Jump to content
MAINOS

  • THL:n selvitys: Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä valtaosa täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share
    Kuvituskuva: Envato

    Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.

    Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.

    Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.

    Vuonna 2023 henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään

    Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän mitoituksen toteutumista.

    Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.

    Tutkimuksen perusteella yksiköihin on siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1120.

    Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.

    – Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

    – Asukkaiden kannalta henkilöstön määrän lisääntyminen tarkoittaa sitä, että hoitajilla on heille enemmän aikaa. Hoitajilla on tarpeeksi aikaa kohdata vanhus kiireettömästi ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Se tuo vanhuksen elämään sisältöä ja kodinomaisuutta, Alastalo sanoo.

    Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.

    – Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

    Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

    – Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä, Sari Kehusmaa sanoo.

    Kaikkiaan vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.

    THL julkaisee henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella

    • Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista.
    • Seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitustietoa yksiköiden tarkkuudella.
    • Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön.
    • THL laskee yksikön henkilöstömitoituksen.
    • Tietojen kattavuus on hyvä. Marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä.
    • Tänä vuonna kysely tehdään kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. THL kehittää yhdessä palveluntuottajien kanssa automaattista tiedonsiirtoa suoraan tietojärjestelmistä.
    • Tuloksia hyödynnetään laajasti vanhuspalvelujen kehittämisessä ja seurannassa. Useat tahot, kuten valvonta- ja tilastoviranomaiset, ministeriöt ja tutkijat käyttävät tietoja vanhuspalvelujen arviointiin.

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään
      Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään, kertoo Potilasvakuutuskeskus tiedotteessaan.
      Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.
      Potilasvahinkoja ilmoitetaan vuosittain yli 9 000. Vahinkoilmoituksen saatuaan Potilasvakuutuskeskus (PVK) kerää asianosaisilta lisätietoja ja arvioi, täyttyvätkö laissa mainitut korvauskriteerit. Potilaalle asian hoitaminen on helppoa: PVK pyytää hoitaneelta taholta vastineen ja tarvittavat dokumentit. Lisäksi pyydetään arvio asiantuntijalääkäriltä.
      – Terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse tietää, milloin kyseessä voisi olla korvattava potilasvahinko. Epäiltäessä potilasvahinkoa potilas saa tarvittaessa apua hoitavan tahon potilasasiamieheltä, ja vahinkoilmoituksen teko siirtää asian käsittelyn pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen kertoo.
      Lääkäripäivillä Potilasvakuutuskeskuksen osastolla tehdyn kyselyn perusteella vahinkoilmoitusten käsittelyssä on hoitoyksiköissä vielä parantamisen varaa. Alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä kertoi tuntevansa prosessin, jolla potilasvahingoilmoitukset yksikössä käsitellään. Kolmannes tiesi, että asiaan on työpaikalla käsittelytapa, mutta se ei ole itselle tuttu. Yli neljännes vastaajista ei tiennyt, miten vahinkoilmoitus omassa organisaatiossa käsitellään. Kyselyyn vastasi Lääkäripäivillä 375 työssäkäyvää lääkäriä.
      Vahinko tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja toiminnan parantamiseen
      Kun korvauspäätös on tehty, se saatetaan tiedoksi potilasta epäillyn vahingon aikana hoitaneeseen yksikköön tai potilasta hoitaneelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Suomen potilasvakuutusjärjestelmässä ei etsitä syyllisiä eikä sanktioida henkilöitä, jotka ovat olleet tilanteessa osallisena.
      Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Potilasvahinkoilmoituksen tehneet potilaat toivovat usein, että vahinkotapaus käsiteltäisiin myös terveydenhuollossa ja siitä otettaisiin opiksi. Potilasvahingon jälkeen onkin tärkeää löytää perimmäiset, usein systeemitason syyt tapahtuneelle, jotta vastaavia vahinkoja voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Avoin keskustelu potilaan kanssa ja anteeksipyyntö kuuluvat myös hyviin toimintatapoihin.
      – Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri on avoin, oikeudenmukainen, syyllistämätön, oppiva, luottamuksellinen ja tietoon perustuva. Potilasvahinko voi olla traumaattinen tapahtuma myös ammattilaiselle sekä työyhteisölle ja koetella ammatillista itsetuntoa. Organisaatioiden tulee tukea ammattilaisia ja varmistaa, että he saavat tarvittavan avun asian käsittelyyn, PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling painottaa.
      Lue lisää...
    • Hoitaja otti kotihoidossa näytteitä samalla neulalla – kymmeniä ihmisiä voinut altistua
      Noin 50 turkulaista kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille, Varsinais-Suomen hyvinvointialue tiedottaa. Asia tuli ilmi kotihoidon omavalvonnassa Paltan kotihoitoalueella.
      Omavalvontakäynnillä kävi ilmi yhden työntekijän virheellinen tapa ottaa verensokerinäytteitä samalla neulalla. Alustavien arvioiden mukaan noin 50 Paltan kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille. Mahdollisia altistuneita kartoitetaan varmuuden vuoksi myös muilta kotihoitoalueilta.
      Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi lähihoitaja on toiminut virheellisesti, kertoo Helsingin Sanomat.
      – Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Tulemme olemaan kaikkiin neulavirheelle altistuneisiin asiakkaisiin yhteydessä henkilökohtaisesti tämän viikon aikana. Tarkistamme verensokerinäytteen ottamiseen liittyvät ohjeistukset kaikilla Varhan kotihoitoalueilla välittömästi, tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen ikääntyneiden palveluista sanoo.
      Neulavirheelle altistuneille asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus verinäytteille ja seuranta jatkuu noin puolen vuoden ajan.
      – Verensokerimittaus tehdään sormenpäästä ja tällaisessa toimenpiteessä riski veriteitse tarttuville taudeille on pieni. Toteutamme seurannan kansallisten ohjeiden mukaisesti ja varmistamme, että neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tiedon tapahtuneesta ja mahdollisuuden verikokeisiin hyvin pikaisesti, hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi korostaa.
      Kaikki Paltan kotihoidossa neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tarkat ohjeet kotihoidosta ja lisäksi hyvinvointialue tarjoaa heille mahdollisuuden keskustella asiasta tartuntatautien valvonnan ammattilaisten kanssa. Tapahtunut neulavirhe tullaan käymään kotihoidossa perusteellisesti läpi samalla varmistaen, että työntekijöiden ohjeet ja perehdytys ovat koko Varhan alueella yhtenäiset.
      Lue lisää...
    • Teknologia parantaa käytännön sairaanhoitajakoulutusta - leikkaussali tutuksi simulaation avulla
      Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt kansainvälisessä 360ViSi-hankkeessa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.
      Uuden oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.
      – Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastaava Tiina Nurmela Turun ammattikorkeakoulusta.
      360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.
      – Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.
      Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.
      Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.
      – Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle. Harjoitukseen voi syöttää erilaisia lopputuloksia ja kysymyksiä, joita voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä, minkä tasoinen opiskelija suorittaa simulaatiota, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.
      – Vastaavaa editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa. Se voisi soveltua vaikkapa museon esittelykierroksen toteuttamiseen. Editorin kehitys on vielä kesken, mutta sen lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.
      Lue lisää...
    • VALVIRA: Sairaanhoitajien laillistusten määrä edelleen laskussa
      Sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi laskuaan, kertoo Valvira. Vuonna 2022 sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua näkyy myös muissa hoitoalan laillistusmäärissä. Poikkeuksen muodostavat terveydenhoitajat, joita laillistettiin yli 70 edellisvuotta enemmän.
      Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä suurin ryhmä on lähihoitajat. Lähihoitajien ammattioikeuksien rekisteröintejä sosiaalihuoltoon oli runsaat 360 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin lähihoitajaksi rekisteröityjä henkilöitä oli sen sijaan 169 enemmän vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 7031 ammattihenkilöä. Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöksi.
      Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847. Yhdellä henkilöllä voi olla useita ammattioikeuksia. Luvut eivät kerro työssä olevien henkilöiden määrää.

      Lue lisää...
    • Tehy ja SuPer: Hoitajille lähes tuplasti kovemmat korotukset kuin vientialoille
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos ns. perälaudasta. Nyt sovitun perälaudan ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.
      Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 %, eli yhteensä 13,2 %. KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 %.
      – Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös hyvin iloinen tuoreen sopimuksen vaikutuksista.
      – Ratkaisun ansiosta naisvaltaisten alojen palkkaero pienenee miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Kyse on konkreettisesta toimesta – siitä, että naisvaltaisella alalla saadaan parempaa palkkaa. Tätähän myös päättäjät ovat juhlapuheissaan toivoneet. Tästä työtä on hyvä jatkaa.
      Sekä Rytkönen että Paavola kiittävät jäseniään, jotka olivat aktiivisesti mukana työtaistelussa.
      – Hoitajien palkoista ja hoitajapulasta tuli meitä kaikkia – niin hoitajia kuin kansalaisia – yhdistävä asia. Korotukset ovat historiallisen suuret, Rytkönen sanoo.
      SOTE-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 20,9 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      KVTES-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 14,1 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      *) Luku on laskettu ns. Korkoa korolle vuosittain -menetelmällä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...