Jump to content
MAINOS

THL: Kotihoidon henkilöstöllä heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen


Hoitajat.net
 Share

Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista. Kuvituskuva: Envato

Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja.

– Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin. Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, sanoo THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.

Nyt julkaistiin alustavia tietoja palliatiivisen hoidon tilasta. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishanketta, jossa THL on mukana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Loppuraportti valmistuu vuoden lopulla. 

Kotihoito tarvitsee tukea saattohoitotilanteisiin

Asiantuntijaryhmä arvioi kotihoidon lukuisten akuuttikäyntien johtuvan henkilöstön heikosta saattohoidon osaamisesta, vähäisestä kotisairaalan tuesta sekä sairaanhoidollisen osaamisen puutteesta.

Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen mukaan (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoidon yksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta, ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi.

– Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, tiivistää Finne-Soveri tuloksia.  

Kotisairaala tarjoaa sairaalamaista hoitoa potilaan kotona tai hoivakodissa tilanteessa, jossa sairaalassa oleminen ei ole välttämätöntä. 

Palliatiivisen ja saattohoidon laatua vahvistettava koko maassa

Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakkaiden sairaalaan tai päivystykseen lähettämisen käytännöt vaihtelivat voimakkaasti, erot olivat maakunnittain tarkasteltuna jopa kuusinkertaiset.

Pelkkä henkilöstömitoituksen nosto ei takaa palliatiivisen ja saattohoidon laatua.

– Parempi henkilöstömitoitus ei takaa kivunhoidon, lääkehoidon ja saattohoidon osaamista. Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, sanoo Harriet Finne-Soveri.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

En täysin tunne kotihoidon "hoitorinkiä", mutta e. Palvelutalossa juuri mahdollisuus hoitohenkilökunnan välisiiin jokapäiväisiin keskusteluihin ja raportit asukkaan arjen arvioinnista ja seurannasta takaavat jatkuvaa havainnointia ja näin helpottaa kipulääkityksen määrityksessä.

Vielä on tarpeen parantaa saattohoitoa kokonaisvaltaiseksi: resursseja vastata asukkaan muihinkin tarpeisiin/oikeuksiin, ei vain lääkehoitoon. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Olisin kyllä mennyt

Posted

Olisiko syynä se, että koulutukset järjestetään pääsääntöisesti sairaanhoitajille ei lähihoitajille. Sekä ne ovat esim Taysissa vain henkilökunnalle. 

Link to comment
Share on other sites

Olisi oma äitikin joutunut kotihoidon toimesta sairaalaan vaikka oli saattohoidossa kotona. Ellei oltais omaisten kanssa taisteltu asiasta, olis ollu viimeiset hetket siellä. Kirjasivat vielä että tytär kieltäytyy sairaalasiirrosta. Ikävä kyllä oli huomattavissa juurikin tämä osaamisen ja tiedon puute. Parhaansa tekevät ja todella arvostan sitä työtä mutta koulutusta tarvitaan lisää kun nämä "kotikuolemat" lisääntyvät jatkossa.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...