Jump to content
MAINOS

THL:n selvitys: Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä valtaosa täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share
Kuvituskuva: Envato

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.

Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.

Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.

Vuonna 2023 henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän mitoituksen toteutumista.

Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.

Tutkimuksen perusteella yksiköihin on siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1120.

Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.

– Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

– Asukkaiden kannalta henkilöstön määrän lisääntyminen tarkoittaa sitä, että hoitajilla on heille enemmän aikaa. Hoitajilla on tarpeeksi aikaa kohdata vanhus kiireettömästi ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Se tuo vanhuksen elämään sisältöä ja kodinomaisuutta, Alastalo sanoo.

Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.

– Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

– Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä, Sari Kehusmaa sanoo.

Kaikkiaan vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.

THL julkaisee henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella

  • Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista.
  • Seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitustietoa yksiköiden tarkkuudella.
  • Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön.
  • THL laskee yksikön henkilöstömitoituksen.
  • Tietojen kattavuus on hyvä. Marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä.
  • Tänä vuonna kysely tehdään kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. THL kehittää yhdessä palveluntuottajien kanssa automaattista tiedonsiirtoa suoraan tietojärjestelmistä.
  • Tuloksia hyödynnetään laajasti vanhuspalvelujen kehittämisessä ja seurannassa. Useat tahot, kuten valvonta- ja tilastoviranomaiset, ministeriöt ja tutkijat käyttävät tietoja vanhuspalvelujen arviointiin.

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut – jopa 145 ikäihmisten hoivakotien työntekijää voi menettää työnsä
      Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Eloisa uhkaa potkia 168 hoitajaa ulos – Tehy: "Kylmäveristä"
      Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Liikkuva sairaala vie päivystyksen lähelle – Pohjanmaan pohjoisosiin uutta tukea
      Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Sairaanhoitaja kaiveli luvatta 170 helsinkiläisen tietoja Apotti-järjestelmästä
      Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Tehy ryöpyttää hallitusta: ”Todellisuudentaju on kadonnut”
      Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...