysyneet välittömästi  onko Valviran kautta.  Vastaanotto ollut hyvä.

Pankaa peli poikki! 

 

Link to comment
Share on other sites

Guest Ylläri tarkistukset OK

Posted

Ennalta ilmoittamaton tarkistus myös kunnallisiin ja Kaunialaan katsomaan ,kun hoitajat pyykkää ,tiskaa ja joutuvat työskentelemään suuren työtaakan ja kiireen alla. Paljon raskashoitoisia potilaita, joihin hoitajalla menee paljon aikaa 

per/asukas. Myös saattohoidossa olevilla pitäisi olla yksi läsnäoleva hoitaja? Mikä on hoitajamitoitus ,entä "haamuhoitajt"?Hoitajat monessa paikkaa empaattisia ja hyviä ,kutan Kaunialassakin. Hoitotyön mielekkyyden pilaa kiire ja hoitajille kuulumattomat työt ,sekä huono johto ja tympääntyneet,kanslioissaan istuvat lähiesimiehet. Sinne vaan kentälle töihin ,vähän katsomaan, kuinka siellä hoitajat puurtaa? Missä on esimiesten tilannetaju ?

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajien oma arvio jaksamisestaan työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat hieman parantuneet pandemiavuosista, selviää ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, koska esimerkiksi melkein jokainen alle 30-vuotiaista erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista harkitsee edelleen alanvaihtoa. Lähes kaikki vastaajat pitivät palkkausta liian pienenä työn vaativuuteen nähden. Jaksamista alalla vaikeuttavat myös muun muassa arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta.
      Vaikka pandemiavuosien kurimuksesta on palattu hieman parempaan tilanteeseen, kaikista kyselyyn vastanneista 86 % on silti joskus harkinnut alan vaihtamista. Ja tilanne on edelleen hyvin huolestuttava erityisesti alle 30-vuotiaiden hoitajien parissa, joista alanvaihtoa on harkinnut 93 %.
      – Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Palkka ei vastaa työn vaativuutta
      Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 % vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.
      Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 % sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.
      Vastaajista 11 % koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 % jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.
      Valtaosa nuorista hoitajista ei usko jaksavansa sote-alan töissä uran loppuun saakka
      Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 % oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 % kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 % eivät osanneet arvioida jaksamistaan.
      Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 % prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.
      – Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.
      Alanvaihtoa harkinneista vastaajista 89 % sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.
      Vastaajista 63 % myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.
      Hoitajien rekrytointi ulkomaille hieman laantunut
      Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 % vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.
      Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin. Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja.
      Kyselyn toteutus
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570. Tietoa koottiin nyt viidettä kertaa mm. työhyvinvoinnista, kuormituksesta, alanvaihdosta ja hoitotyön vetovoimasta.
      Lue kyselyn yhteenveto
      Lue lisää...
    • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on käynyt ilmi tietosuojaloukkaus potilastietojen käsittelyssä, hyvinvointialue tiedottaa. Tapaus kävi ilmi potilaan aloitteesta. 
      Noin 50 Pohteen työntekijää on tarkastellut yksittäisen potilaan potilastietoja ilman hoitosuhteeseen tai muihin työtehtäviin liittyvää perustetta. Potilastietojen asiaton käsittely ajoittui tämän vuoden kevääseen ja kesään. Asian käsittely on edelleen meneillään.
      Henkilötietojen asiaton käsittely on johtanut työnjohdollisiin seuraamuksiin. Tapauksesta on tehty henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Pohde tulee tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille. 
      – Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Henkilön yksityisten terveystietojen käsittely ilman asianmukaisia perusteita on vakava ja valitettava asia. Selvityksessä on käynyt ilmi myös asioita, joista meidän on syytä ottaa opiksemme. Kehitämme tietosuojaan liittyviä käytäntöjämme ja henkilöstön koulutusta, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Terhi Nevala. 
      Jokainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijä suorittaa tietoturvan ja tietosuojan koulutukset. Lisäksi Pohteella järjestetään erilaisia infotilaisuuksia henkilöstölle tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen. Hyvinvointialueella tehdään myös järjestelmiin liittyvää teknistä valvontaa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön valvontaa.
      Lue lisää...
    • Digitaalinen asiakastyö on tullut olennaiseksi osaksi sairaanhoitajien työtä. Tällä hetkellä joka kolmas sairaanhoitaja hyödyntää työssään digitaalista viestintää asiakkaiden kanssa, videovastaanottoja tai hoidon edistämistä ilman suoraa asiakaskontaktia.
      Digitaalista asiakastyötä tekeville sairaanhoitajille digitaalinen asiakastyö oli päivittäistä kolmasosalle ja viikoittaista kahdelle viidesosalle. Pelkästään digitaalista asiakastyötä teki vain harva sairaanhoitaja.

      Viestittely asiakkaiden kanssa oli tavallisin toimintatapa digitaalista asiakastyötä tekevillä sairaanhoitajilla. Viestittely voi tapahtua esimerkiksi chatissa. Päivittäin tai viikoittain noin kaksi kolmasosaa (64 %) sairaanhoitajista viestitteli asiakkaiden kanssa digitaalisesti. Videovastaanottojen osuus sairaanhoitajien työstä oli melko pieni, sillä vain 16 prosenttia raportoi tekevänsä sitä päivittäin tai viikoittain, ja 56 prosenttia ei lainkaan. Digitaalisen hoidon edistämisen parissa työskenteli päivittäin tai viikoittain 38 prosenttia digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista. Hoidon edistäminen ilman suoraa hoitokontaktia potilaaseen voi tapahtua esimerkiksi osana potilaan digitaalista hoitopolkua.
      Sairaanhoitajien digitaalinen asiakastyö oli useimmiten sellaista, jossa asiakas oli tunnistautunut palveluun. Digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista yli puolet (63 %) työskenteli päivittäin tai viikoittain palveluissa, joissa asiakas on tunnistautunut. Anonyymisti asioivien asiakkaiden kanssa työskenteli päivittäin tai viikoittain noin kolmannes (35 %) sairaanhoitajista.
      – Sairaanhoitajat kokevat erityisen kuormittavana, jos digitaalinen asiakastyö ei muodosta selkeää kokonaisuutta, vaan he joutuvat samanaikaisesti hallitsemaan digitaalisia asiakastyön kanavia ja fyysisiä potilaskontakteja, sanoo tutkija Emma Kainiemi THL:n tiedotteessa.
      Puolet digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista raportoi saavansa erittäin paljon tai melko paljon tukea kollegoiltaan, kun taas vain reilu kymmenesosa (14 %) koki saavansa vastaavaa tukea esihenkilöltään. 
      – Se, että digitaalista asiakastyötä tekevät sairaanhoitajat kokivat saavansa työhönsä enemmän tukea kollegoiltaan kuin esihenkilöltään, voi osittain johtua siitä, että esihenkilöillä ei itsellään ole kokemusta digitaalisesta asiakastyöstä. Toisaalta tulos voi liittyä myös tiedonkeruun ajankohtaan ja esihenkilöiden muihin organisatorisiin vastuisiin, olihan hyvinvointialueiden aloittamisesta kulunut vain muutama kuukausi. Kollegiaalisuus on aina ollut sairaanhoitajien voimavara, ja on hienoa, ettei tämä piirre ole kadonnut, vaikka työn tekemisen tavat ovat muutoksessaKKysely: , toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
      Tulokset perustuvat Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa toteutettuun kyselyyn, joka kohdennettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttäville sairaanhoitajille huhtikuussa 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aineisto kerättiin yhteistyössä Tehyn ja Sairaanhoitajat ry kanssa.
      Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista (n=2970) joka kolmas (n=871) ilmoitti tekevänsä digitaalista asiakastyötä. Digitaalista asiakastyötä tekeviltä sairaanhoitajilta kysyttiin minkä tyyppistä digitaalista asiakastyötä he toteuttivat ja miten usein. 
      Lue lisää...
    • Potilas otti luvatta käyttöön ambulanssin Oulun Haukiputaalla, poliisi tiedottaa.
      Ensihoito oli kuljettamassa n. 40 vuotiasta mieshenkilöä päivystyspoliklinikalle. Kuljetuksen aikana Nelostiellä Haukiputaalla potilas muuttui aggressiiviseksi ja ensihoitajat joutuivat pysäyttämään auton sekä poistumaan ulos autosta. Potilas oli tämän jälkeen ottanut auton käyttöönsä. Paikalle samaan aikaan saapunut poliisipartio lähti seuraamaan pakenevaa autoa.
      Nelostiellä auton nopeus oli enimmillään 190 km/h, rajoituksen ollessa 100 km/h. Ajo jatkui Haukiväylälle nopeus enimmillään 165 km/h, rajoituksen ollessa 80km/h josta Heitontielle 80km/h, rajoitus 40km/h. Ajo päättyi Heitontien päähän missä auto ajoi ulos tieltä. Kuljettaja saatiin kiinni ja toimitettiin poliisin saattamana päivystyspoliklinikalle. Ulosajosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.
      Tapausta tutkitaan törkeänä moottorikulkuneuvon käyttövarkautena, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja juristi Inka Lehtinen luovuttivat tänään Kesärannassa pääministeri Petteri Orpolle lämpimäiskappaleen Nyrkkisääntö-kirjasta, joka kertoo hoitajien työssään kokemasta väkivallasta.
      Kirjassa 166 hoitajaa kertoo työssä koetuista väkivaltakokemuksistaan. Kirjan on toimittanut palkittu tietokirjailija Jenny Rostain.
      Nyrkkisääntö-kirja lähetetään myös muille päättäjille sekä työnantajille, joilta vaaditaan konkreettisia ratkaisuja väkivaltaongelmaan. Kirjasta on julkaistu myös maksutta kuunneltavissa oleva äänikirja, joka löytyy Spotifysta.
      Tehy on tänä syksynä kampanjoinut hoitajien työssään kohtaamaa väkivaltaa vastaan Nyrkkisääntö-kampanjallaan. Tehyn kyselyn mukaan 69 % hoitajista on kokenut väkivaltaa tai väkivallan uhkaa työssään.
      – Edellytämme hallitukselta nopeita toimia, joilla hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Kiireellisin tavoite on pikainen lainsäädäntömuutos, joka ulottaa virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen koskemaan myös hoitajia. Kyse on työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista, jolla vaikutetaan myös hoitajien halukkuuteen pysyä alalla ja ennaltaehkäistään hoitajapulaa, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

      Äänikirja on kuunneltavissa Spotifyssa ja Tehyn sivuilla.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...