Tehy ja SuPer alkavat valmistella joukkoirtisanoutumista – lakon toinen vaihe ei ala

Keskiviikkona alkavaksi ilmoitettu hoitajalakon toinen vaihe on peruttu, Tehy ja SuPer tiedottavat.

Tehyn ja SuPerin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia, koska lakko on murrettu peruspalveluministeri Aki Lindénin johdolla valmistellun hoitajien pakkotyölain seurauksena. Ministeri asettui pakkotyölailla työantajan puolelle jo ennen ensimmäisen lakon alkamista. Tänään on selvinnyt, että laki etenee.

Järjestöjen hallinnot kokoontuvat lähipäivinä päättämään kokonaan uusista työtaistelutoimista. Lisäksi Tehy ja SuPer julistavat koko kunta-alalle (KVTES, SOTE-sopimus) keskiviikosta 20.4.2022 klo 6.00 alkaen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon toistaiseksi. 

Maan hallitus on usean ministerin suulla kilvan todennut, että se ei puutu työmarkkina-asioihin. Viime viikkojen tapahtumat osoittavat muuta. Potilasturvallisuuslaki eli pakkotyölaki oli jo valmistelussa, ennen kuin hoitajalakkoa oli kulunut päivääkään. Ensimmäinen lakiesitys tuli lausunnolle hoitajajärjestöille sunnuntaina 3.4. hyvin lyhyellä varoitusajalla. Peruspalveluministeri esitteli täysin valmiin lakiesityksen 12.4. tiedotustilaisuudessa ja totesi, että on valmis viemään lain eteenpäin pääsiäisen jälkeen.

– Ministeri Lindén on puuttunut karkealla tavalla lailliseen lakkoon ja asettunut tukevasti työnantajan takapiruksi neuvottelupöytään. Pakkotyölaki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osapuolen kanssa – osin virheellisin tiedoin. Seurauksena työnantajalta on kadonnut paine löytää ratkaisua. Hallituksen on turha räpiköidä irti vastuustaan, sen verran syvällä työmarkkinasuossa se on. Järjestöjen on nyt siirryttävä järeämpiin toimiin eli joukkoirtisanoutumisen valmisteluun, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan hoitajajärjestöillä ei ole kiirettä eikä Suomen lainsäädäntö tunne pakkosovintoa.

– Ensisijaista on saavuttaa hyvä sopimus. Hoitajapula ei tule ikinä ratkeamaan pakkotyöllä tai sillä uhkaamalla, vaan sopimalla ja rahalla. Sote-henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille lähenee koko ajan ja silloin sote-palvelut ovat kokonaan valtiovallan sylissä, hän toteaa.

Vastuuministerin toiminta on johtanut Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n vastahakoisuuteen sovittelussa. Lautakunta pyysi tiistaina 12.4. pääsopijajärjestöjä ja KT:tä käynnistämään keskenään neuvottelut ns. tekstikysymysten ratkaisemiseksi. KT kieltäytyi näistäkin neuvotteluista.

Ainoa asia, josta hoitajajärjestöjen kanssa on työtaistelun aikana haluttu keskustella, on suojelutyö, ei itse sopimuksen sisältö. Normaaliaikana potilasturvallisuudesta eivät ole olleet huolissaan muut kuin hoitajat itse. Sosiaali- ja terveydenhoito on osa maamme huoltovarmuutta, jonka tulisi kiinnostaa myös työnantajaa ja poliittisia päättäjiä.

Rytkönen ja Paavola muistuttavat, että hoitajapula ei ole vain työmarkkina-asia vaan merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.

–  Hoitajapulaan on saatava tällä kierroksella ratkaisu. Se vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden koko ajan. Huonoa sopimusta emme tule hoitajapulan takia tekemään, sanovat puheenjohtajat.