Tutkimuksessa kehitettiin ikääntyneiden potilaiden kunnioittavan kohtaamisen arviointiväline hoitotyössä

TtM Jaana Koskenniemi määritteli väitöstutkimuksessaan kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin arviointiväline, jota testattiin ikääntyneiden sairaalapotilaiden hoidossa. Kunnioittava kohtelu ilmeni erityisesti hoitajien tavassa olla ja toimia ikääntyneiden potilaiden kanssa. Kunnioittava kohtelu oli yhteydessä potilaan terveyskokemukseen ja hoitotyytyväisyyteen.

Ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta kunnioittavassa kohtelussa oli keskeistä hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan. Kunnioittavan kohtelun kokemus syntyi hyväksytyksi, kuulluksi ja rohkaistuksi tulemisesta ja huolenpidosta. Kunnioittava kohtelu mahdollisti yhteisymmärryksen potilaan ja hoitajan välillä, vahvisti potilaan riippumattomuutta ja edisti hänen aktiivista osallistumistaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.    

– Ikääntyneet potilaat tekivät tarkkoja huomioita hoitajista. Hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan heijasti potilaiden mielestä hoitajien soveltuvuutta ikääntyneiden potilaiden hoitotyöhön ja heidän motivaatiotaan ja kompetenssiaan hoitaa ikääntyneitä potilaita, Turun yliopistossa hoitotieteen alalla väittelevä Jaana Koskenniemi kertoo. 

Koskenniemen mukaan ikääntyneet potilaat varoivat kuitenkin arvostelemasta hoitajia, vaan he pyrkivät pikemminkin ymmärtämään hoitajia ja välttämään hoitajien turhaa häiritsemistä.

– Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Nyt on jo nähtävissä, että potilaiden kunnioittavaan kohteluun liittyvät valitukset ovat lisääntyneet ja ne kohdistuvat pääosin potilaiden ja terveysalan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, Koskenniemi sanoo.

Potilaiden terveys vaikuttaa kunnioittavaan kohteluun?

Väitöstutkimuksessa kehitetty ja testattu arviointiväline osoitti, että ikääntyneet potilaat kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös heikkouksia havaittiin. Niitä havaittiin erityisesti kuuntelemisen ja rohkaisemisen osa-alueilla.

– Terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Tämä tutkimustulos saa tukea aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät esimerkiksi ikäihmisten kaltoinkohtelua, ja se herättää myös kysymyksen siitä, vaikuttaako potilaiden terveys kunnioittavaan kohteluun. Tätä kysymystä tulisikin jatkossa tarkastella omassa tutkimuksessaan, Koskenniemi sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan hoitajat voivat edistää kunnioittavaa kohtelua huomioimalla ikääntyneet potilaat positiivisesti, olemalla aidosti kiinnostuneita heistä ja tukemalla heidän itsenäistä selviytymistään. Tutkimuksessa havaittiin, että kunnioittavalla kohtelulla ja hoitotyytyväisyydellä oli vahva positiivinen yhteys. 

Kunnioittava kohtelu on Koskenniemen mukaan toimintaa, joka ilmentää hoitajan arvo- ja asennemaailmaa sekä kykyä hyödyntää eettistä tietoa ja soveltaa sitä käytännön hoitotilanteissa.

– Jos potilaan kohtaamisessa tulee hankauksia, kyse on ennemminkin hoitajan kyvyttömyydestä havainnoida ja ratkaista eettisiä ja muita hoitotyöhön liittyviä ongelmatilanteita kuin siitä, että hoitaja tietoisesti kohtelisi potilasta epäkunnioittavasti. Tämän vuoksi ei voida kylliksi painottaa opetuksen, koulutuksen ja harjaannuksen merkitystä kunnioittavan kohtelun kulttuurin edistämisessä, Koskenniemi tähdentää. 

Kunnioittavan kohtelun arviointiväline vahvistaa hoitotyön arvoperustaa

Kunnioittavaa kohtelua tulisi hoitotyössä arvioida säännöllisesti potilaiden näkökulmasta. Sisällyttämällä kunnioittavan kohtelun arviointiväline terveydenhuollon organisaatioissa hoitotyön laadun ja potilasturvallisuuden prosesseihin on mahdollista vahvistaa hoitotyön arvoperustaa ja lisätä kunnioittavia kohtaamisia hoitotyössä.

Koskenniemi pitää tärkeänä, että kunnioittavaa kohtelua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan terveydenhuollossa muissakin kohtaamisissa, esimerkiksi hoitajien ja esimiesten tai eri ammattiryhmien välillä.

– Väitöskirjassa luotuja kunnioittavan kohtelun elementtejä on mahdollista hyödyntää tulevissa jatkotutkimuksissa. Näin tehdään näkyväksi kunnioittava kohtelu työyhteisöissä ja edistetään eettistä toimintakulttuuria terveydenhuollon organisaatioissa, Koskenniemi päättää.  

Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimukseen osallistuneet olivat iäkkäitä potilaita ja heidän nimeämiään läheisiä. Tutkimusaineistot kerättiin terveydenhuollon eri alueilta, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleilta potilailta.      

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8649-1