THL:n selvitys: Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä valtaosa täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.

Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.

Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.

Vuonna 2023 henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän mitoituksen toteutumista.

Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.

Tutkimuksen perusteella yksiköihin on siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1120.

Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.

– Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

– Asukkaiden kannalta henkilöstön määrän lisääntyminen tarkoittaa sitä, että hoitajilla on heille enemmän aikaa. Hoitajilla on tarpeeksi aikaa kohdata vanhus kiireettömästi ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Se tuo vanhuksen elämään sisältöä ja kodinomaisuutta, Alastalo sanoo.

Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.

– Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

– Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä, Sari Kehusmaa sanoo.

Kaikkiaan vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.

THL julkaisee henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella

• Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista.
• Seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitustietoa yksiköiden tarkkuudella.
• Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön.
• THL laskee yksikön henkilöstömitoituksen.
• Tietojen kattavuus on hyvä. Marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä.
• Tänä vuonna kysely tehdään kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. THL kehittää yhdessä palveluntuottajien kanssa automaattista tiedonsiirtoa suoraan tietojärjestelmistä.
• Tuloksia hyödynnetään laajasti vanhuspalvelujen kehittämisessä ja seurannassa. Useat tahot, kuten valvonta- ja tilastoviranomaiset, ministeriöt ja tutkijat käyttävät tietoja vanhuspalvelujen arviointiin.