Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Teknologian ylläpito ja hyvän hoivan tuottaminen samanaikaisesti voivat aiheuttaa kuormitusta hoitajien työhön 


Hoitajat.net
 Jaa

Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja.

Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa?  

– Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.  

Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. 

– Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa.  

Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. 

Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa 

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta.  

Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä.  

– Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa.  

Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. 

– Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. 

Empatia vaatii aikaa

Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon.  

– Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. 

Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa.  

– Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa. 

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...